Lööpitystä, uutisia, ym. sälää / TALVIkausi '09-'10

[Fagerholm]

Toki vaadit myyjää korvaamaan tuon sun pesukoneen korjauksen? Eihän se vaikuta mitään, että takuuaika meni umpeen, se ei korvaa virhevastuuta...

Luulis että kun noita valmistajia noin inhoaa, niin edes omia etujaan puolustais

Ainahan sitä voi vaatia, mutta oletko monta tapausta kuullut että mitään olisi korvattu, tai korjattu ilman veloitusta takuuajan jälkeen? Minä nimittäin en.

 

[jaska]

Ainahan sitä voi vaatia, mutta oletko monta tapausta kuullut että mitään olisi korvattu, tai korjattu ilman veloitusta takuuajan jälkeen? Minä nimittäin en.

No ainakin yhden tapauksen tiedän jossa saatiin rahoja takas kuluttajalautakunnan kautta - jälkikäteen toki, mutta silti.

 

[Olga]

Ainahan sitä voi vaatia, mutta oletko monta tapausta kuullut että mitään olisi korvattu, tai korjattu ilman veloitusta takuuajan jälkeen? Minä nimittäin en.

Minäpä olen paitsi kuullut, myös kokenut sen itse. Ei tarvinnut valittaa mihinkään. Kuluttajaviraston sivuilla on ohjeita ko. asiasta. Myyjä ei voi rajata vastuutaan takuuaikaan.

 

[Knoukka]

Toki vaadit myyjää korvaamaan tuon sun pesukoneen korjauksen? Eihän se vaikuta mitään, että takuuaika meni umpeen, se ei korvaa virhevastuuta...

Luulis että kun noita valmistajia noin inhoaa, niin edes omia etujaan puolustais

Inhoaa valmistajia? Inhoan noita paskatuotteita. Ja syystä.

Asia on vaiheessa vielä. Merkin huoltopäällikön kans jarna kesken. Ei ole kovin hyvä pitämään yhteyttä.

 

[Knoukka]

No ainakin yhden tapauksen tiedän jossa saatiin rahoja takas kuluttajalautakunnan kautta - jälkikäteen toki, mutta silti.

Toki, mutta ihan vitusti vie työtä ja energiaa lähteä saikkaamaan kuluttujalautakunnan kautta ei-sitovaa päätöstä.

Mutta kysynpä sulta henkilökohtaisesti, että onko tuollaisten suoraan sanoen kertakäyttötuotteiden valmistaminen oikein? Ja jos on niin kenelle? Onko se joltain pois? Mitkä ovat ne syyt, jotka tähän ovat kehityksen vieneet? Siis sun mielestä, omat ajatukset jo yllä ilmaisin.

 

[Il Tempo Gigante]

Haa

Ainahan sitä voi vaatia, mutta oletko monta tapausta kuullut että mitään olisi korvattu, tai korjattu ilman veloitusta takuuajan jälkeen? Minä nimittäin en.

Minä kyllä. Ilman kummempia valituksia maahantuoja korjasi noin viisi kuukautta takuuajan jälkeen hajonneen tuotteen.

 

[Knoukka]

Minä kyllä. Ilman kummempia valituksia maahantuoja korjasi noin viisi kuukautta takuuajan jälkeen hajonneen tuotteen.

Ihan hyvä vastaantulo, mutta pihvi onkin siinä että nämä tapaukset on niin yleisiä. Kehitys on mennyt tässä ihan päin vittua. Varma tieto.

 

[jaska]

Mutta kysynpä sulta henkilökohtaisesti, että onko tuollaisten suoraan sanoen kertakäyttötuotteiden valmistaminen oikein? Ja jos on niin kenelle? Onko se joltain pois? Mitkä ovat ne syyt, jotka tähän ovat kehityksen vieneet? Siis sun mielestä, omat ajatukset jo yllä ilmaisin.

Vituttaa muokin! Ei siinä ole järkeä kuluttajallekaan. Mutta mehän se ollaan aiheutettu, koitappa myydä laatutavaraa, niin ei ostajia ole. Ihan sama kun tuotannon siirto kaukoitään, vaikka kuinka tutkimuksissa sanotaan että laadusta ja suomalaisuudesta ollaan valmiita maksamaan - kun kaupan kassalla pitäis se 100€ kaivaa esiin niin valitaan se halvempi. Laadutomampi ja siellä indokiinassa tehty.

 

[Fagerholm]

Minäpä olen paitsi kuullut, myös kokenut sen itse. Ei tarvinnut valittaa mihinkään. Kuluttajaviraston sivuilla on ohjeita ko. asiasta. Myyjä ei voi rajata vastuutaan takuuaikaan.

Tiedän, koulussa on noita asioita tahkottu väsymiseen saakka.
Tarkoitin vain sitä, että vaikka laki onkin kuluttajan takana, on se lähes aina yritys kun voittaa. Sanovat vain että "no se on vähän voi voi" ja tämän lähes aina kuluttaja nielee ja unohtaa asian, tai koittaa valittaa kuluttajavirastoon joka on monesti niin munaton että asia ei hoidu sitäkään kautta. Hyvä että täältä löytyy poikkeustapauksiakin, omat kokemukseni ja kuulemukseni ovat olleet aina tuota huonompaa mallia.

 

[Knoukka]

Vituttaa muokin! Ei siinä ole järkeä kuluttajallekaan. Mutta mehän se ollaan aiheutettu, koitappa myydä laatutavaraa, niin ei ostajia ole. Ihan sama kun tuotannon siirto kaukoitään, vaikka kuinka tutkimuksissa sanotaan että laadusta ja suomalaisuudesta ollaan valmiita maksamaan - kun kaupan kassalla pitäis se 100€ kaivaa esiin niin valitaan se halvempi. Laadutomampi ja siellä indokiinassa tehty.

Meidät on kusetettu mukaan. Ja siitä täysi vastuu kuuluu omalta osaltamme myös meille. Omansa valmistajille, mainostajille ja lainsäädännölle. Mutta helpoinhan on vaikuttaa omilla ostopäätöksillä.

Ja oma päätökseni on ollut että säilytän vanhaa, ostan vähän mutta parasta. Toisaalta ei kaikissa tuoteryhmissä löydy tuota "parasta" laatua.

 

[Knoukka]

Mutta kysynpä sulta henkilökohtaisesti, että onko tuollaisten suoraan sanoen kertakäyttötuotteiden valmistaminen oikein? Ja jos on niin kenelle? Onko se joltain pois? Mitkä ovat ne syyt, jotka tähän ovat kehityksen vieneet? Siis sun mielestä, omat ajatukset jo yllä ilmaisin.

Multa nyt jäi jaskan vastaus tuohon ylläolevaan näkemättä?

Jos on liian vaikea niin helpotan sen verran, että kenellä on motiivi? Kuka ja ketkä hyötyvät luvattoman lyhytikäisten tuotteiden valmistamisesta ja markkinoinnista?

 

[kouvotsvoni]

Valtterilla oli mukava nimipäivä :thumbup:

Ei pöllömpi nimipäivälahja:thumbup:

 

[PuoliPöhkö]

Miten muuten nyky-Suomessa toimii toi vastaavan ja tarkastavan rakennusmestarin roolitus? Tulee mieleen, että viranomaispuolella, siis tarkastavalla, on aikamoinen resurssipula. Jos ja kun näin niin tässäkin säästetään päin vittua.

Molemmat rakennusmestarit ovat rakennusliikkeen palkkalistoilla. Ja yleensä tulosvastuullisia. Mitä parempi kate, sitä kivempi provikka työmaan päätteeksi. Vastaava mestari valvoo lähinnä, ettei hankkeeseen budjetoidut kustannukset ylity ja että aikataulu pitää. Työmaamestarit ohjaavat vastuualueidesta osalta aliurakoitsijoiden (ja omien miesten, jos sellaisia on) työtä niin, että työmaa etenee suunnitellulla tavalla.

Jos tarkastellaan jotain rakennushanketta, jossa on mukana vain ammattimaisia toimijoita (ei siis mikään omakotitalon bygääminen), niin tehtäväjako menee suunnilleen seuraavasti :

Valvova porras:
Rakennusvalvontaviranomainen:
Tämä virkamies tarkastaa ja hyväksyy pääsuunnitelmat, ja myöntää rakennusluvan hankkeelle (tai on myöntämättä). Työmaalla tapahtuva rakentamisen laatu ei juurikaan kuulu tämän hemmon kiinnostuksen, vastuiden eikä resurssien piiriin. Sitä varten hankkeelle nimetään rakennustyön valvoja:

Rakennustyön valvoja:
On rakennustyön tilaajan (rakennuttaja) palkkaama, ja tämän etuja valvova hemmo, jonka tehtävänä on vahtia, että suunnitelmissa määritelty laatu toteutuu työmaalla. Valvoo, että urakoitsija toimittaa sen mitä on tilattu. Yleensä oikeissa rakennushankkeissa on erikseen rakennustyön valvoja, LVI-töiden valvoja ja sähkötöiden valvoja. Jossain erikoiskohteessa saattaa olla myös muita erillistöiden valvojia (automaatiovalvoja, entisöintitöiden valvoja, turvalaitetöiden valvoja, jne..). Tämä on työmaalla vaikka koko ajan, jos rakennustyön tilaaja on niin sopinut. Valvonta ei ole resurssikysymys, vaan tilaajan saituuskysymys.

Tuottava porras:
Urakoitsija :
Vastaava mestari ja työmaamestarit.
Eivät juurikaan valvo muuta kuin yrityksen sisäisissä tavoitteissa pysymistä.
Nämä herrat tulivatkin jo tuossa heti alussa karkealla tasolla käsitellyksi.
Urakoitsija pyrkii tuottamaan sitä mitä on tilattu, mahdollisimman kustannustehokkaasti.


Nuan yleisiesti voisi sanoa, että rakennushankkeeseen ryhtyvä (työn tilaaja, eli rakennuttaja) säästää väärässä paikassa, mikäli
aaa) suunnitteluttaa miljoonahankintansa halvimman tarjouksen antaneilla suunnittelijoilla (täydelliset suunnitelmat ja laatumääritykset ovat koko hankkeen lopputuloksen kannalta aivan kriittinen juttu, rakentaja tekee työnsä näiden asiakirjojen määrittelemällä tavalla. Epätäydelliset suunnitelmat on helppo saavuttaa kun halvin suunnittelija käyttää työaikaansa minimaalisesti asiakkaansa rakennuksen ja sen laadun suunnitteluun)
bee) säästää rakennustyön valvonnassa palkkaamalla halvimmat valvojat ja minimoimalla valvontaan käytettävän ajan ja resurssit.
cee) valitsee sen halvimman urakoitsijan joka on em. heikkotasoisista suunitelmista onnistunut laskemaan halvimman hinnan ja osin itse pähkäilemään edullisimmat tavat tuottaa ko. rakennustyö.
gee) kuvittelee ja uskoo, että puolihuolimattomasti valvottu, halpa rakennusurakoitsija tuottaa sovitulla ale-hinnalla kyllä parempaa laatua kuin mitä niissä heikosti ja puutteellisesti laadituissa suunnitelmissa on määritelty.

Rakentaja pyrkii juuri siihen laatuun, joka on sovittu. Jos ei ole sovittu tai on sovittu puutteellisesti, niin ei se urakoitsija rupea ilmaiseksi kultaa kiillottamaan, jos lattialle tiputettu höyrypaska riittää tuottamaan tilauksen mukaisen laadun. Jos on tilannut Leijonan, niin ei saa Rolexia. Sama pätee myös rakennusurakoihin.

Kaikki pyrkivät tässä ketjussa mahdollisimman suuriin säästöihin ja katteisiin (suunnittelijat, valvojat, rakentaja, jopa työn tilaaja säästäessään joka välissä).
Lopputuloksena on se nolosti tehty rakennus. Rakennusurakoitsija ei ole se syyllinen, tilaajan on keksittävä ne oikeat poppakonstit, joilla se todella haluttu laatu ja lopputulos saavutetaan. Ei ainakaan joka kohdassa tinkaamalla ja säästämällä. Se on vissi.
Huonosti rakennutettu (=tilattu) on useimmiten myös huonosti rakennettu. Sitä tapaa saada mitä tilaa.
Sitten huudellaan jälkeenpäin että saatiin rakennusliikkeltä paskaa, mutta unohdettiin kertoa sivulauseessa, että ei me osattu hyvää edes tilata.
Me olis haluttu saada Mersu, yritettiin tilatakin sellainen, mutta osattiin tilata vaan Lada, sitten saatiin Lada - ja nyt sitten vituttaa.

 

[jaska]

Jos on liian vaikea niin helpotan sen verran, että kenellä on motiivi? Kuka ja ketkä hyötyvät luvattoman lyhytikäisten tuotteiden valmistamisesta ja markkinoinnista?

Motiivi on kuluttajilla jotka saa enemmän ja halvemmalla. Esimerkiksi kelpaa vaikka tämä. Kaikki halutaan nyt ja heti.

Toki helppo on syyttää mainostajia ja valmistajia - mutta eikö susta oikeasti kuluttajalla ole mitään vastuuta ? Olemmeko me aivottomia i**** jotka tottelee mainostajien "ostoskäskyjä" sokeasti?

Ei todellakaan olla, me vain halutaan enemmän ja enemmän laitteita halvemmalla ja halvemmalla. Jolloin varmuusmarginaalit pitää laittaa pieneksi, ei ne laske että "Tää hajoaa takuun jälkeen", mutta kun varmuusmarginaalia ei lasketa, niin näin voi käydä ja tuotannon olla tehokasta. Kun tuotanto on tehokasta, niin tuotetta tulee enemmän ja sitä voi myydä halvemmalla, jolloin kysyntää on enemmän ja näin meillä on kierre.

Mutta jos jokainen kuluttaja sanois että haluaa laadukasta ja kestävää, huolella tehtyä, niin kyllä sitä ois tarjolla. Mutta kun siitä ei olla valmiita maksamaan, niin sitä ei ole tarjolla.

... kyllä meilläkin puhutaan, että halutaan palveluita, mutta siihen panostavat firmat harvoin lyö läpi.

 

[Knoukka]

Motiivi on kuluttajilla jotka saa enemmän ja halvemmalla.

Tuo kuluttaja on ehdollistettu. Ihminen on typerä, uskoo mitä vain kun tarpeeksi toitotetaan. Mainostetaan elämäntapa, jossa olemisen oikeutus ostetaan kuluttamalla. Homo economicus. Kierre kuten postauksessasi sanoit on valmis.

Toki helppo on syyttää mainostajia ja valmistajia - mutta eikö susta oikeasti kuluttajalla ole mitään vastuuta ? Olemmeko me aivottomia i**** jotka tottelee mainostajien "ostoskäskyjä" sokeasti?

Jos lukisit niitä postauksia. Alla.

Meidät on kusetettu mukaan. Ja siitä täysi vastuu kuuluu omalta osaltamme myös meille. Omansa valmistajille, mainostajille ja lainsäädännölle. Mutta helpoinhan on vaikuttaa omilla ostopäätöksillä.

Mainostajia ja valmistajia on helppo syyttää koska syytös on oikeutettu. Samoin kuin typerän kuluttajan typerää kuluttamista.

Mutta selväksi tuli, että et näe vikaa valmistajissa, jotka ahneuksissaan puskee paskaa markkinoille?

 

[kouvotsvoni]

Motiivi on kuluttajilla jotka saa enemmän ja halvemmalla. Esimerkiksi kelpaa vaikka tämä. Kaikki halutaan nyt ja heti.

Paskan tuotteen sattuessa kerran pyysin samaa tuotetta tilalle...no kun sekin paska sitten levisi, niin sen jälkeen olen kysynyt ensisijaisesti liikkeeseen käypäistä ostoseteliä..tappiolle jäänyt (kun ei niitä sentilleen saa), mutta eipähän nuo tilalle ostetut ole levinneet.

 

[jps]

Mutta jos jokainen kuluttaja sanois että haluaa laadukasta ja kestävää, huolella tehtyä, niin kyllä sitä ois tarjolla. Mutta kun siitä ei olla valmiita maksamaan, niin sitä ei ole tarjolla.

Mä pitkään käyttäydyin noin, mutta käytäntö osoitti ettei se kallis "laatu"-tavara kestänyt käytännössä juuri sen kauemmin, heitin pyyhkeen kehään. Kun tarpeeksi monta kertaa iski pään seinään, niin ei ole valmis maksamaan brandista - se tuskin on ollut tarkoitus.

 

[kouvotsvoni]

Tätä en tajunnut, Tämän vähän enemmän... Pilluvau!!!

 

[Knoukka]

Mä pitkään käyttäydyin noin, mutta käytäntö osoitti ettei se kallis "laatu"-tavara kestänyt käytännössä juuri sen kauemmin, heitin pyyhkeen kehään. Kun tarpeeksi monta kertaa iski pään seinään, niin ei ole valmis maksamaan brandista - se tuskin on ollut tarkoitus.

Täytyy peesata. Kuluttajan valinta on aivan näennäinen kun laatu on kauttaaltaan skeidaa.

Mutta mehän se ollaan aiheutettu, koitappa myydä laatutavaraa, niin ei ostajia ole. Ihan sama kun tuotannon siirto kaukoitään, vaikka kuinka tutkimuksissa sanotaan että laadusta ja suomalaisuudesta ollaan valmiita maksamaan - kun kaupan kassalla pitäis se 100€ kaivaa esiin niin valitaan se halvempi.

Lukeeko tossa tosiaan, että se on kuluttajien vika kun tuotanto, paperi ynnä muu, siirtyy halvan työvoiman maihin?

Ja millä palkansaaja sen laatutavaran maksaa jos jaskankin peräänkuuluttamaa palkka-alea aletaan pitää käytäntönä näillä paljon kilpailluilla aloilla? Aikamoisia ristiriitoja nyt ideologiassa?

 

[Estate]

Rakentaja pyrkii juuri siihen laatuun, joka on sovittu. Jos ei ole sovittu tai on sovittu puutteellisesti, niin ei se urakoitsija rupea ilmaiseksi kultaa kiillottamaan, jos lattialle tiputettu höyrypaska riittää tuottamaan tilauksen mukaisen laadun. Jos on tilannut Leijonan, niin ei saa Rolexia. Sama pätee myös rakennusurakoihin.

Kaikki pyrkivät tässä ketjussa mahdollisimman suuriin säästöihin ja katteisiin (suunnittelijat, valvojat, rakentaja, jopa työn tilaaja säästäessään joka välissä).
Lopputuloksena on se nolosti tehty rakennus. Rakennusurakoitsija ei ole se syyllinen, tilaajan on keksittävä ne oikeat poppakonstit, joilla se todella haluttu laatu ja lopputulos saavutetaan. Ei ainakaan joka kohdassa tinkaamalla ja säästämällä. Se on vissi.
Huonosti rakennutettu (=tilattu) on useimmiten myös huonosti rakennettu. Sitä tapaa saada mitä tilaa.
Sitten huudellaan jälkeenpäin että saatiin rakennusliikkeltä paskaa, mutta unohdettiin kertoa sivulauseessa, että ei me osattu hyvää edes tilata.
Me olis haluttu saada Mersu, yritettiin tilatakin sellainen, mutta osattiin tilata vaan Lada, sitten saatiin Lada - ja nyt sitten vituttaa.

Voisit tulla luennoimaan meidän Projektien suunnittelu ja ohjaus -kurssille.
Ei taida olla pelkästään rakennusalan ongelma, ettei osata tilata...