"Suomi on maailman paras paikka opiskelijalle"

[Tose]

Newsweek: Suomi on maailman paras paikka opiskelijalle

Suomi tarjoaa opiskelijoilleen maailman parasta opetusta ja tasapuolisimmat opintomahdollisuudet, arvioi amerikkalaisen viikkolehti Newsweekin kansainvälinen painos, joka valitsi maailman parhaat maat eri alojen ihmisille, tavoitteille ja yhteiskunnan kannalta tärkeille toiminnoille.
Lehti viittaa jutussaan muutaman vuoden takaiseen kansainväliseen Pisa-tutkimukseen, jossa suomalaiset 15-vuotiaat koululaiset paistattelivat kärjessä. Suomessa erot parhaiden ja heikoimpien oppilaiden välillä olivat myös maailman pienimpiä.

Näin väittää Newsweek Hesarin uutisessa. Koko juttu on tämän päivän Hesarissa. Luulisin tietäväni vähintään kaksi henkilöä, jotka ovat eri mieltä, mutta tietäväkö he muun maailmasn kurjuudesta mitään?

 

[jaska]

:ahem: :ahem: Otsikko on ilmeisen harhaanjohtava, ainakin tekstin perusteella puhutaan koululaisista (siis ala/yläaste) jne. eikä opiskelijoista...

Ei ilm. oltu mitattu viihtyvyyttä koulussa Siinähän me olimme hännillä :eek!:

Yksi kysymys jonka voisi esittää, mistä johtuu tuo pienimmät erot huipun ja pohjan välillä. Varmaan joku tekeminen on tasapuolisemmalla opetuksella, kuin esim. jenkeissä - mutta silti. On esim. Saksassa, Ruotsissa jne. tuo opetus tasasempaa...

Herää kysymys, A) Onko "materiaali" parempaa B) Tasapäistetäänkö meillä liikaa?
Ett silleen!!!!!!!!!

 

[Hurmurisija]

Originally posted by jaska Ei ilm. oltu mitattu viihtyvyyttä koulussa Siinähän me olimme hännillä :eek!:

Niinhän se vähän tahtoo olla, ettei opiskelu ole aina mukavaa. Selittyisikö tuo hyvä osaaminen osittain kovalla vaatimisella. Jokaisessa luokassa on kuitenkin suurin osa niitä, jotka eivät erityisen intohimoisesti suhtaudu opetettavaan ainekseen. Mutta jos on pakko, niin sitten on pakko. Lisäksi on huomioitava, että suomalaiset luokanopettajat ovat erittäin korkeasti koulutettuja, millä lienee vaikutuksensa motivaatiotekijöihin. Useinhan ihmiset ajattelevat, että opettajat nyt vain opettavat, mutta pienen ihmisen kehitys on aika tavalla monimutkaisempi prosessi.

Yksi kysymys jonka voisi esittää, mistä johtuu tuo pienimmät erot huipun ja pohjan välillä.

Opettajien koulutus on Suomessa hyvää ja järjestelmä sellainen, että se antaa mahdollisuuden vähän hitaammillekin. Älykkyys tai kyvykkyys kun eivät ole mitenkään yksiselitteisiä asioita. Joku voi hoksata heti ja itsenäisesti, kun toinen taas tarvitsee vuosia ja ohjausta. Lopulta kumpikin on kuitenkin samassa pisteessä. Jos heti aluksi erotellaan hyvät ja huonot, eivät hitaasti kehittyvien ja ohjausta tarvitsevien potentiaali pääse koskaan toteutumaan.

 

[Giffen:[]

B) Tasapäistetäänkö meillä liikaa?

Kyllä, mutta onneksi asiaan on tulossa koko ajan muutosta. Ihan yhtä tärkeää, kun on pitää huolta heikoimmista, on myös huolehtia että "eliitti" pääsee toteuttamaan mahdollisimman suurta osaa potenttiaalistaan. Heille on tarjottava haasteita, joissa he kehittyvät. Itsekkin olen aina kaivannut koulusta enemmän haastetta, vaikkei minua edes voi lukea viellä mihinkään eliittiin. Aina koulussa on tuntunut, että kaikki tippuu ilmaiseksi syliin tekemättä mitään kovin ihmeellistä.

 

[Hurmurisija]

Kyllä, mutta onneksi asiaan on tulossa koko ajan muutosta.

Millainen muutos?

Olen myös sitä mieltä, että erityslahjakkaita kannattaa tukea JOS he itse haluavat siirtyä pois entisestä luokastaan ja ovat motivoituneita oppimaan, mutta tarkoitan todellakin vain erityislahjakkaita, joita keskikokoiseen kouluun tuskin tulee enempää kuin yksi viidessä vuodessa. Tavalliset hyvin menestyvät oppilaat tuskin hyötyvät kovin paljon erillisestä opetuksesta. Jos heille annettaisiin erillistä opetusta, he oppisivat uudet asiat nopeammin kuin tavallisessa luokassa olevat lahjakkaat, mutta muutaman yliopistovuoden jälkeen tilanne olisi tasoissa.

Jos lapsi osaa kouluun mennessä lukea, ei siitä ole mitään hyötyä. Jos aikaisin lukemaan oppinut lapsi siirretään erityisryhmään, ei siitäkään ole mitään hyötyä. Muutaman vuoden päästä ikätoverit ovat ottaneet hänen kehityksensä kiinni.

Olisiko jollakulla ihan todellista faktaa siitä, miten lahjakkaiden erillinen koulutus auttaa heitä.

 

[Giffen:[]

Millainen muutos?

Musta maikkari uutisoi nykyään joka vuosi, miten on syntynyt ns. eliitti lukioiden luokka.... Mutta yleisesti "on vaan sellanen käsitys" että tämä on nykyisin kehityssuuntana. Jos jollain on numeroita muusta, uskon kyllä sitten olleeni väärässä.

Niin ja tohon viellä: Nykysin luokissa on aivan liikaa sellaisia oppilaita, jotka pärjäävät keskivertoa paremmin, vaikka keskittyvät tunneilla lähinnä häiriköintiin, eivät tee läksyjä kunnolla tai lue ahkerasti edes kokeeseen. Eivät halua lukea keskiarvoaan yli sen 8-8.5:en, koska ei vaan tarvitse. Siihen pääsee tekemättä mitään kovin ihmeellistä ja sitä korkeammalla ei vaan yksinkertasesti tee mitään. Tuo on se porukka, johon itse haluaisin potkia vauhtia.

 

[Hurmurisija]

Musta maikkari uutisoi nykyään joka vuosi, miten on syntynyt ns. eliitti lukioiden luokka.... Mutta yleisesti "on vaan sellanen käsitys" että tämä on nykyisin kehityssuuntana. Jos jollain on numeroita muusta, uskon kyllä sitten olleeni väärässä.

Varmasti lukioista kilpaillaan ja lukiot kilpailuttavat sinne tulijoita. Tuo ei ole kuitenkaan mielestäni erityislahjakkaille suunnattua koulutusta. Sama oppimäärä siellä on kuin muissakin lukioissa.

 

[Giffen:[]

Sama oppimäärä siellä on kuin muissakin lukioissa.

Toi on psykologinen juttu. Kilpailu on monilla meistä se, joka pakottaa kovempaan suoritukseen. Ja kun porukka on "parempaa", asiat voidaan opettaa syvemmälle. Opettajan aika menee "huonoissa" lukioissa siihen, että opetetaan perusjutut vaan ja hyvät saa sitten lukea omalla ajalla syventävät jutut. Harvan kurinalaisuus riittää siihen, että luetaan ylimääräistä vapaa-ajalla.

 

[formulaone]

Näin väittää Newsweek Hesarin uutisessa. Koko juttu on tämän päivän Hesarissa. Luulisin tietäväni vähintään kaksi henkilöä, jotka ovat eri mieltä, mutta tietäväkö he muun maailmasn kurjuudesta mitään?

Jos haluaa kyseenalaistaa tällaisen tutkimuksen tuloksen, se tulisi mielellään prustella jollain muulla kuin parin ihmisen mutu tuntumalla.

 

[Hurmurisija]

Toi on psykologinen juttu. Kilpailu on monilla meistä se, joka pakottaa kovempaan suoritukseen.

Kilpailu saattaa auttaa joitakuita parempaan suoritukseen, mutta tuskin erityislahjakkaita. Ei musiikillisesti poikkeuksellisen lahjakas soita kaikkia päiviä siksi, että hän kilpailisi, vaan siksi, että hän saa siitä sisäistä tyydytystä.

Ja kun porukka on "parempaa", asiat voidaan opettaa syvemmälle.

Lukio on kuitenkin vain lukio. Minusta sekoitat tavallisen hyvän koulun ja erityislahjakkaiden koulun. Ei seitsemän laudaturin ylioppilas ole välttämättä mitenkään erityisen lahjakas. Kunhan nyt on vain koulumenestyjä ja motivoitunut lukemaan läksynsä.

 

[gnz]

Lukio on kuitenkin vain lukio. Minusta sekoitat tavallisen hyvän koulun ja erityislahjakkaiden koulun. Ei seitsemän laudaturin ylioppilas ole välttämättä mitenkään erityisen lahjakas. Kunhan nyt on vain koulumenestyjä ja motivoitunut lukemaan läksynsä.

Nimenomaan. Ehkä voidaan puhua lahjakkaasta ihmisestä mutta sana 'erityislahjakas' vaatii jo vähän enemmän näyttöjä taakseen. Kuten vaikkapa FM 17-vuotiaana, TkT 23-vuotiaana tjsp.

Lukio on vähän liian kevyttä tavaraa ollakseen vielä mittapuu millekkään.

 

[Tose]

Re: Re: "Suomi on maailman paras paikka opiskelijalle"

Jos haluaa kyseenalaistaa tällaisen tutkimuksen tuloksen, se tulisi mielellään prustella jollain muulla kuin parin ihmisen mutu tuntumalla.

En ole opiskellut yli 20 vuoteen, joten en tiedä nykytilannetta. Esitin vain Hesarin uutisen ja arvasin (mutten ääneen), että Jaskalta tulee ensimmäinen kommentti, et sillee.

 

[Giffen:[]

Kilpailu saattaa auttaa joitakuita parempaan suoritukseen, mutta tuskin erityislahjakkaita. Ei musiikillisesti poikkeuksellisen lahjakas soita kaikkia päiviä siksi, että hän kilpailisi, vaan siksi, että hän saa siitä sisäistä tyydytystä.

Lukio on kuitenkin vain lukio. Minusta sekoitat tavallisen hyvän koulun ja erityislahjakkaiden koulun. Ei seitsemän laudaturin ylioppilas ole välttämättä mitenkään erityisen lahjakas. Kunhan nyt on vain koulumenestyjä ja motivoitunut lukemaan läksynsä.

Koulu tympäyttää erikoislahjakkaita ja myös niitä aivan tavallisia lahjakkaita, jos se ei tarjoa haastetta. (Luitkos ton yhen lisäyksen, jonka laitoin kirjoitukseeni päivällä?) Toi tympäyttäminen on ihan opettajalta kuultu ja itse huomattu todeksi.

Musiikki, maalaus ym. taiteelliset jutut eivät ole mielestäni vertailukelpoisia opiskeluun. Opiskelussa pääasiassa tavoitellaan joko parempaa menestystä kuin kanssa opiskelija tai sitten johonkin kiinteään rajaan yltämistä. Noin ei ehkä pitäisi olla ja opiskelijoiden pitäisi opiskella oppimisen riemusta. Mutta se ei ole niin. Opiskelu on enemmänkin urheilua kuin taidetta.

Ei seitsemän laudatturin ylioppilas (entisaikoina varsinkaan) välttämättä nyt mikään erikoislahjakkuus olekkaan. Mutta hänellä on silti uskomaton motivaatio, matikkapäätä (ainakin jonkin verran, täytyy muistaa että YO-tutkinto suosii kieliä), kirjoitustaitoa, kielipäätä, ahkeruutta jne... Hän on joka tapauksessa lahjakkaampi kuin muut ikätoverinsa. Ja vaikka hän pärjäisi myös tavallisessa lukiossa, hänen taitonsa paranevat silti huomattavasti "eliitti" lukiossa. Ei niinkään itse lukion, vaan opiskelu kumppaneidensa ansiosta. Seura tekee kaltaisekseen.

 

[Hurmurisija]

Ja vaikka hän pärjäisi myös tavallisessa lukiossa, hänen taitonsa paranevat silti huomattavasti "eliitti" lukiossa.

Saattaa olla ihan totta, mutta kun erityislukiosta ja tavallisesta lukiosta menee yliopistoon kaksi yhtä lahjakasta opiskelijaa, niin vuoden tai kahden päästä mitään eroa ei enää olekaan. Erityislukiosta koituu hyötyä vain siinä tapauksessa, että opinnot lopetetaan lukioon.

 

[Olga]

Suomalaisen opiskelijan kieliopinnot sujuvat ehkä hieman vapaammissa merkeissä kuin näiden naisten. Hesarin kuvatekstin mukaan

Naisopiskelijoita kieliluokassa Thaimaan levottomassa Yalan maakunnassa, jossa on muslimienemmistö.

 

[Giffen:[]

Erityislukiosta koituu hyötyä vain siinä tapauksessa, että opinnot lopetetaan lukioon.

Useat erityislukiot ovat nykyään kielilukioita (esim. IB-lukiot, Helsingin saksankielinen lukio) jolloin hyötyä tulee taatusti koko elämän ajalle (sikäli kun yksilö pystyy käyttämään kieltä hyödykseen työelämässä). Kielilukioista on myös paremmat mahdollisuudet päästä ulkomaille opiskelemaan.

Kannattaa muistaa myös, että korkeakouluun pääseminenkin on joskus kovan työn takana. Pääsykokeissa tarvitsee osata lukion oppimäärä mahdollisimman hyvin (tämä tosin vain omasta kokemuksesta, joka sisältää vain kolme pääsykoetta). Mitä paremmin lukion pohja-asiat ovat hallussa, sen paremmin pääsykokeet menevät ja sen paremmin pääsee yliopistoon.

Myöskin erikoislukioiden kovempi työtahti "opettaa opiskelemaan". Opiskelu voi joskus olla todella rankkaa ja mitä kovempi rutiini siihen on kehittynyt lukiossa, sitä paremmin se onnistuu yliopistossakin. Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa.

Tossa on ainakin kolme hyötyä, jotka heti tähän hätään keksin. Niitä on varmasti enemmänkin.

 

[Stig Helmer]

Tasokurssit käyttöön jo yläasteella! Tasapäistäminen ei hyödytä ketään.

 

[312T4]

Tasokurssit käyttöön jo yläasteella! Tasapäistäminen ei hyödytä ketään.

Stig hyvä; elämme SDP-Suomessa, jossa kaikille pitää antaa huippuopetusta! Ei vaan porvarien lapsille:ahem:

Peruskoulun mallihan otettiin meille sosialismin mallimaa DDR:stä

 

[Olga]

Tasokurssit käyttöön jo yläasteella! Tasapäistäminen ei hyödytä ketään.

Tuolla on puolensa. Jatko-opiskelussa sillä on taas huolensa, koska sitten toisella asteella pitäisi olla vastaavat tasot ja siitähän se vasta sekasotku tulisi. Luulen ma.

Ongelmia on tullut pikkukylillä jo persoonallisista kielivalinnoista. Jos joku koulu on saanut peruskoululaiset innostumaan saksasta jo varhaisessa vaiheessa, niin sittenpäs ole pissassa jatko-opintovaiheessa, kun ei tahdo niitä pitkän saksan ryhmiä löytyä.

 

[Hurmurisija]

Tasokurssit käyttöön jo yläasteella! Tasapäistäminen ei hyödytä ketään.

Tasapäistäminen ei varmasti hyödytäkään, mutta tilan antaminen hitaammalle kehittymiselle hyödyttää. Kuten jo aikaisemmin totesin, ei siitä, mitä ihminen osaa hetkellä X, voida päätellä sitä, mitä hän voi osata ohjauksen jälkeen. Yliopistoon hyväksyisin tasokurssit, samoin ehkä lukioonkin. Sen sijaan ala- tai yläasteelle ne eivät kuulu. Siellä oppilaiden väliset kehityserot voivat vielä olla hyvin suuria. Mielestäni Suomen koulujärjestelmän keskeisin vahvuus on se, että se ei edes yritä erottaa jyviä akanoista liian aikaisin.