Maankaltainen eksoplaneetta löydetty

Rusina

Lux Aeterna
Liittynyt
12.1.2004
Viestit
5082
Sijainti
Hyvinkää
http://www.zeenews.com/articles.asp?rep=2&aid=367459&archisec=ENV&archisubsec=27
Eksoplaneetalla tarkoitetaan planeettaa, mikä ei ole meidän Aurinkokunnassamme ja kiertää jotain muuta tähteä kuin Aurinkoa.

Nyt kansainvälinen tutkijatiimi, mikä koostui sveitsiläisistä, ranskalaisista ja portugalilaisista astronomeista löysivät toistaiseksi eniten Maata muistuttavan eksoplaneetan toistaiseksi Gliese 581 tähden ympäriltä(20.5 valovuotta täältä):
Planeetan säde on 50% suurempi kuin Maapallon, eli luokkaa 9570km (6378km Maalla).
----

Elämää tuolla planeetalla? Tuskin. Tuo kiertää 14 kertaa lähempänä emotähteään kuin Maapallo ja yksi tuon planeetan vuosi kestää 13 Maan päivää.

Suomeksi: Tuon planeetan pyöriminen oman akselinsa ympäri olisi sen verran hidasta, että kyseisen planeetan päivä kestäisi useita kyseisen planeetan vuosia.

Toisaalta tutkijaryhmän mukaan tuon planeetan keskilämpötila olisi 0-40 celsiusastetta, mikä kuulostaa hyvältä. Maapallon keskilämpötila on +14 astetta.

----

Kyseessä on myös siitä harvinainen tapaus, että tuon tähden ympäriltä on ennenkin löydetty planeetta: 2005 löydettiin Neptunuksen kokoinen planeetta, mikä sekin on pienimpiä löydettyjä eksoplaneettoja.

2005 löydetyn planeetan nimi on Gliese 581 b
2007 löydetyn planeetan nimi on Gliese 581 c
 

Törni

Well-known member
Liittynyt
5.11.2004
Viestit
11306
Nämä jutut ovat aina olleet kiinnostavia. Ei ole pitkä aika siitä kun ei kyetty tieteellisesti todistamaan, että muilla tähdillä kuin auringolla on ylipäätään planeettoja kiertolaisinaan. Todennäköisenä sitä on pidetty jo paljon kauemmin.

Huvittava piirre tuossa avaruustutkimuksessa on se kiima, jolla etsitään nimenomaan elämää. Toisaalta juuri se vetoaa ihmisten ja ihmiskunnan syvimpiin tuntoihin. Ja sillä avaruustutkijat saavat helpommin lisärahoitusta tutkimuksilleen. Siksipä sveitsiläinen, planeetan löytäneen tutkimusryhmän johtaja, Stephane Udry osaakin hienosti kertoa medialle:

"Tavoitteena on löytää elämää maan kaltaiselta planeetalta joka kiertää auringon kaltaista tähteä. Löytömme on edistysaskel siihen suuntaan."

Jos Udry kertoisi ammattilaisen mielipiteen siitä, miten todennäköistä maapallon ulkopuolisen elämän löytäminen on, saattaisivat tutkimuslaitoksen rahahanat hyytyä. Mutta eipä siinä mitään. Kyllä avaruuden tutkimusta minusta pitää jatkaa ja myös rahoittaa järkevässä mittakaavassa :thumbup:
 

Archie

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
13050
Elämän etsiminen maapallon ulkopuolelta on tosiaan mielenkiintoista. Jos nyt vaikka Marsista löytyisi todisteita elämästä (esim. jotain fossilisoituneita eliöitä), niin voitaisiinko silloin sanoa elämän olevan kovinkaan harvinaista universumissa? Mikä nimittäin olisi todennäköisyys sille, että kahdelle vierekkäiselle planeetalle olisi elämää syntynyt..?

Lienee myös mahdollista, että elämää on olosuhteissa, jotka eivät mitenkään muistuta maapalloa. Jossakin muualla elämän perusteet saattavat olla aivan toisenlaiset.
 

Rusina

Lux Aeterna
Liittynyt
12.1.2004
Viestit
5082
Sijainti
Hyvinkää
Willer sanoi:
Elämän etsiminen maapallon ulkopuolelta on tosiaan mielenkiintoista. Jos nyt vaikka Marsista löytyisi todisteita elämästä (esim. jotain fossilisoituneita eliöitä), niin voitaisiinko silloin sanoa elämän olevan kovinkaan harvinaista universumissa? Mikä nimittäin olisi todennäköisyys sille, että kahdelle vierekkäiselle planeetalle olisi elämää syntynyt..?

Lienee myös mahdollista, että elämää on olosuhteissa, jotka eivät mitenkään muistuta maapalloa. Jossakin muualla elämän perusteet saattavat olla aivan toisenlaiset.
No jos Marsista löytyy viitteitä siitä, että siellä on ollut otolliset olot elämän kehittymiselle jonkun aikaa, niin tuo olisi sensaatiomaista; yhdessä aurinkokunnassa yhdelle planeetalle kehittynyt elämää ja toisella ollut siihen oikeat mahdollisuudet.

Saas nähdä. Marsin suhteen sellainen mielenkiintoinen uutinen, että siellä on keskilämpötila nousussa kuten Maapallolla. Ei tarvita enää kovin suurta lämpötilanousua niin hiilidioksidi jää alkaa muuttumaan kaasumaiseen muotoon yleisesti. Miksi tuo olisi merkittävää? Vapautuva hiilidioksidi aiheuttaisi voimakkaan kasvihuoneilmiön, mikä nostaisi Marsin lämpötilaa (huomautettakoon, että kasvihuoneilmiö(tällähetkellä) nostaa Maapallon keskilämpötilaa 35 asteella..Maa olisi jääpallo ilman tuota) radikaalisti.

Pitää muistaa, että jos Marsin vesijää sulaisi, se riittäisi peittämään (jos Mars olisi pinnaltaan tasainen) koko planeetan ja syvyydeksi tulisi 14 metriä; viimeaikoina löydetty paljon lisää vesijäätä.
----

Pitäisin kuitenkin yhtä toista kohdetta mielenkiintoisempana Aurinkokunnassa: Jupiterin kuuta nimeltä Europa. Tuollahan on paljon vettä ja fysiikanlakien mukaan pinnan alla olevan veden pitäisi pysyä sulassa muodossa (Jupiterin vetovoiman aiheuttama kitka lämmittää). On puhuttu, että kyseinen meri olisi parisenkymmentä kilometriä syvä.
---

Maapallo on itseasiassa hyvä esimerkki siitä miten monessa erilaisessa ympäristössä elämää voi olla. Maapallolla elämää on seuduilla joilla on -50 astetta talvisin ja seuduilla joilla voi olla yli 50 astetta lämmintä kesäisin. Äärimmäisessä kuivuudessa ja vedessä. Osa eliöistä tarvitsee happea, osalle happi on myrkyllistä.

Yksi hyvä merkki on eliöt, joiden elinympäristö koostuu vedestä, minkä lämpötila on yli sata astetta; nämä pienimuotoiset kuumat lähteet merten pohjalla.

Elämää voi olla myös piipohjaista (ei pelkästään hiili), elämä voi olla myös kaasumaisessakin muodossa (olisi mukavaa muistaa missä Tieteen Kuvalehdessä tuosta oli). Elämää voi olla myös ihan avaruudessa itsessäänkin, ei tarvitse planeettaa/kuuta
 

Törni

Well-known member
Liittynyt
5.11.2004
Viestit
11306
Willer sanoi:
Jossakin muualla elämän perusteet saattavat olla aivan toisenlaiset.
Pieni täky spektaakkelimaiselle "luonnonlait" -jaaralle :rolleyes:

Katsotaan miten se puree :p
 

haju

Banned
Liittynyt
5.2.2006
Viestit
3208
Törni sanoi:
Pieni täky spektaakkelimaiselle "luonnonlait" -jaaralle :rolleyes:

Katsotaan miten se puree :p
Willer on luvannut meille seuraavaa:
Ensi vuodeksi lupaan keksiä jonkun Superjarnan mielialan kohottamiseksi.
En usko, että tästä vielä Superjarna aukeaa. :D
 

Rusina

Lux Aeterna
Liittynyt
12.1.2004
Viestit
5082
Sijainti
Hyvinkää
Törni sanoi:
Kerro vähän lisää tästä.
Tieteen Kuvalehdessä oli tuosta, ettei elämä tarvitse välttämättä mitään kaasumaista ympäristöä. Maapallolla itsessään on olemassa bakteerikantoja, mitkä tulevat toimeen hyvin ääriolossa: Esimerkiksi bakteerit voivat olla HYVIN kauan lepomuodossa ja kun ympäristö sattuu olemaan sopiva, niin yhtäkkiä bakteerikanta leviä räjähdysmäisellä vauhdilla kunnes taas menee lepomuotoon.

Lisäksi bakteerit eivät välttämättä tarvitse kaasua, vaan saavat hajoittamastaan aineesta kaiken tarvitsemansa energian. Toisaalta bakteereita voisi olla myös avaruuden laajoissa pöly/metaani/vesi-pilvissä.

Tuskin mitään ET-muodossa olevaa elämää selviää avaruudessa, mutta Tieteen Kuvalehdessä ilmaistiin, että metaanikaasupilviin voisi kehittyä eräänlaisia meduusoja, mitkä ottavat metaanista tarvitsemansa energian.
 

Törni

Well-known member
Liittynyt
5.11.2004
Viestit
11306
Rusina sanoi:
Toisaalta bakteereita voisi olla myös avaruuden laajoissa pöly/metaani/vesi-pilvissä.
Käsitteet taitavat nyt hieman aiheuttaa sekaannusta ainakin minun ymmärtämisen kanssa. Jos olemme kaasupilvessä, emme ole silloin avaruudessa. Käsite on tietenkin hieman liukuva. Saturnus ja jupiter esimerkiski ovat käytännössä kaasupalloja. Avaruudessa varmaan on myös paljon näitä pienempiä ja löyhempiä kaasupilviä /vast.

Avaruudella kai tyypillisesti käsitetään sitä tyhjää tilaa joka on kaasupilvien, kaasupaallojen, kiinteiden kappaleiden ja kaiken muun mahdollisen roinan välissä. Ja sitten taas toisaalta joku näsäviisas voi sanoa, että kaikki on avaruudessa. Mutta ei varmaan kannata aloittaa kinastelua pelkistä käsitteistä :cool:

Bakteerit sinänsä ovat sitkeitä. Jos esimerkisi ihminen joutuu ilman avaruuspukua avaruuteen, pisimpään selviävät suoliston bakteerit (ihminen itse on nopeasti historiaa). Itiöinä nuo bakteerit voivat kai selvitä itse asiassa aika pitkään.

Vesipilviä avaruudessa :doubtful: Siihen en osaa sanoa kyllä mitään.
 

Törni

Well-known member
Liittynyt
5.11.2004
Viestit
11306
Olisi kieltämättä kovin outoa, jos maapallon kaltainen monimuotoista kehittynyttä elämää sisältävä planeetta olisi ainutlaatuinen. Kun mietitään tähtien määrää pelkästään omassa galaksissamme, tuntuu selvältä, että vastaavanlaisia planeettoja täytyy löytyä lukemattomia määriä. Ja jos ei omalta galaksiltamme, niin sitten muualta.

Huomattavan paljon skeptisempiä arvioita on kuitenkin myös asiantuntijoiden keskuudessa esitetty. Seuraava näkemys on Oulun yliopiston tähtitieteen professorin Ilkka Tuomisen:

http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2001/12.tammikuu/alel0201.htm
 

Archie

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
13050
Ilkka Tuominen taitaakin lähinnä pohtia sitä, että mitkä olisivat mahdollisuudet maapallon elämää vastaavalle elämälle. Mutta kuten todettu, ehkä elämää (älykästäkin) voi syntyä aivan toisenlaisissa olosuhteissa.
 

Rusina

Lux Aeterna
Liittynyt
12.1.2004
Viestit
5082
Sijainti
Hyvinkää
Törni sanoi:
Käsitteet taitavat nyt hieman aiheuttaa sekaannusta ainakin minun ymmärtämisen kanssa. Jos olemme kaasupilvessä, emme ole silloin avaruudessa. Käsite on tietenkin hieman liukuva. Saturnus ja jupiter esimerkiski ovat käytännössä kaasupalloja. Avaruudessa varmaan on myös paljon näitä pienempiä ja löyhempiä kaasupilviä /vast.

Avaruudella kai tyypillisesti käsitetään sitä tyhjää tilaa joka on kaasupilvien, kaasupaallojen, kiinteiden kappaleiden ja kaiken muun mahdollisen roinan välissä. Ja sitten taas toisaalta joku näsäviisas voi sanoa, että kaikki on avaruudessa. Mutta ei varmaan kannata aloittaa kinastelua pelkistä käsitteistä :cool:

Bakteerit sinänsä ovat sitkeitä. Jos esimerkisi ihminen joutuu ilman avaruuspukua avaruuteen, pisimpään selviävät suoliston bakteerit (ihminen itse on nopeasti historiaa). Itiöinä nuo bakteerit voivat kai selvitä itse asiassa aika pitkään.

Vesipilviä avaruudessa :doubtful: Siihen en osaa sanoa kyllä mitään.
Ihminen selviää ilman avaruuspukua n. 40 sekuntia avaruudessa maksimissaan: Jos on juuri hengittänyt ulos ilmat keuhkoista. Jos ihminen on vetänyt ilmaa keuhkoihin juuri ennen tuota avaruuteen menoa, niin seuraukset olisivat räjähdysmäiset kiitos paine-eron.

Vettä avaruudessa; Tietyissä kaasupilvissä tapahtuu reaktioita, missä lopputuotteena on H2O:ta, Tieteen Kuvalehdessä oli juttua yhdestä tällaisesta reaktiotapahtumasta missä syntyi vettä sitä tahtia, että tuosta olisi saatu Maapallon vesivarat kahteen kertaan päivässä.

Saturnus ja Jupiter ovat pääasiassa nestemäisessä muodossa, toisiksi eniten niissä on kivistä materiaalia ja uloin (suhteellisen) pieni kerros on kaasumaisessa muodossa. Uranus koostuu pääasiassa jää ja kivimassasta ja oikeastaan Neptunus taitaa olla lähinnä sitä mitä minä käsittäisin kaasuplaneetasta: Sillä on n. Maan kokoinen kivinen ydin ja sen päällä kaasukehä.

Eli ne eivät vain ole kaasua mikä nyt sattuu olemaan vain oman painovoimansa vaikutuksesta yhdessä pallomaisessa muodossa, vaan sisällä on kivinen ydin minkä vetovoiman piirissä on laaja kaasukehä, missä alemmat kerrokset ovat paineesta johtuen nestemäisessä muodossa.

Tämä ero on kaasuplaneetoilla ja kaasupilvillä, mitkä ovat vain oman vetovoimansa johdosta yhdessä. Minun mielestäni tuossa on melko ratkaiseva ero.
 

Törni

Well-known member
Liittynyt
5.11.2004
Viestit
11306
Rusina sanoi:
Minun mielestäni tuossa on melko ratkaiseva ero.
Missäs kohtaa minä väitin, että kaasupilvellä ja kaasuplaneetalla ei ole mitään eroa :doubtful: :doubtful:
 

Rusina

Lux Aeterna
Liittynyt
12.1.2004
Viestit
5082
Sijainti
Hyvinkää
Törni sanoi:
Olisi kieltämättä kovin outoa, jos maapallon kaltainen monimuotoista kehittynyttä elämää sisältävä planeetta olisi ainutlaatuinen. Kun mietitään tähtien määrää pelkästään omassa galaksissamme, tuntuu selvältä, että vastaavanlaisia planeettoja täytyy löytyä lukemattomia määriä. Ja jos ei omalta galaksiltamme, niin sitten muualta.

Huomattavan paljon skeptisempiä arvioita on kuitenkin myös asiantuntijoiden keskuudessa esitetty. Seuraava näkemys on Oulun yliopiston tähtitieteen professorin Ilkka Tuomisen:

http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2001/12.tammikuu/alel0201.htm
Jos ajatellaan hieman käänteisesti todennäköisyyksiä:
Maailmankaikkeudessa (havaitussa) on n. 12500000000000000000000 tähteä. Nyt jos todennäköisyys sille, että tähden ympärillä olisi kappale mihin on kehittynyt monimutkaista elämää olisi sama kuin voittaa kolme kertaa putkeen lotossa seitsemän oikein yhdellä rivillä, niin silti odotusarvo näiden elämää sisältävien kappaleiden määrälle olisi n. 3,5.. eli 3 tai 4 elämää sisältävää planeettaa (tjsp.) löytyisi.

-----

Tuossa artikkelissa oli pari hassua juttua:
"Vain pieni osa tähdistä sattuu massaltaan elämälle suotuisaan alueeseen, professori toteaa."
Niin, Aurinko on keskikokoluokan tähti. Ehdottomasti suurin osa tähdistä on pienempiä. Ne ovat vakaita ja elävät todella pitkään; ensimmäiset pikkutähdet ovat todennäköisesti edelleen toiminnassa ja toimivat normaalisti senkin jälkeen kun meidän keskustähtemme on kosahtaneet. Näiden tähtien kohdalla elämälle sopiva vyöhyke kulkee lähempänä tähteä.

Isot tähdet eivät ole otollisia emotähtiä elämän kannalta, koska ne toimivat vain lyhyen aikaa. Isoimmat tähdet vain ovat selvässä vähemmistössä maailmankaikkeudessa.

"Tuominen lisää ehtoihinsa planeetan vakaan lämpötilan ja hiilidioksidin määrän. Mistä löytyisi planeetta, jonka termostaatti on pysynyt 4,5 miljardia vuotta hämmästyttävän vakaana, tiedemies ihmettelee."
Tota, Maapallolla on ollut pari kertaa historiassa superjääkausi jolloin melkein koko planeetta oli jäätyneenä ja aikakausia jolloin on ollut paljon lämpimämpää kuin nykyään. Hiilidioksidin määräkin on vaihdellut: Dinosauruksien aikaan hiilidioksidia oli ilmakehässä useita kertoja enemmän kuin nyt.

"- Viime vuosikymmenien merkittävimpiin löytöihin kuuluvat noin 40 aurinkokuntamme ulkopuolista planeettakuntaa. Usein löydöt tulkitaan niin, että muita Maan kaltaisia planeettoja voisi esiintyä maailmankaikkeudessa. Tosiasiassa yksikään niistä ei muistuta omaa aurinkokuntaamme, Tuominen kritisoi."
Artikkeli on vuodelta 2001 jolloin ei ollut vielä yhtään laitetta millä havainnoida mitään muuta kuin supermassiivista planeettaa (2-3 kertaa raskaammat kuin Jupiter) erittäin lähellä emotähteä.

Tosiasia on, että nyt 2007 on löydetty aurinkokunta, missä on ainakin kaksi planeettaa joista toinen on kaasujättiläinen, mutta toinen on erittäin Maankaltainen. Tämä Gliese581 c on toinen kiviplaneetta mikä on löydetty. Tämä Gliesen kiviplaneetta on optimaalisella etäisyydellä tähdestä elämän kannalta.
 

Törni

Well-known member
Liittynyt
5.11.2004
Viestit
11306
Rusina sanoi:
Jos ajatellaan hieman käänteisesti todennäköisyyksiä:
Maailmankaikkeudessa (havaitussa) on n. 12500000000000000000000 tähteä. Nyt jos todennäköisyys sille, että tähden ympärillä olisi kappale mihin on kehittynyt monimutkaista elämää olisi sama kuin voittaa kolme kertaa putkeen lotossa seitsemän oikein yhdellä rivillä, niin silti odotusarvo näiden elämää sisältävien kappaleiden määrälle olisi n. 3,5.. eli 3 tai 4 elämää sisältävää planeettaa (tjsp.) löytyisi.

-----

Tuossa artikkelissa oli pari hassua juttua:
"Vain pieni osa tähdistä sattuu massaltaan elämälle suotuisaan alueeseen, professori toteaa."
Niin, Aurinko on keskikokoluokan tähti. Ehdottomasti suurin osa tähdistä on pienempiä. Ne ovat vakaita ja elävät todella pitkään; ensimmäiset pikkutähdet ovat todennäköisesti edelleen toiminnassa ja toimivat normaalisti senkin jälkeen kun meidän keskustähtemme on kosahtaneet. Näiden tähtien kohdalla elämälle sopiva vyöhyke kulkee lähempänä tähteä.

Isot tähdet eivät ole otollisia emotähtiä elämän kannalta, koska ne toimivat vain lyhyen aikaa. Isoimmat tähdet vain ovat selvässä vähemmistössä maailmankaikkeudessa.

"Tuominen lisää ehtoihinsa planeetan vakaan lämpötilan ja hiilidioksidin määrän. Mistä löytyisi planeetta, jonka termostaatti on pysynyt 4,5 miljardia vuotta hämmästyttävän vakaana, tiedemies ihmettelee."
Tota, Maapallolla on ollut pari kertaa historiassa superjääkausi jolloin melkein koko planeetta oli jäätyneenä ja aikakausia jolloin on ollut paljon lämpimämpää kuin nykyään. Hiilidioksidin määräkin on vaihdellut: Dinosauruksien aikaan hiilidioksidia oli ilmakehässä useita kertoja enemmän kuin nyt.

"- Viime vuosikymmenien merkittävimpiin löytöihin kuuluvat noin 40 aurinkokuntamme ulkopuolista planeettakuntaa. Usein löydöt tulkitaan niin, että muita Maan kaltaisia planeettoja voisi esiintyä maailmankaikkeudessa. Tosiasiassa yksikään niistä ei muistuta omaa aurinkokuntaamme, Tuominen kritisoi."
Artikkeli on vuodelta 2001 jolloin ei ollut vielä yhtään laitetta millä havainnoida mitään muuta kuin supermassiivista planeettaa (2-3 kertaa raskaammat kuin Jupiter) erittäin lähellä emotähteä.

Tosiasia on, että nyt 2007 on löydetty aurinkokunta, missä on ainakin kaksi planeettaa joista toinen on kaasujättiläinen, mutta toinen on erittäin Maankaltainen. Tämä Gliese581 c on toinen kiviplaneetta mikä on löydetty. Tämä Gliesen kiviplaneetta on optimaalisella etäisyydellä tähdestä elämän kannalta.
Sinä yrität nyt jokaisessa mahdollisessa postauksessa kertoa aivan kaiken mitä tiedät avaruudesta. Lopeta se. En minä ole opettaja joka antaa sinulle lisäpisteitä "pitkistä vastauksista". Lisäksi siinä on se häiritsevä piirre, että mielipiteesi hukkuu tuon "lisäksi tiedän aiheesta seuraavaa" massan sekaan.

Mittalaitteet ovat varmasti kehittyneet tuon artikkelin julkaisemishetkestä ja planeettoja on varmasti löydetty lisää. Tuomisen keskeisiä perusteluita ei kuitenkaan romuuteta pelkästään löytämällä lisää planeettoja muiden tähtien ekovyöhykkeiltä, vaikka hän viittasikin artikkelissaan silloin löydettyihin planeettoihin.
 

Törni

Well-known member
Liittynyt
5.11.2004
Viestit
11306
Rusina sanoi:
Jos ajatellaan hieman käänteisesti todennäköisyyksiä:
Maailmankaikkeudessa (havaitussa) on n. 12500000000000000000000 tähteä. Nyt jos todennäköisyys sille, että tähden ympärillä olisi kappale mihin on kehittynyt monimutkaista elämää olisi sama kuin voittaa kolme kertaa putkeen lotossa seitsemän oikein yhdellä rivillä, niin silti odotusarvo näiden elämää sisältävien kappaleiden määrälle olisi n. 3,5.. eli 3 tai 4 elämää sisältävää planeettaa (tjsp.) löytyisi.
Tuo esittämäsi todennäköisyyslaskenta toimii huonosti vaikuttavista luvuista huolimatta. Otetaan hypoteettinen esimerkki, joka kuvaa tilanetta varsin hyvin.

Löydät meren rannalta simpukan. Se on hieman raollaan ja tempaiset sen auki. Sisältä löytyy helmi. Viet löydöksen kotiin ja tutkit sitä perusteellisesti. Saat selvlle miten helmi on syntynyt. Simpukkaan on joutunut pieni hiekanjyvä. Simpukka on alkanut erittää hiekanjyvän ympärille eritettä, josta helmi on sitten muodostunut. Palaat takaisin rannalle ja löydät kymmenen simpukkaa lisää. Et kuitenkaan saa niitä auki nähdäksesi sisältävätkö ne helmen. Seuraavan viikon aikana löydät satoja simpukoita lisää. Ne kaikki löytyvät samankaltaisista paikoista josta löysit helemen sisältäneen simpukan. Eli myös niihin on voinut joutua helmen tuottava hiekanjyvänen. Et kuitenkaan saa niitäkään auki todetaksesi onko niissä helmi. Palaat kotiin ja lasket havaintojesi perusteella paljonko maailmassa on simpukoita jotka täyttävät helmen sisältäneen simpukan löytöpaikan ominaisuudet. Täysin riippumatta siitä, miten paljon simpukoita maailmassa laskelmiesi mukaan on, et voi mitenkään laskea kuinka moni simpukka todennäköisesti sisältää helmen.

edit: Esimerkin hienous piilee siinä, että koska ainoa auki saamasi simpukka on sisältänyt helmen, olet ylioptimistinen myös muiden simpukoiden suhteen ;)
 
Viimeksi muokattu:
Ylös