Lapsen kurittaminen

[abc]

Tohon liittyen:

Lähes puolet hyväksyy lapsen kurittamisen
Julkaistu 17.10.2006, klo 12.51
Lapsen siluetti ja kauempana aikuinen
Kuva: Derrick Frilund / YLE
Aikuiset tuomitsevat keskinäisen parisuhdeväkivallan, mutta merkittävä osa heistä hyväksyy lapsen ruumiillisen kurittamisen, selviää Lastensuojelun Keskusliiton teettämästä asennekyselystä.
Keskusliiton mukaan lapsiin kohdistuvaa ruumiillista kuritusta myös käytetään.

Kohtalaisen suuri osuus vastaajista (vähintään 38 - 47 prosenttia) ilmoitti käyttäneensä lapsiinsa erilaisia ruumiillisen kurituksen muotoja. Vastaajista 39 prosenttia ilmoitti tukistaneensa ja 9 prosenttia läimäyttäneensä lasta.

Ruumiillisella kurituksella lastaan oli uhannut 12 prosenttia vastaajista. Molemmat vanhemmat käyttivät ruumiillista kuritusta suunnilleen yhtä paljon.

Tiedot käyvät ilmi kahdesta Lastensuojelun Keskusliiton Taloustutkimuksella teettämästä asennekyselystä. Ensimmäinen kyselystä tehtiin kesä- ja toinen lokakuussa 2006.

Kesäkuussa kysyttiin lapsiin kohdistuvasta väkivallasta ja lokakuussa sekä lapsiin että aikuisiin kohdistuvasta väkivallasta. Kyselyissä haastateltiin molemmilla kerroilla yli tuhatta 15 - 79 -vuotiasta suomalaista.

Lokakuussa tehdyssä kyselyssä aikuisten keskinäinen parisuhdeväkivalta
tuomittiin lähes yksimielisesti. Vain prosentti vastaajista oli jokseenkin sitä
mieltä, että parisuhteessa esiintyviä ristiriitoja on ainakin joissakin
tilanteissa oikeutettua ratkoa kohtuullista väkivaltaa käyttäen. Yksi prosentti
jätti vastaamatta kysymykseen ja 98 prosenttia vastusti väkivallan käyttöä
riidoissa.

Kesäkuussa tehdyssä kyselyssä 29 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että lasten ruumiillinen kuritus on ainakin poikkeustapauksissa hyväksyttävä kasvatuskeino.

Lokakuun kyselyssä samaa mieltä oli enää 11 prosenttia vastaajista. Lastensuojelun Keskusliiton arvion mukaan muutos selittyy sillä, että vastaajat ovat pyrkineet välttämään epäjohdonmukaista suhtautumista väkivaltaan.

Lapseen kohdistuvaa väkivaltaa on ollut vaikea hyväksyä, kun ensin on vastattu kieltävästi aikuisväkivaltaa koskevaan kysymykseen. Tämän vuoksi kesäkuun kysely antaa Lastensuojelun Keskusliiton mukaan rehellisemmän kuvan vallitsevista asenteista.

YLE24

Hyväksytkö? Etkö hyväksy? Miksi? Missä tapauksessa?

 

[Balthazar]

Pidän itseäni liiankin lempeänä kasvattajana, mutta hyväksyn myös ruumiillisen kurituksen, kohtuuden rajoissa. Jos lapsi esim. uhkaa/häiritsee muita ihmisiä tai aiheuttaa tahallaan vaaraa itselleen, ruumiillinen kuritus on paikallaan, jos muukaan ei auta. Lyömistä, edes läimäytyksiä, en hyväksy.

Itse olen kerran-pari antanut toiselle tyttärelle tukkapöllyä, tai pikemminkin pitänyt tukasta kiinni. Pitäydyn kuitenkin mieluummin sanallisessa ojennuksessa, vaikkei sillä toivottavaa vaikutusta näytä aina olevan.

 

[Runar ja Kyllikki]

En hyväksy sen kummemmin vaimon kuin lapsenkaan ruumiillista kurittamista.

 

[Black Leopard]

En hyväksy väkivaltaa missään muodossa. Varsinkaan seuraavia kohtaan.: Naisia, lapsia, eläimiä tai vanhuksia. Väkivalta on kamala ja puistattava asia :nope: :nope: :thumbdown :thumbdown

 

[Rusina]

Aika jännä, että vielä tänäkin päivänä on noin paljon tuon menetelmän hyväksyjiä, vaikka tiedetään kyseisen menetelmän nostavan merkittävästi riskiä tulevaisuuden häiriökäyttäytymiseen. Näistä kurittajista on tullut turhan paljon koulukiusaajia ja myös perheväkivaltaa harrastavia. Tämä ei ole yllättävää jos kotona opetetaan, että toista saa satuttaa jos kokee hyötyvänsä siitä. Lisäksi kun tiedetään ettei kyseisiä keinoja edes tarvita.

Ihmettelen todellakin, että lähes puolet on sellaisia ihmisiä jotka mieluummin satuttavat lastansa kuin ottavat selvää muista keinoista.

 

[Sammypiru]

Aika paha rasti, itse tulee kyllä otettua lasta niskavilloista kiinni ja nipattua joskus sormella. Nyt olen huomannut, että poika toisaalta kerjää, että saisi minut hieman suuttumaan. Se on ihan selvää huomionkipeyttä vaan ja silloin pitää vaan antaa aikaa lapselle. Tuntus vaan, että poika haluais kaikennäköistä rajua leikkiä tyyliin rakenna legotorni ja riko se.

Joskus kun pitäs laittaa lapselle vaatteet päälle, niin siinä lapsi vetää helposti makarooniks. Siinä tilanteessa ei auta kyllä mikään, oot hiljaa tai huudat, niin yhteistyö on pilalla. Mitä itse tekisit, jotta saisit lapsesi reipastumaan pukemistilanteessa?

 

[Sam]

Minä vähän epäilen, että tämä asia voidaan ymmärtää monella tapaa. Toisille väkivaltaa ja lyömistä on pieni läpsäisy, toinen taas ei pidä mustelmaakaan aiheuttavaa muksaisua väkivaltana.

Mitä mielestäni kasvatukseen tulee, niin lapsilla on oltava selkeä ja johdonmukainen linja joka pitää. Lapsi on myös saatava ymmärtämään, ettei hän voi pompottaa ja vedättää aikuisia mielensä mukaan. Toiset tajuavat nämä asiat helpommin, toisten taas on lyötävä päätään seinään. Sitten vielä tuohon rankaisemiseen: väkivaltaa vastustan, mutta jonkinlainen kuri on saatava kuitenkin pidettyä. Aikuisen on syytä muistaa, ettei lapseen tulisi koskea silloin kun itse on tunteiden vallassa (kova kiukku tms.) koska tällöin ylilyöntien mahdollisuus kasvaa huomattavasti. Myöskin omien voimien arviointi pettää helposti eikä asioiden kokonaisvaltainen ajattelu toimi täysillä. Vähintään kymmeneen laskemisella voidaan jo saavuttaa paljon.

 

[Jacques]

vaikea kysymys johon en osaa vastata kun ei ole omia lapsia. On helppo vastata että vastustan kaikenlaista ruumiillista kuritusta, mutta tiedä sitten miten asia on käytännössä. Eli koska en tiedä, en sano tähän yhtään mitään.

 

[Miss Piggy]

En hyväkty ruumiillista kuritusta. Tosin näin lyhyt vanhemmuus ei vielä anna pohjaa puhua kasvatusasioista paljo muutenkaan, mutta eiköhän muitakin rangasituskonsteja ole olemassa...

 

[OoPee]

Ruumillisella kurittamisella ei juurikaan saa herätettyä kunnoitusta, korkeintaan pelkoa ja pelko ei mun mielestä ole missääntapauksessa oikea tapa kasvattaa lastaan. Yleensä ne muut rangaistusmetoodit toimivatkin loppujenlopuksi paremmin.

Tuostakin huolimatta on tunnustetava, että kyllä mäkin oon rinsessaa muutaman kerran (laskettavissa yhden käden sormilla) takapuolelle läimäyttänyt. Ovat liittyneet lähinä tapauksiin, jossa itse on pelästynyt (esim. tytär juossu päätäpahkaa ja huudoista välittämättä tielle/parkkipaikalle jne., onneksi se ikä, jossa tuommoista helposti tapahtuu on jo ohitse) ja se takapuolelle läimäisy on ollu sitten siitä pelästymisestä johtuva primitiivireaktio, jota sitten tilanteen lauettua on itsekkin katunut.

Varsinaisena rangaistuskeinona en ruumiillista kurittamista siis hyväksy.

 

[OoPee]

vaikea kysymys johon en osaa vastata kun ei ole omia lapsia. On helppo vastata että vastustan kaikenlaista ruumiillista kuritusta, mutta tiedä sitten miten asia on käytännössä. Eli koska en tiedä, en sano tähän yhtään mitään.

Kyllähän se aika pitkälle on näinkin. Kyllä se todellinen käyttäytyminen mitataan vasta tositilanteessa eikä suinkaan sillä, mitä mieltä on asiasta siinä vaiheessa, kun se ei itselle ole millääntavoin ajankohtaista.

 

[Juskanen]

En hyväksy ruumillista kuristusta missään muodossa. Väkivalta on aina väkivaltaa, vaikka siitä miten yritettäisiin puhua kurittamisena tai kasvatuskeinona. Jokaisella ihmisellä, niin lapsella kuin aikuisella, on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen.

Kyllä aikuisen ihmisen täytyy olla sen varran aikuinen ja kypsä, että pystyy hoitamaan hankalat tilanteet muulla tavoin kuin käymällä käsiksi lapseen. Usein ongelma vaikeassa tilanteessa on jossain ihan muualla kuin siinä, että lapsi on paha ja ansaitsee rangaistuksen. Suosittelen sitä kymmeneen laskemista ja sen jälkeen aikuinen voisi miettiä, mitä lapsi oikeasti ja pohjimmiltaan viestii käytöksellään. Ja mikä lapsen käytöksessä saa aikuisen niin suunniltaan. Usein kyse on lapsen kannalta vain suunnattomasta halusta saada huomiota. Hali on yleensä tehokkaampi kuin tukistus.

En oikein ymmärrä tätä keskustelua tietyssä mielessä. Miksi edes puhutaan lasten fyysisestä kurittamisesta. Harva hyväksyy toisen aikuisen kurittamisen, miksi lapsen kuritus sitten on hyväksyttävämpää? Onko lapsella jotenkin vähemmän oikeuksia tai onko lapsi vähemmän arvokas kuin aikuinen? Saako työkavereita nipsaista tai tukistaa, jos niiden kanssa on eri mieltä? Saako puolisoa läpsäistä, jos se ei tottele?

 

[OoPee]

Kyllä aikuisen ihmisen täytyy olla sen varran aikuinen ja kypsä, että pystyy hoitamaan hankalat tilanteet muulla tavoin kuin käymällä käsiksi lapseen. Usein ongelma vaikeassa tilanteessa on jossain ihan muualla kuin siinä, että lapsi on paha ja ansaitsee rangaistuksen. Suosittelen sitä kymmeneen laskemista ja sen jälkeen aikuinen voisi miettiä, mitä lapsi oikeasti ja pohjimmiltaan viestii käytöksellään. Ja mikä lapsen käytöksessä saa aikuisen niin suunniltaan. Usein kyse on lapsen kannalta vain suunnattomasta halusta saada huomiota. Hali on yleensä tehokkaampi kuin tukistus.

Aika usein se lapsen kohdistuva väkivalta johtuu ihan puhtaasti siitä, ettei aikuinen tiedä miten muutoinkaan tilanteen ratkaisisi. Lapsethan toki osaavat provosoida ja tavallaanhan lapsen ja vanhempien välillä käydään etenkin tietyssä iässä (uhmaiässä ja kenties myöhemmin murrosiässä) jopa jonkinasteista valtakamppailua, lapsi testaa kuinka pitkälle uskaltaa mennä. Kun vanhemmalta sitten loppuu keinot, niin tokihan se lyöminen on nopein ja "helpoin" tapa ratkaista tilanne niin, että pääsee siitä itse eroon menettämättä kasvojaan (siis omasta mielestään). Periaatteessa tilanne ei hirveästi eroa aikuistenkaan välisistä tappeluista, kyllähän valitettavan monella tuppaa argumenttien loppuessa nyrkki heilua. Aikuisen kanssa vastaava tilanne on kuitenkin ehkä aavistuksen helpompi, koska voit aina kääntyä ja kävelle veke, oman lapsen ollessa "taisteluparina", ei tuo ole aivan niin simppeliä.

Niinkuin sä sanoit, huomiontarpeestahan lapsen (ja aika usein myös aikuisen ) negatiivinen käyttäytyminen on useinkin kiinni. Jos ei lapsi saa osakseen kaipaamansa huomiota suosiolla, niin se haetaan sitten muullatavoin.

 

[Formulanomi]

Tokihan väkivalta on väärin.

Miten minusta tuntuu, että huonosti käyttäytyviä lapsia/nuoria on entistä enemmän. (=lähipiiristä olen tehnyt tällaisen havainnon, mutta kyllähän noita näkee esim. kaupoissa/on luettavissa lehdistä erinäisiä tapauksia)

Ainakin itseäni ärsyttää, kun välillä näyttää siltä että vanhemmat eivät saa mitään otetta "kauhukakaroihinsa". En sitten tiedä vaatiiko tuo Juskasen ja muiden mainitsemat "muut keinot" niin paljon enemmän vanhemmilta, että jää asioita/kasvattamista tekemättä.

 

[Sam]

Olen sitä mieltä, niinkuin OoPeekin tuntuu olevan että muiden kasvatusmetodien arvostelu on äärettömän helppoa. Neuvoja ja paheksuntaa voidaan antaa tuutin täydeltä...
On kuitenkin syytä muistaa että jokainen lapsi on yksilö ja käyttäytyy omalla tavallaan, vaatii erilailla huomiota ym. On hyvinkin suuria eroja saman perheen lasten välillä, vaikka heihin pienenä käytettäisiin kuinka samoja kasvatuksellisia metodeja. Mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle.

Meillä on kotona tyttärellä menossa lievä irroittautumisvaihe. Vaatii kasvattavalta vanhemmalta mietintää, millaisin sanavalinnoin ohjaa toista eteenpäin. On myönnettävä, että välillä kokee kohtalaista turhautumista kun ei joku yksinkertainen asia kolahda jakeluun edes kymmenennellä kerralla - tai siis kolahtaa mutta putoaa saman tien toisen korvan kautta pois

Puhuttelutilannekin on haasteellinen, kun lapsi osaa tehdä jos jonkinlaista metkua, ilveilyä, sanavalintoja tms. jotta vanhemman pokka pettäisi ja pääsisi tilanteesta irti.

Niin laitetaan vielä loppuun, että en kannata fyysisiä rangaistuksia, mutta en myöskään ole heti tuomitsemaan vanhempia vastuuttomiksi ja normaaleita huonommiksi. En myöskään huutele lapsia huostaan satunnaisen selkäsaunan seurauksena (ja taas päästään siihen määrittelyn ongelmaan - missä menee rajat). Vapaata kasvatusta kammoksun.

 

[OoPee]

Miten minusta tuntuu, että huonosti käyttäytyviä lapsia/nuoria on entistä enemmän. (=lähipiiristä olen tehnyt tällaisen havainnon, mutta kyllähän noita näkee esim. kaupoissa/on luettavissa lehdistä erinäisiä tapauksia)

Ainakin itseäni ärsyttää, kun välillä näyttää siltä että vanhemmat eivät saa mitään otetta "kauhukakaroihinsa". En sitten tiedä vaatiiko tuo Juskasen ja muiden mainitsemat "muut keinot" niin paljon enemmän vanhemmilta, että jää asioita/kasvattamista tekemättä.

Mä en usko, että mahdollinen lisääntynyt huonostikäyttäytyvien lapsien/nuorien määrä johtuisi siitä, että heitä ei olisi tarpeeksi piiskattu vaan ihan jostain muusta.

 

[Formulanomi]

Mä en usko, että mahdollinen lisääntynyt huonostikäyttäytyvien lapsien/nuorien määrä johtuisi siitä, että heitä ei olisi tarpeeksi piiskattu vaan ihan jostain muusta.

No enpä ole tuota piiskaamista (tai muita ruumillisia rangaistuskeinoja) erityisesti korostanut.

Epäilen vain, njotta monelta vanhemmalta tosiaan loppuu monesti kasvatuskeinot (eivätkä siis käytä ruumiillisiakaan kurituskeinoja; mikä on periaatteessa siis ihan oikein) ja näissä tilanteissa lapset jäävät ns. voitolle - siinä jatkuvassa skabassa - ja sen takia nähdään entistä enemmän (ja tää on siis tosiaan mutu!) "huonosti kasvatettuja lapsia". Ymmärrätkö pointtini ? (kirjoitin tosiaan taas tämmöisen nopean kommentin, jota ei ehkä ymmärretty sillä tavalla kuin minä sen ajattelin.... )

 

[OoPee]

Ymmärrätkö pointtini ?

Täysin poikkeuksellisesti ymmärrän

 

[Formulanomi]

Täysin poikkeuksellisesti ymmärrän

Kehystän tämän seinälle.

 

[Balthazar]

Lapset ovat yksilöitä, kuten Sam tuossa jo mainitsikin, ja yhden lapsen kaitseminen on ihan erilaista kuin useamman.

Katsoiko joku muuten tässä taannoin tätä sarjaa? Tuossahan kotiin tuli ammattikasvattaja ja muutti huonosti käyttäytyvät lapset parin viikon kurssilla ihannelapsiksi.