Miten muuten nyky-Suomessa toimii toi vastaavan ja tarkastavan rakennusmestarin roolitus? Tulee mieleen, että viranomaispuolella, siis tarkastavalla, on aikamoinen resurssipula. Jos ja kun näin niin tässäkin säästetään päin vittua.
Molemmat rakennusmestarit ovat rakennusliikkeen palkkalistoilla. Ja yleensä tulosvastuullisia. Mitä parempi kate, sitä kivempi provikka työmaan päätteeksi. Vastaava mestari valvoo lähinnä, ettei hankkeeseen budjetoidut kustannukset ylity ja että aikataulu pitää. Työmaamestarit ohjaavat vastuualueidesta osalta aliurakoitsijoiden (ja omien miesten, jos sellaisia on) työtä niin, että työmaa etenee suunnitellulla tavalla.
Jos tarkastellaan jotain rakennushanketta, jossa on mukana vain ammattimaisia toimijoita (ei siis mikään omakotitalon bygääminen), niin tehtäväjako menee suunnilleen seuraavasti :
Valvova porras:
Rakennusvalvontaviranomainen:
Tämä virkamies tarkastaa ja hyväksyy pääsuunnitelmat, ja myöntää rakennusluvan hankkeelle (tai on myöntämättä). Työmaalla tapahtuva rakentamisen laatu ei juurikaan kuulu tämän hemmon kiinnostuksen, vastuiden eikä resurssien piiriin. Sitä varten hankkeelle nimetään rakennustyön valvoja:
Rakennustyön valvoja:
On rakennustyön tilaajan (rakennuttaja) palkkaama, ja tämän etuja valvova hemmo, jonka tehtävänä on vahtia, että suunnitelmissa määritelty laatu toteutuu työmaalla.
Valvoo, että urakoitsija toimittaa sen mitä on tilattu. Yleensä oikeissa rakennushankkeissa on erikseen rakennustyön valvoja, LVI-töiden valvoja ja sähkötöiden valvoja. Jossain erikoiskohteessa saattaa olla myös muita erillistöiden valvojia (automaatiovalvoja, entisöintitöiden valvoja, turvalaitetöiden valvoja, jne..). Tämä on työmaalla vaikka koko ajan, jos rakennustyön tilaaja on niin sopinut. Valvonta ei ole resurssikysymys, vaan tilaajan saituuskysymys.
Tuottava porras:
Urakoitsija :
Vastaava mestari ja työmaamestarit.
Eivät juurikaan valvo muuta kuin yrityksen sisäisissä tavoitteissa pysymistä.
Nämä herrat tulivatkin jo tuossa heti alussa karkealla tasolla käsitellyksi.
Urakoitsija pyrkii tuottamaan sitä mitä on tilattu, mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Nuan yleisiesti voisi sanoa, että rakennushankkeeseen ryhtyvä (työn tilaaja, eli rakennuttaja) säästää väärässä paikassa, mikäli
aaa) suunnitteluttaa miljoonahankintansa halvimman tarjouksen antaneilla suunnittelijoilla (täydelliset suunnitelmat ja laatumääritykset ovat koko hankkeen lopputuloksen kannalta aivan kriittinen juttu, rakentaja tekee työnsä näiden asiakirjojen määrittelemällä tavalla. Epätäydelliset suunnitelmat on helppo saavuttaa kun halvin suunnittelija käyttää työaikaansa minimaalisesti asiakkaansa rakennuksen ja sen laadun suunnitteluun)
bee) säästää rakennustyön valvonnassa palkkaamalla halvimmat valvojat ja minimoimalla valvontaan käytettävän ajan ja resurssit.
cee) valitsee sen halvimman urakoitsijan joka on em. heikkotasoisista suunitelmista onnistunut laskemaan halvimman hinnan ja osin itse pähkäilemään edullisimmat tavat tuottaa ko. rakennustyö.
gee) kuvittelee ja uskoo, että puolihuolimattomasti valvottu, halpa rakennusurakoitsija tuottaa sovitulla ale-hinnalla kyllä parempaa laatua kuin mitä niissä heikosti ja puutteellisesti laadituissa suunnitelmissa on määritelty.
Rakentaja pyrkii juuri siihen laatuun, joka on sovittu. Jos ei ole sovittu tai on sovittu puutteellisesti, niin ei se urakoitsija rupea ilmaiseksi kultaa kiillottamaan, jos lattialle tiputettu höyrypaska riittää tuottamaan tilauksen mukaisen laadun. Jos on tilannut Leijonan, niin ei saa Rolexia. Sama pätee myös rakennusurakoihin.
Kaikki pyrkivät tässä ketjussa mahdollisimman suuriin säästöihin ja katteisiin (suunnittelijat, valvojat, rakentaja, jopa työn tilaaja säästäessään joka välissä).
Lopputuloksena on se nolosti tehty rakennus. Rakennusurakoitsija ei ole se syyllinen, tilaajan on keksittävä ne oikeat poppakonstit, joilla se
todella haluttu laatu ja lopputulos saavutetaan. Ei ainakaan joka kohdassa tinkaamalla ja säästämällä. Se on vissi.
Huonosti rakennutettu (=tilattu) on useimmiten myös huonosti rakennettu. Sitä tapaa saada mitä tilaa.
Sitten huudellaan jälkeenpäin että saatiin rakennusliikkeltä paskaa, mutta unohdettiin kertoa sivulauseessa, että ei me osattu hyvää edes tilata.
Me olis haluttu saada Mersu, yritettiin tilatakin sellainen, mutta osattiin tilata vaan Lada, sitten saatiin Lada - ja nyt sitten vituttaa.