Haikki
KKWCS Team Maximum Attack
- Liittynyt
- 5.10.2009
- Viestit
- 1123
TIE SEMIFINAALIIN:
Helmikuussa kuulin strokelta ekan kerran road to karting kisoista kun oli käynyt formulacenterissä. Käytiin siellä sit ajamassa kärkiajat aikuisten sarjaan
ja lopulta kutsu semifnaaliin tuli. Olikin jo koko touhu melkein unohtua kun ei mitään kuulunu moneen kuukauteen.
SEMIFINAALI:
Nämä ajettiin siis kaikilla sisäradoilla ympäri Suomea, itse mukana myllypuron semifinaaliin.
Semifinaali ajettiin kelloa vastaan niin että kaikki ajoi samoilla 2 autolla kummallakin 10min. ja nopein aika ratkaisee voittajan.
Olin hyvissä ajoin paikalla ja ajettiin stroken kanssa muutama treeniveto, toisella autolla stroke nopeampi toisella minä mutta eroa oli alle kymmenys.
Toivoinkin että jos en ite mene jatkoon niin veli pääsisi.
Semifinaalissa sitten ratkesi mulle voitto 0.2 sekunnin erolla strokeen, tosin nuorten sarjan voittaja jäi vain muutaman sadasosan.
Siitä hyvällä fiiliksellä Finaaliin joka olikin jo samalla viikolla.
FINAALI MIKA SALO CIRCUIT:
Hieno tunne oli päästä finaaliin ja kaikki tästä eteenpäin olisi vain plussaa. Mika Salo radalla en ollut koskaan ajanut mutta videolla näytti hauskalta mutta todella haastavalta.
Koska kisa-auto ja formaatti kerrottaisiin vasta paikan päällä niin ihan hirveesti ei voinut olla odotuksia, oli vähän pelko persiissä jos ajetaan jollain nuhapumppusodeilla koska se oli tiedossa että käytössä on
Painontasaus järjestelmä niin sodi lisäpainoilla on yhtä hauskaa kuin tervanjuonti :yuck:
Heräsin aamulla ja stroke nappasi kyytiin, ihan hyvä niin sai vähän nukkua vielä autossa kun matkaa sen 400km kuitenkin.
Lopulta oltiin perillä ja ilmakin oli juuri sopiva kartingiin, vähän pivistä ja vilpoista mutta ei sada. Pienen etsinnän jälkeen löysin kuljettajien tilan muut siellä olikin jo ja kun kuulin kisaformaatin
niin sit alkoikin jo sopivasti jännittää, elikkäs:
Ensin oli muutaman minuutin treenit rataan tutustuen niillä vuokra -autoilla, mutta itse Finaali ajetaan kelloa vastaan IAME sarjan X-30 autolla joissa huiput noin 120km/h ja juju on siinä että jokainen saa ajaa vain 2 kierrosta! Joista nopein kierros ratkaisee.
Jokainen ajoi siis sillä autolla vuorotellen ja vãlissã säädettiin lisäpainot kuskeille.
Mutta ensin oli ne treenit ja ne autot oli niin hitaita ettei siitä radan oppimisen kannalta ollut muuta hyötyä kuin muistaa mihin mutkat kääntyy. Itse käytin treenin lähinnä puhtaan ajolinjan seuraamiseen finaali mielessä, aika paljon oli kumiröpelöä ym. ajolinjan ulkopuolella. Treenit ajettiin ja melko pian tultiikin sitten jo sanomaan että minä olen ensimmäisenä ajovuorossa finaaliin. Tästä en liian tyytyväinen ollut koska auto oli "kylmä" ja muut näkee ajosta referenssiä, mutta eipä noilla väliä koska kaikinpuolin homma on tasapuolista kaikille. Ainoa mikä häiritsi oli että en yltänyt polkimiin kunnolla, kaasua jouduin painamaan nilkka suorana lähinnä varpailla polkimen reunasta.
Lämppäri meni renkaita lämmitellessä ja ajoasentoon totutellessa. Panokset oli kovat ja paineetkin, ei oikeasti ihan helppo paikka ollut tämä, takana vain muutama kierros treeniä nuhapumpuilla ja nyt pitäis tykittää X-30:lla 2kierrosta.
Ensimmäisen kierroksen piti olla ns. pankkikierros mutta toisin kävi, ekaan mutkaan jarrutus pompusta pitkäksi ja siihen meni se kierros. Valehtelisin jos väittäisin että nollasin sen virheen samantien, mutta kokosin itseni kuitenkin hyvin toista
kierrosta varten. Nyt osasin varoa ekaa jarrua ja radan eka hitaampi kolmannes menikin aika varman päälle mutta sujui hyvin. Loppurata oli enemmän mun heiniä ja nostin riskitasoa, se pitkä ovaali mutka ja nousu sillan ali nopeaan shikaaniin oli mahtava ajaa vikaan mutkaan asti, ja se osio menikin hyvällä vauhdilla, ajolinjat osui hyvin ja mutkista sain kaasun aikaisin pohjaan pientä luistoa sallien. Siitä varikolle ja oli vähän ristiriitaiset fiilikset, pankkikerroksen mokaaminen harmitti mutta toisaalta se toinen kierros ei mennyt yhtään hullummin.
Sitten olikin hermoja raastaavaa katsoa muiden kirrokset. Moni finalisteista ajoi hienosti, oli vain pari kuskia joilla tuli isompia virheitä. Sitten sai pari tuntia odotella tuloksia, ensin kuulutettiin muut sijat ja sitten top3 joiden järjestystä ei siinä kerrottu mutta myöhemmin pokaalien jaossa. Sain kuulla olevani top3:ssa ja jännitys alkoi nousta, ennenkuin lopulta julistivat voittajan kertoivat vielä että 4 nopeinta ajoi 0.6sekunnin sisään. Näin siinä sit kävi palkintojen jaossa että ilmoitettiin minut voittajaksi, nyt oli huikee tunne ja fiilis katossa ja oli rehdit onnittelut 2:lta ja 3:lta :thumbup:
Sen verran sekavat fiilikset ja oli siin että mitähän siinä tuli tv-kameralle horistua mutta sen näkee sitten
Kiitokset kaikille jotka oli mukana järjestämässä näitä kisoja, ennen kaikkea Mikolle.
Helmikuussa kuulin strokelta ekan kerran road to karting kisoista kun oli käynyt formulacenterissä. Käytiin siellä sit ajamassa kärkiajat aikuisten sarjaan
ja lopulta kutsu semifnaaliin tuli. Olikin jo koko touhu melkein unohtua kun ei mitään kuulunu moneen kuukauteen.
SEMIFINAALI:
Nämä ajettiin siis kaikilla sisäradoilla ympäri Suomea, itse mukana myllypuron semifinaaliin.
Semifinaali ajettiin kelloa vastaan niin että kaikki ajoi samoilla 2 autolla kummallakin 10min. ja nopein aika ratkaisee voittajan.
Olin hyvissä ajoin paikalla ja ajettiin stroken kanssa muutama treeniveto, toisella autolla stroke nopeampi toisella minä mutta eroa oli alle kymmenys.
Toivoinkin että jos en ite mene jatkoon niin veli pääsisi.
Semifinaalissa sitten ratkesi mulle voitto 0.2 sekunnin erolla strokeen, tosin nuorten sarjan voittaja jäi vain muutaman sadasosan.
Siitä hyvällä fiiliksellä Finaaliin joka olikin jo samalla viikolla.
FINAALI MIKA SALO CIRCUIT:
Hieno tunne oli päästä finaaliin ja kaikki tästä eteenpäin olisi vain plussaa. Mika Salo radalla en ollut koskaan ajanut mutta videolla näytti hauskalta mutta todella haastavalta.
Koska kisa-auto ja formaatti kerrottaisiin vasta paikan päällä niin ihan hirveesti ei voinut olla odotuksia, oli vähän pelko persiissä jos ajetaan jollain nuhapumppusodeilla koska se oli tiedossa että käytössä on
Painontasaus järjestelmä niin sodi lisäpainoilla on yhtä hauskaa kuin tervanjuonti :yuck:
Heräsin aamulla ja stroke nappasi kyytiin, ihan hyvä niin sai vähän nukkua vielä autossa kun matkaa sen 400km kuitenkin.
Lopulta oltiin perillä ja ilmakin oli juuri sopiva kartingiin, vähän pivistä ja vilpoista mutta ei sada. Pienen etsinnän jälkeen löysin kuljettajien tilan muut siellä olikin jo ja kun kuulin kisaformaatin
niin sit alkoikin jo sopivasti jännittää, elikkäs:
Ensin oli muutaman minuutin treenit rataan tutustuen niillä vuokra -autoilla, mutta itse Finaali ajetaan kelloa vastaan IAME sarjan X-30 autolla joissa huiput noin 120km/h ja juju on siinä että jokainen saa ajaa vain 2 kierrosta! Joista nopein kierros ratkaisee.
Jokainen ajoi siis sillä autolla vuorotellen ja vãlissã säädettiin lisäpainot kuskeille.
Mutta ensin oli ne treenit ja ne autot oli niin hitaita ettei siitä radan oppimisen kannalta ollut muuta hyötyä kuin muistaa mihin mutkat kääntyy. Itse käytin treenin lähinnä puhtaan ajolinjan seuraamiseen finaali mielessä, aika paljon oli kumiröpelöä ym. ajolinjan ulkopuolella. Treenit ajettiin ja melko pian tultiikin sitten jo sanomaan että minä olen ensimmäisenä ajovuorossa finaaliin. Tästä en liian tyytyväinen ollut koska auto oli "kylmä" ja muut näkee ajosta referenssiä, mutta eipä noilla väliä koska kaikinpuolin homma on tasapuolista kaikille. Ainoa mikä häiritsi oli että en yltänyt polkimiin kunnolla, kaasua jouduin painamaan nilkka suorana lähinnä varpailla polkimen reunasta.
Lämppäri meni renkaita lämmitellessä ja ajoasentoon totutellessa. Panokset oli kovat ja paineetkin, ei oikeasti ihan helppo paikka ollut tämä, takana vain muutama kierros treeniä nuhapumpuilla ja nyt pitäis tykittää X-30:lla 2kierrosta.
Ensimmäisen kierroksen piti olla ns. pankkikierros mutta toisin kävi, ekaan mutkaan jarrutus pompusta pitkäksi ja siihen meni se kierros. Valehtelisin jos väittäisin että nollasin sen virheen samantien, mutta kokosin itseni kuitenkin hyvin toista
kierrosta varten. Nyt osasin varoa ekaa jarrua ja radan eka hitaampi kolmannes menikin aika varman päälle mutta sujui hyvin. Loppurata oli enemmän mun heiniä ja nostin riskitasoa, se pitkä ovaali mutka ja nousu sillan ali nopeaan shikaaniin oli mahtava ajaa vikaan mutkaan asti, ja se osio menikin hyvällä vauhdilla, ajolinjat osui hyvin ja mutkista sain kaasun aikaisin pohjaan pientä luistoa sallien. Siitä varikolle ja oli vähän ristiriitaiset fiilikset, pankkikerroksen mokaaminen harmitti mutta toisaalta se toinen kierros ei mennyt yhtään hullummin.
Sitten olikin hermoja raastaavaa katsoa muiden kirrokset. Moni finalisteista ajoi hienosti, oli vain pari kuskia joilla tuli isompia virheitä. Sitten sai pari tuntia odotella tuloksia, ensin kuulutettiin muut sijat ja sitten top3 joiden järjestystä ei siinä kerrottu mutta myöhemmin pokaalien jaossa. Sain kuulla olevani top3:ssa ja jännitys alkoi nousta, ennenkuin lopulta julistivat voittajan kertoivat vielä että 4 nopeinta ajoi 0.6sekunnin sisään. Näin siinä sit kävi palkintojen jaossa että ilmoitettiin minut voittajaksi, nyt oli huikee tunne ja fiilis katossa ja oli rehdit onnittelut 2:lta ja 3:lta :thumbup:
Sen verran sekavat fiilikset ja oli siin että mitähän siinä tuli tv-kameralle horistua mutta sen näkee sitten
Kiitokset kaikille jotka oli mukana järjestämässä näitä kisoja, ennen kaikkea Mikolle.
