F1:ssä käytettävien kilpailurangaistusten historiaa

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
14964
Tässä toikissa keskustellaan f1:ssä käytettävien pienten rangaistusten tai kisan aikana tapahtuvista tai langetettavista rangaistuksista. Ei kuitenkaan yleensä hylkäykseen johdetuista tuomioista elleivät ne niin erikseen menneet. Myös rangaistusten historiasta voi puhua toivottavasti vapaasti.

F1:ssä on periaatteessa aina ollut rangaistuksia käytössä, mutta vanhin tietämäni rangaistus kilpailuissa langetettavista tuomioista tai aikarangaistuksista on vuodelta 1951 ja Silverstonen osakilpailusta eteenpäin alettiin näitä rangaistustuomioita noudattamaan. Laitan tässä aloitusviestissä lyhyesti joitakin tietämiäni tapauksia f1:n historian ajalta:

1951: Englannin Grand Prixissä epäurheilijamaisesta käytöksestä, toiseen kuljettajaan kohdistuneesta toistuvasta ja törkeästä estelystä tai varaslähdöstä kilpailuun sai automaattisen viiden minuutin rangaistuksen. Rangaistus toteutettiin siirtämällä rangaistusaika lopputuloksiin. Tästä kilpailusta lähtien sääntökirjoihin lisättiin mahdollisuus käyttää aikarangaistuksia miltä tahansa aikaväliltä, mutta ylärajana pidettiin viittä minuuttia. Yleisemmin rangaistiin 1-5 minuutin aikarangaistuksella loppuaikaan.

1952-1966: Aikarangaistus säilyi sellaisenaan.

1967-1972: Aikarangaistuksen maksimipituutta lyhennettiin kahteen minuuttiin ja tuolloin alettiin enemmän terävöittämään rangaistuksen langetettavuutta erityisesti varaslähtöihin. Myös keskivertona pienimpänä aikatuomiona alettiin käyttää vaihtelevasti 20-45 sekunnin aikarangaistusta loppuaikaan.

1972-1975: Aikarangaistus säilyi sellaisenaan.

1975: Ei muutoin mitään erityistä, mutta hylkäykseen tarkoittavan mustan lipun ja numeroyhdistelmässä käytetyn erillisen polttoainemerkkiviittauksen käyttö kiellettiin. Polttoainemerkkiviittaus oli aiemmin otettu kaudella 1968 käyttöön sillä välitankkaus kesken kilpailujen oli ollut tuolloin hyvin harvinaista ja ajoittain järjestäjien toimesta myös kielletty. Toisaalta aikarangaistuksen maksimipituus muuttui korkeintaan minuutin mittaiseksi ja pienempiä aikarangaistuksia alettiin käyttämään enemmän. Toisaalta kuljettajat alkoivat haluamaan enemmän kilpailuun vaikuttavia, mutta yleisesti sallittavia pienempiä rangaistuksia toimistaan radalla kilpailun aikana.

1978: Minuutin mittainen aikasakko säilyi itsessään, mutta tuomariston päätöksellä voitiin kilpailuun määrätä jopa erillinen sakkokierros riittävän suuren rangaistuksen tehneelle kuljettajalle. Lisäksi vahvistettiin ennen erilistä hylkäystuomiota viimeiseksi varoitukseksi annettava keltainen lippu. Myös musta lippu ilman numeroa toimi viimeisenä varoituksena ennen hylkäystä mikäli tuomaristo oli niin päättänyt.

1979-1981: Säännöt säilyivät samanlaisina enimmäkseen, mutta tällä välin oltiin hylätty muun muassa ensimmäistä kertaa järkevästi lajiin ehdotettu stop-go-rangaistus. Sen pituus olisi ollut tuolloin vaihtelevasti rikkeen vakavuudesta riippuen 10-40 sekuntia.

1981: Argentiinan kilpailussa Ricardo Zunino sai sakkokierroksen oikaistuaan shikaanin. Tätä tuomiota pidettiin aivan liian kovana rikkeen vakavuuteen nähden ja kesken kauden sakkokierroksen käytöstä lajissa luovuttiin. Sakkokierroksen olisi voinut sitä ennen saada riittävän törkeistä rikkeistä radalla, toistuvista varaslähdöistä kilpailujen uusintalähdön osalta, epäurheilijamaisen käytöksen takia tai viimeisenä varoituksena ennen hylkäystä tuomariston erillisellä päätöksellä hylkäyksen vaihtoehtona.

Toisaalta tässäkin vaiheessa keltaista lippua olisi pitänyt heiluttaa ennen tuomion langetusta ajajan huomion herättämiseksi. Englannin Grand Prixin osalta haluttiin aluksi käyttää tapaus Elio de Angelisin osalta kesken kauden sakkokierroksen hylkäyksen jälkeen esiteltyä säännöllistä 10 sekunnin ajanlisäystä loppuaikaan. Elio de Angeliksen epäurheilijamainen ratakäytös, jatkuva rikkeiden jatkaminen, kanssakuljettajien jatkuva estely ja törkeä töniminen kilpailutilanteissa ja lopulta keltaisen lipun noudattamatta jättäminen aiheuttivat hänelle mustan lipun ja hylkäyksen sakkokierroksen sijaan.

Lisärangaistuksena de Angelis sai vielä erillisen rangaistuksen tuomariston halventamisesta, omien toimiensa vähättelystä, valehtelusta tuomaristolle kuulusteluissa ja ihme kyllä yhden kilpailun ehdollisen kilpailukiellon ja 100 dollarin sakon. Lisäksi Elio de Angelis oli melkein käynyt kilpailun johtavan tuomarin kimppuun kilpailun jälkeen kuulusteluissa. Ajajien mielestä de Angelikselle olisi ehdonalaisen kiellon voinut jo tuolloin langettaa ehdottomana. Tuomaristo varoitti kilpailun jälkeen kuumaveristä italialaista myös mahdollisesta usean kilpailun mittaisesta ehdottomasta kilpailukiellosta mikäli tapaus enää toistuisi. Ei toistunut kaikessa vakavuudessaan joskin de Angelis harjoitti estelyä ja muutakin ihmeellistä ja ajoittain varsin törkeääkin käytöstä uransa aikana myöhemminkin.

1982-1990: Tuomiot säilyivät samana ja stop-go kiellettiin ennen kautta 1982 eli sitä ei otettu käyttöön lajiin. Noina vuosina tyytymättömyys vanhanaikaisiin aikarangaistuksiin kasvoi koko ajan ja vuonna 1989 kauden alussa keskusteltiin lajin rangaistusten tasosta. Tuolloin ennen hylkäystä vaihtoehtoja rangaistukseksi olisi ollut kolme: Varikon läpiajorangaistus, 10 sekunnin stop-go-rangaistus ja sakkokierros jossa riittävän vakavan rikkeen tehnyt kuljettaja olisi jäänyt automaattisesti muulle porukalle kierroksen. Myös kaikkien näiden yhdistelmää koventuvasti aiottiin harkita käyttöön. Lopulta otettiin käyttöön stop-go-rangaistus joka olisi kuulunut monien mielestä Gerhard Bergerille jo Montrealissa 1990, mutta valitettavasti kaudella 1989 sovittiin stop-gon käyttöön ottamisesta vasta kaudeksi 1991 eikä kaudeksi 1990. Stop-gon lisäksi tuomaristo pystyi edelleen vaihtoehtoisesti langettamaan aikasakkoja käytettäväksi loppuaikaan.

Seuraavassa viestissä keskustellaan sitten stop-gon saanneista kuljettajista.
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
14964
Laitetaan seuraavaksi sitten kaudelta 1993 jonkin verran stop-go-rangaistusten tilastoa. Kaudella 1991 Monacossa taisi tapahtua ensimmäinen stop-go-rike ja kaudella 1992 Olivier Grouillard taisi jossakin kilpailussa (olisikohan ollut Ranskassa?) saada 10 sekunnin stop-gon, mutta laitan tähän kuitenkin kauden 1993 rangaistusten määriä:

Kyalami: Karl Wendlinger 10 sekunnin stop-go ilmeisesti varaslähdöstä.

Interlagos: Erik Comas 10 sekunnin stop-go keltaisella ohittelusta. Ayrton Sennalle tuli muistaakseni myös rangaistus tai häneltä hylättiin yksi 10 sekunnin stop-gon arvoinen rangaistus keltaisella ohittelusta. Se olisi saattanut tulla tilanteesta jossa Senna yritti ohittaa Comasia kierroksella. Michael Schumacher syyllistyi ainakin Comasin kierroksella ohittamiseen keltaisilla lipuilla ja sai stop-gon. Myös Jean Alesi sai stop-gon ja taisi ensimmäisenä saada ehkä jopa kaksi kertaakin.

Alesi syyllistyi ainakin keltaisella lipulla ohitteluun, JJ Lehdon estelyyn Johnny Herbertin ohella ja taisi Alesi kyllä nämäkin myös keltaisten alla ohitella. Viimeinen syyte kohdistui Safety Carin aikana tapahtuneeseen ohitteluun. Ranskan television mukaan Alesille olisi näistä rangaistuksista voitu langettaa myös 20 sekunnin erillinen loppuajan lisäys tai jopa hylkäys, mutta tuomaristo ei niitä tuomioita viitsinyt sellaisenaan langettaa.

Imola: Aguri Suzuki sai 10 sekunnin stop-gon Karl Wendlingerin toistuvasta estelystä radalla.

Barcelona: Andrea de Cesaris olisi saanut 10 sekunnin stop-gon estelystä, mutta teknisen vian takia tuomio muuttui myöhemmin työntämisestä tapahtuneeksi diskaukseksi koko kilpailusta.

Monaco: Alain Prost sai 10 sekunnin stop-gon varaslähdöstä.

Hockenheim: Aguri Suzuki sai toisen shikaanin oikaisusta 10 sekunnin stop-gon. Alain Prost sai stop-gon yrittäessään välttää pyörähtelevää Martin Brundlea. Varsinaisesti rangaistus tuli taas oikaisusta ja Martin Brundle sai oikaisusta myös stop-gon kilpailun aikana. Brundle muutenkin pyörähti shikaanissa kilpailun aikana kaikkiaan kolme kertaa joista kaksi kertaa kierroksen sisään.

Estoril: Muistaakseni JJ Lehto sai tässä kilpailussa 10 sekunnin stop-gon toistuvasta estelystä johtuen. JJ:n mukaan tilanne oli väärinkäsitys ja kai sen rangaistuksen vähän paremmalla yhteispelillä olisi voinut välttää.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
14964
Kaudella 1994 Erik Comasille tuli muistaakseni Montrealissa rangaistus kilpailun aikana stop-gosta, mutta varmuudella Adelaidessa 1994 ainakin kolme kuljettajaa sai stop-gon ylinopeudesta varikkosuoralla. Jean-Denis Deletraz, Rubens Barrichello ja Mika Häkkinen saivat stop-gon kilpailun aikana.

Ennen vuotta 1994 eteenpäin, mutta pääsääntöisesti vuosina 1991-1993 sääntökirjoissa voitiin tuomariston harkinnan perusteella kilpailutilanteissa rangaista vaarallisen korkeasta varikkoylinopeudesta tarvittaessa 10 sekunnin stop-golla. Vaarallisen korkeita varikkoylinopeutta koskevia rangaistuksia ei koskaan jaettu kilpailutilanteissa ja ainoa mahdollinen rike tällaisesta tilanteessa taisi tulla kaudella 1991 vain harjoituksissa. En vain kyllä tähän hätään muista, että minkä tietyn kilpailun harjoituksessa näin olisi tapahtunut.

Harjoituksissa sattuneesta tilanteesta tuli korkeintaan vaan tuomariston muistutus ja mahdollinen sakkosumma. Melko pitkälti tuon tilanteen ja Jackie Stewartin ja Keke Rosbergin kirjoittaman vetoomuksen perusteella Max Mosley sitten laittoikin ensin varikkonopeusrajoitukset kaudella 1993 harjoituksiin, mutta oli lykännyt sitä kilpailuihin jo kolmen vuoden ajan ennen Imolan tapahtumia. Ennen Imolan tapahtumaa 1994 ei varikkonopeusrajoituksen tulosta kilpailuihin tuntunut olevan mitään erityistä kiirettä.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
14964
Laitetaan tähän joitakin kauden 1996 aikana tapahtuneita 10 sekunnin stop-gon aiheuttaneita rangaistuksia:

Nürburgring: Muistaakseni Mika Häkkinen sai ylinopeudesta koituneen rangaistuksen.

Imola: Luca Badoer sai ainakin yhden ylinopeudesta koituneen rangaistuksen ja mahdollisesti jonkin muunkin syyn takia johtuneen rangaistuksen. Jean Alesi sai myös ylinopeudesta rangaistuksen ja estelyistä saivat rangaistuksen Pedro Diniz ja Mika Häkkinen.

Montreal: Andrea Montermini sai estelystä rangaistuksen.

Suzuka: Riccardo Rosset sai 10 sekunnin rangaistuksen estelystä ja Ukyo Katayama sai myös estelystä rangaistuksen.
 

Bleu

Olivier Bocques Fan Club
Liittynyt
14.4.2000
Viestit
9306
Interlagos: Erik Comas 10 sekunnin stop-go keltaisella ohittelusta. Ayrton Sennalle tuli muistaakseni myös rangaistus tai häneltä hylättiin yksi 10 sekunnin stop-gon arvoinen rangaistus keltaisella ohittelusta. Se olisi saattanut tulla tilanteesta jossa Senna yritti ohittaa Comasia kierroksella. Michael Schumacher syyllistyi ainakin Comasin kierroksella ohittamiseen keltaisilla lipuilla ja sai stop-gon. Myös Jean Alesi sai stop-gon ja taisi ensimmäisenä saada ehkä jopa kaksi kertaakin.

Alesi syyllistyi ainakin keltaisella lipulla ohitteluun, JJ Lehdon estelyyn Johnny Herbertin ohella ja taisi Alesi kyllä nämäkin myös keltaisten alla ohitella. Viimeinen syyte kohdistui Safety Carin aikana tapahtuneeseen ohitteluun. Ranskan television mukaan Alesille olisi näistä rangaistuksista voitu langettaa myös 20 sekunnin erillinen loppuajan lisäys tai jopa hylkäys, mutta tuomaristo ei niitä tuomioita viitsinyt sellaisenaan langettaa.
Alesi ohitteli useamman auton turva-autojakson aikana ja sai sen takia rangaistuksia. Sennan ohitus näkyi kuvissakin, ohitti Comas'n radan loppuosalla. Taisi olla Barrichellon auto, joka oli radan sivussa loppuylämäen alkuosassa.

Estoril: Muistaakseni JJ Lehto sai tässä kilpailussa 10 sekunnin stop-gon toistuvasta estelystä johtuen. JJ:n mukaan tilanne oli väärinkäsitys ja kai sen rangaistuksen vähän paremmalla yhteispelillä olisi voinut välttää.
JJ ajoi tiukasti kilpaa Patresen kanssa juuri pistesijojen ulkopuolella. Kisan kärkimies (Patresen tallikaveri) Schumacher tuli sitten ohittamaan kierroksella ja JJ luuli Schumacheria Patreseksi, joten ei antanut tietä.

---
Vuonna 1995 varaslähtösensorit olivat todella herkkiä ja lähes joka kisassa annettiin rangaistuksia. Pääosin tapaukset olivat sellaisia, joista ei juuri hyötyä rikkoneelle kuskille tullut. Olivier Panis taisi kärsiä neljä varaslähtörangaistusta kauden aikana.

Kolaritilanteista rangaistuksia ei taidettu jakaa ennen kuin vuonna 2000. Itävallan kisasta tulee mieleen ainakin Zontan ja Dinizin rangaistukset ensimmäisen mutkan kolarien aiheuttamisesta.
 

Hakkis

Hitain hämäläinen
Liittynyt
8.2.2004
Viestit
2450
Olen kiinnostunut todellakin rangaistuksista koskien yhteentörmäyksiä. Mieleen ei tule 90-luvulta kuin Irvinen ja Häkkisen kilpailukiellot. Mutta lähtöruuturangaistus seuraavaan kisaan taitaa olla uudempi perinne? Lisäksi tekniikan luotettavuuteen liittyvät rangaistukset tulivat käyttöön juuri silloin, kun Kimi ei olisi niitä kaivannut. ;)
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
14964
Hockenheimissa 1994 Mika Häkkinen sai kilpailukiellon aiheutettuaan David Coulthardin kanssa joukkokolarin. Tosin Häkkinen vaan sitten tuomittiin lopulta yksin syylliseksi joskin kilpailukieltoon päädyttiin koska Häkkinen rikkoi ehdonalaisen kilpailukieltonsa ehtoja kolaroimalla. Tämän hän oli saanut Silverstonessa kisailemalla ja kolaroimalla Rubens Barrichellon kanssa kilpailun loppumetreillä.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
14964
Vuonna 1994 eli kaksikymmentä vuotta sitten alettiin rajoittaa noita käytettäviä moottoreita kauteen ja moottorirajoitukset alkoivat tippua siitä lähtien ensin hyvin hitaasti ja myöhemmin yllättävänkin nopeasti kauteen. Vuonna 1994 autoa kohden ja ilmeisesti kilpailukauden aikana sai käyttää 32 moottoria ja korkeintaan 64 moottoria kauteen sai talli käyttää molempien kuljettajiensa osalta.

Mikäli rajan olisi ylittänyt niin silloin olisi ensin saanut 10 lähtöruutua alemman sijoituksen, siitä seuraavasta rikkeestä 20 ruutua ja myöhemmin kisaan hyväksytty ajaja olisi joutunut kolmannesta peräkkäisestä rikkeestä eteenpäin joutunut lähtemään aina varikon portilta kilpailuun tai vaihtoehtoisesti viimeisestä ruudusta käsin.
 

Bleu

Olivier Bocques Fan Club
Liittynyt
14.4.2000
Viestit
9306
Itse löysin tuosta 64 moottorin rajoituksesta vain ehdotuksen, eikä sitä otettu käyttöön. Samassa yhteydessä oli mainittu myös loppujen lopuksi kaudeksi 2010 tullut sääntö pisteiden jakamisesta kymmenelle. Sitä miten pisteet olisivat jakautuneet, ei ollut juttua. Olettaisin sen olleen silloinen rallipisteytys eli 20-15-12-10-8-6-4-3-2-1.

Aika-ajomoottoreitahan kuitenkin käytettiin kauden 2002 loppuun asti. Seuraavalla kaudella piti ajaa aika-ajo ja kisa samalla ennen kuin 2004 moottori oli käytössä koko viikonlopun. Mitään lähtöruuturangaistuksia en vuosilta 1994-2002 muista.

32 moottoria per kuski olisi käytännössä tarkoittanut yhtä konetta pejantaille ja lauantaille ja sitten toinen sunnuntaille.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
14964
Niin. Ainakin periaatteessa ns. Aika-ajomoottoreita toki oli olemassa noinkin kauan, mutta jotenkin niiden merkitys ja moottoreiden rakenteellinen konstruktio oli kuitenkin erilainen kuin esimerkiksi edellisellä turboaikakaudella käytettyjen aika-ajomoottoreiden aikana aina kauteen 1988 asti. Sen jälkeen moottorisääntöihin tuli jonkin verran muutoksia joissa kiellettiin tietyntyyppisten konstruktioiden käyttö moottoreissa.

Näitä sääntöjä kierrettiin tosin varmuudella vuosina 1989-1992 kun sai käyttää vielä aika-ajobensoja tankissa, mutta vuodesta 1993 lähtien niiden käyttö kiellettiin ja sen jälkeen moottorisääntöjä jälleen kiristettiin. Niissäkin kuitenkin oli alkupelottelun jälkeen omat hyödynnettävät porsaanreikänsä ja sinällään ns. Aika-ajomoottoreita esiintyi vielä muutaman vuoden ajan aina tuohon kauteen 2002 asti.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
14964
Ranskan Grand Prix 1991 ja sen tuomariston langettama rangaistus ei ilahduttanut Mauricio Gugelminia. Gugelmin sai 10 sekunnin stop-go-rangaistuksen ja 10 000 dollaria sakkoa Nigel Manselliin kohdistuneesta estelystä. Tuomaristo ei Leyton Housen tallipäällikön pyynnöstä huolimatta suostunut kilpailun jälkeen lisättävään 10 sekunnin loppuaikatuomioon vaan antoi rangaistuksen kilpailun aikana ja Gugelmin kärsi sen kaksi kierrosta ennen maalia.

Tuomaristolla ja FISA:n toimikunnalla oli huomautettavaa myös Magny-Coursin ratahenkilöstölle. FISA:n toimikunta olisi antanut vain pelkän varoituksen, mutta kilpailun tuomaristo määräsi sakon silti henkilöstölle. Lauantain aika-ajo myöhästyi puoli tuntia lääkärilakon takia ja siitä rataviranomaisille tuli 20 000 dollaria sakkoa kilpailuaikataulun tarpeettomasta viivästyksestä. Lakko johtui ratalääkäreiden riittämättömistä palkkioista.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
14964
Englannin Grand Prix 1991 Silverstonessa tuotti tuomariston osalta 10 000 dollarin sakon Aguri Suzukille. Lisäksi tuomaristo tutki korostuneesti Gerhard Bergerin ja Riccardo Patresen välistä kolaria. Myös Ayrton Sennan ja Andrea de Cesariksen väliset toistensa estelyt radalla tutkittiin. Lopulta muista kuin Suzukin ja Jean Alesin välisestä kolarista ei tullut syytteitä.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
14964
Espanjan Grand Prix uudella Barcelonan radalla kaudella 1991 oli tuottaa AGS-talliin uuden maksukuljettajan kaudeksi 1991. Roberto Colciagon tuomien maksusummien piti riittää yksinään kolmeen viimeiseen kilpailuun. Lopulta tuomaristo hylkäsi Colciagon superlisenssin ja AGS:n oli pakko käyttää Olivier Grouillardia.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
14964
Kauden 1991 Barcelonan kilpailussa Jean Alesi sai stop-go-rangaistuksen tuomariston mukaan vaarallisesta ratakäytöksestä kilpailun startissa. Alesi kävi kuumana kuin hellankoukku asiasta myöhemmin. Miksi hän sai rangaistuksen, mutta Nigel Mansell, Gerhard Berger tai Ayrton Senna yhtään mitään niin Espanjassa kuin Portugalissakaan missä kolmikko syyllistyikin tuomariston kuvailemaan vaaralliseen ratakäytökseen.

Jean-Marie Balestre kenties viimeisinä tekoinaan lajissa totesi, että tuomariston pitää f1-kauden 1991 huipentuessa ryhtyä tarvittaessa erittäinkin koviin rangaistuksiin vaarallisten ohitusten suhteen. Ayrton Sennalle Balestre piruili myös Suzukan kilpailusta ennen sitä sanoen, että onko kenties Mansellin vuoro kärsiä brasilialaisen tunneoikuista ensimmäisessä mutkassa?
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
14964
Kaudella 1995 Rubens Barrichello ja Olivier Panis saivat 10 sekunnin stop-go-rangaistuksen Magny-Coursin kilpailussa. Syynä siihen olivat varaslähdöt. Lisäksi Andrea Monterminin mahdollinen varaslähtöepäily hylättiin jälkikäteen erillisen tarkastuksen myötä keskellä kilpailua.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
14964
Martin Brundlen mitta oli tietyllä tapaa tullut ennenkin täyteen Jean Alesista ja hän vaati kaudella 1995 hänelle tuomiota vaarallisesta ratakäytöksestä Magny-Coursin kilpailussa. Johnny Herbert ja Alesi olivat ottaneet yhteen kilpailun aikana ja Herbertin mukaan hän oli idiootti. Brundlen mielestä Alesi idiootti ja samalla huonona päivänään muille kuljettajille vaarallinen höyrypää joka ei kuunnellut ketään muuta kuin itseään.

Alesi oli muun muassa kaudella 1995 saanut erillisen käytösrangaistuksen uhkauksen tuomaristolta Imolassa koska Alesi oli raivonnut erillisesti kilpailun jälkeen David Coulthardille ja sanoneen skotin estelleen häntä kilpailun aikana liikaa. Herbert vaati Alesille mielellään huomautusta ja Brundle olisi antanut ranskalaiselle jo kilpailukieltoa.

Alesi oli kyllä vuosina 1992-1994 ajoittain ollut Brundlea kohtaan jopa hengenvaarallisen vihaisella tuulella. Kaudella 1992 jopa tallipäälliköiden kiukkupussi Claudio Lombardi joutui nöyrtymään kun harvinaisen näyttävästi suuttunut Flavio Briatore oli tuolloin marssinut hänen puheilleen ja sanonut Alesin uhanneen tappaa Brundlen suutuspäissään vain koska tämä oli ollut hänen tiellään nopealla kierroksella. Hänen kuljettajansa henkeä ja terveyttä ei ranskalainen saisi uhata missään tapauksessa.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
14964
Gerhard Berger sai Saksan kilpailussa Hockenheimissa 1995 10 sekunnin stop-gon varaslähdöstä.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
14964
Kaudella 1989 Nigel Mansell sai yhden kilpailun mittaisen kilpailukiellon ja 50 000 dollarin sakon Estorilissa mustan lipun noudattamatta jättämisestä ja osumisesta Ayrton Sennaan. Musta lippu tuli varikolla peruuttamisesta. Mansell olisi halunnut kilpailukiellon joko ehdollisena tai pelkkänä sakkona. Mieluummin ilman niitä.:eek: Mansell ns. Vannoi käsi Raamatulla, että ei ollut nähnyt lippua kun sitä oli heilutettu. Jossain määrin rangaistusta pidettiin hyvänä, mutta silti liian kovana. Kovuus johtui puolustajien mukaan siitä, että FISA halusi tehdä Mansellista esimerkin ja koska se häiritsi Sennan ja Alain Prostin mestaruuskamppailua.
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
14964
Kaudella 1989 F1:n rangaistuksista eräs pienimpiä oli Lotuksen Satoru Nakajiman 5000 dollaria sakkoa maksanut rike laittoman takasiivekkeen muodossa.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
14964
Kaudella 1989 Martin Brundle syyllistyi tuolloin uuteen ja sittemmin erääseen tunnettuun sääntöön johtaneeseen rikkeeseen. F1:ssä oli tuolloin ensimmäistä kertaa käytössä, mutta enimmäkseen vain Vapaisiin Harjoituksiin ja Aika-ajoihin rajattu sääntö ns. Vaarallisesta Ylinopeudesta. Tuota sääntöä varikkosuoralla Brundle rikkoi kauden aikana ainakin kerran ja sai siitä 10 000 dollaria sakkoa. Brundlen lisäksi vaarallisen ylinopeuden säännön rikkomisesta ei juuri ketään syytetty ennen sen korvaamista kauden 1992 jälkeen kokonaan selvällä ylinopeusrangaistuksella kaudeksi 1993 juurikin muihin kuin kilpailuihin.
 
Ylös