Yhteiskunnan satsaukset

[Mosse]

Mihin yhteiskunnan kannattaisi satsata nykyistä enämpi, jotta saataisiin säästöjä kokonaisuudessa?

 

[Archie]

Koulutus, köyhyyden ja syrjätymisen torjunta, yrittämisen kannustimien parantaminen ja työn vastaanottamisen helpottaminen merkittävästi tukien varassa oleville.

 

[Mosse]

Kyllä valtion mielestäni tulisi käyttää juuri koulutukseen, ja yrityksen perustamisen helppouteen varoja.

Enkä nyt tarkoita sitä, että jokainen parturi-kampaajalinjan läpikäynyt saisi starttirahaa vaan että korkeastikoulutetuistakin lähtisi näitä oman onnensa seppiä, ilman että haluaa sinne 'nokialle' tms. monikansalliseen rakentamaan uraa.

 

[Mosse]

Perusliikuntaan ja kuntoiluun myös satsauksia. Kohtalaisia mahdollisuuksia on nytkin, mutta esim. matalankynnyksen kuntosalikäynti ei monessakaan paikassa ole mahdollista. On vain yksityisiä, ja kalliita kuntosaleja.

Kun ikääntyvälle ja miksei myös työikäisille saadaan fasiliteetit ja jonkun sorttinen liikuntaohjaaminen ja -neuvonta kuntoon, jokunen lantti säästyy siinäkin loppupeleissä.

 

[jps]

Kyllä valtion mielestäni tulisi käyttää juuri koulutukseen, ja yrityksen perustamisen helppouteen varoja.

Enkä nyt tarkoita sitä, että jokainen parturi-kampaajalinjan läpikäynyt saisi starttirahaa vaan että korkeastikoulutetuistakin lähtisi näitä oman onnensa seppiä, ilman että haluaa sinne 'nokialle' tms. monikansalliseen rakentamaan uraa.

Hmm. yrityksen perustaminen on helppoa, hieman hitaammallakin siihen saa kulumaan jopa kokonaisen päivän, olettaen että on luku- ja kirjoitustaitoinen.

Yritykstä perustettaessa lienee suurimmat kynnykset kunnollisen liikeidean ja rahoituksen puute sekä palkkatyötä selvästi alempi ansiotaso alkuvaiheessa. Lisäksi tietysti paljon heikompi sosiaaliturva voi vaikuttaa asiaan.

Noista ainoastaan viimeinen lienee sellainen mihin yhteiskunta voi kilpailua vääristämättä oleellisesti vaikuttaa.

 

[Sue_me]

Perusliikuntaan ja kuntoiluun myös satsauksia. Kohtalaisia mahdollisuuksia on nytkin, mutta esim. matalankynnyksen kuntosalikäynti ei monessakaan paikassa ole mahdollista. On vain yksityisiä, ja kalliita kuntosaleja.

Kun ikääntyvälle ja miksei myös työikäisille saadaan fasiliteetit ja jonkun sorttinen liikuntaohjaaminen ja -neuvonta kuntoon, jokunen lantti säästyy siinäkin loppupeleissä.

Hyvät on mahdollisuudet tänäkin päivänä. Kunhan vanhemmat eivät vaan halua jälkikasvustaan väkipakolla uusia teemuselänteitä ja kyllästyvät aikanaan maksamaan ko. lajin korkeita kustannuksia. On muitakin lajeja kuin jääkiekko.

Satsaamalla enemmän koululiikuntaan saadaan välittömiä hyötyjä. Esim. omana yläasteaikana ollut 1h/viikko oli aivan naurettava määrä. 4h per viikko olisi sopivampi määrä, mielekkäitä lajeja sopivasti vaihdellen (ei aina pelkkää pesäpalloa tai sählyä kuten kotikunnassani oli tapana).

 

[Mosse]

Hyvät on mahdollisuudet tänäkin päivänä. Kunhan vanhemmat eivät vaan halua jälkikasvustaan väkipakolla uusia teemuselänteitä ja kyllästyvät aikanaan maksamaan ko. lajin korkeita kustannuksia. On muitakin lajeja kuin jääkiekko.

Satsaamalla enemmän koululiikuntaan saadaan välittömiä hyötyjä. Esim. omana yläasteaikana ollut 1h/viikko oli aivan naurettava määrä. 4h per viikko olisi sopivampi määrä, mielekkäitä lajeja sopivasti vaihdellen (ei aina pelkkää pesäpalloa tai sählyä kuten kotikunnassani oli tapana).

Esim. Hangossa ei ole kunnallista kuntosalia. Yksityinen maksaa kertakäyntinä yli kympin dikä siihen sisälly mitään ohjausta. Jos esimerkkinä 77 vuotias isäni tekopolvineen, hankalaa on liikuntakyvyn ylläpito.

 

[Sue_me]

Esim. Hangossa ei ole kunnallista kuntosalia. Yksityinen maksaa kertakäyntinä yli kympin dikä siihen sisälly mitään ohjausta. Jos esimerkkinä 77 vuotias isäni tekopolvineen, hankalaa on liikuntakyvyn ylläpito.

Kuinka moni 77 vuotias käy/kävisi kuntosalilla jos mahdollisuus olisi? Määrä ratkaisee, onko tarve riittävän suuri investointeihin.

Pappa on 79 v ja aloitti liikuntaharrastuksen uudelleen käymällä säännöllisesti uimahallilla tässä talven aikana. Uinti on ainakin yksi suosituimmista ikäihmisten harrastamista lajeista, mutta talvisin lajin harrastusmahdollisuudet on paikoin lähes olemattomat. Harva kun viitsi ajaa esim. 100km suuntaansa pelkän liikunnan takia.

Oma suositukseni on lisää uimahalleja kera kuntosalin. Toimii ainakin Jämsänkoskella kannattavasti, koska kävijöinä on paikkakuntalaisten lisäksi lähikuntien asukkaita ja turisteja.

 

[Archie]

Yrittäjyyttä ei pidä kannustaa tukiaisilla, jotka lähinnä työllistävät vain ELY-keskuksia ja virkamiehiä.

Paljon parempia ja kilpailua vääristämättömiä kannustimia on yritysverotuksen alentaminen ja yrittäjien sosiaaliturvan parannus taikka henkilökohtaisen konkurssin salliminen. Jos sallitaan epäonnistumiset, niin yrittämistäkin löytyy enemmän.

 

[jps]

Yrittäjyyttä ei pidä kannustaa tukiaisilla, jotka lähinnä työllistävät vain ELY-keskuksia ja virkamiehiä.

Paljon parempia ja kilpailua vääristämättömiä kannustimia on yritysverotuksen alentaminen ja yrittäjien sosiaaliturvan parannus taikka henkilökohtaisen konkurssin salliminen. Jos sallitaan epäonnistumiset, niin yrittämistäkin löytyy enemmän.

Näistä olen ihan samaa mieltä, verotuksessa tai muutenkaan ei kompensoida lainkaan alempaa sosiaaliturvaa ja riskinottoa, jolla helposti voi päästä eroon asunostaan ja muusta omaisuudestaan.

 

[Hawke]

Satsaamalla enemmän koululiikuntaan saadaan välittömiä hyötyjä. Esim. omana yläasteaikana ollut 1h/viikko oli aivan naurettava määrä. 4h per viikko olisi sopivampi määrä, mielekkäitä lajeja sopivasti vaihdellen (ei aina pelkkää pesäpalloa tai sählyä kuten kotikunnassani oli tapana).

Jos tavoitteena on puhtaasti peruskunnon ylläpitäminen, olisi tehokasta keskittyä esimerkiksi kuntosaliohjelmiin, venyttelyyn ja hölkkäämiseen. Suurin osa ei tulevaisuudessa harrasta liikunnassa esiteltyä lajeja ja monet näistä lajeista menevät kuitenkin kentällä seisoskeluksi tai muuten epäoptimaaliseksi lihasten harjoittelun kannalta.

Kannattaa myös ottaa huomioon, että liiallinen liikunnan pakkosyöttäminen voi saada ihmiset suhtautumaan negatiivisemmin liikuntaan, mikä vähentää heidän vapaaehtoista liikuntaansa. Vertaa esim. pakkoruotsiin.

 

[Mosse]

Kuinka moni 77 vuotias käy/kävisi kuntosalilla jos mahdollisuus olisi? Määrä ratkaisee, onko tarve riittävän suuri investointeihin.

Pappa on 79 v ja aloitti liikuntaharrastuksen uudelleen käymällä säännöllisesti uimahallilla tässä talven aikana. Uinti on ainakin yksi suosituimmista ikäihmisten harrastamista lajeista, mutta talvisin lajin harrastusmahdollisuudet on paikoin lähes olemattomat. Harva kun viitsi ajaa esim. 100km suuntaansa pelkän liikunnan takia.

Oma suositukseni on lisää uimahalleja kera kuntosalin. Toimii ainakin Jämsänkoskella kannattavasti, koska kävijöinä on paikkakuntalaisten lisäksi lähikuntien asukkaita ja turisteja.

Eipä ole jää- eikä uimahallia Hangossa. Yleensä vain kepu-kunnat ovat saaneet valtionrahoitusta niiihin.

 

[jjv]

Jos tavoitteena on puhtaasti peruskunnon ylläpitäminen, olisi tehokasta keskittyä esimerkiksi kuntosaliohjelmiin, venyttelyyn ja hölkkäämiseen. Suurin osa ei tulevaisuudessa harrasta liikunnassa esiteltyä lajeja ja monet näistä lajeista menevät kuitenkin kentällä seisoskeluksi tai muuten epäoptimaaliseksi lihasten harjoittelun kannalta.

Kannattaa myös ottaa huomioon, että liiallinen liikunnan pakkosyöttäminen voi saada ihmiset suhtautumaan negatiivisemmin liikuntaan, mikä vähentää heidän vapaaehtoista liikuntaansa. Vertaa esim. pakkoruotsiin.

Tästä olen täysin samaa mieltä. Muistissa on, että omana kouluaikananikin osa liikuntatunneista meni täysin urheilulajin opetteluun. Viluhan siellä lentopallokentällä tuli. Kilpailu pois koululiikunnasta ja annetaan jokaisen suorittaa tasollaan.

 

[Tsuhna]

Tästä olen täysin samaa mieltä. Muistissa on, että omana kouluaikananikin osa liikuntatunneista meni täysin urheilulajin opetteluun. Viluhan siellä lentopallokentällä tuli. Kilpailu pois koululiikunnasta ja annetaan jokaisen suorittaa tasollaan.

Ongelma tässä on se, ettei liikuntatunneilla anneta tekniikkaopetusta, vaan nakataan pallo kentälle ja sanotaan että "pelatkaa". Perustaidot on melko helppo oppia missä tahansa lajissa, kun liikunnanopettaja vain osaa hommansa, eli opettamisen. Sen jälkeen on pelaaminenkin mielekkäämpää kun vähän on käryä että mitä tapahtuu.

Mutta eipä se miunkaan kouluaikoina hääviä ollut. Lajiharrastajat teki temppujaan ja muut haahuili perässä, mitään tekniikkareeniä koskaan ollut.

 

[jjv]

Ongelma tässä on se, ettei liikuntatunneilla anneta tekniikkaopetusta, vaan nakataan pallo kentälle ja sanotaan että "pelatkaa". Perustaidot on melko helppo oppia missä tahansa lajissa, kun liikunnanopettaja vain osaa hommansa, eli opettamisen. Sen jälkeen on pelaaminenkin mielekkäämpää kun vähän on käryä että mitä tapahtuu.

Mutta eipä se miunkaan kouluaikoina hääviä ollut. Lajiharrastajat teki temppujaan ja muut haahuili perässä, mitään tekniikkareeniä koskaan ollut.

No liikuntatunnin sisällöstä olen sitä mieltä, että joukkuelajien pelaamisen samoin kuin yleisurheilulajien tekniikan opettelun voisi poistaa liikuntatunneilta lähes kokonaan ja keskittyä siihen kunnon kohottamiseen, kuten Hawke kirjoitti kuntosaliohjelmiin, venyttelyyn, hölkkäämiseen tms. En jaksa uskoa, että koulun pesisotteluissa sen kummemmin hiki tulisi, vaikka säännöt osattaisiinkin.

Ei mun mielestä urheilulajien sääntöjen ja tekniikan opetteleminen ole niin tärkeää, että siihen montaa tuntia kannattaisi peruskoulussa uhrata. Kyllä lajeista kiinnostuneet niiden pariin löytää muutenkin. Ei meidänkään liikuntatunneilla lasketeltu, keilattu tai golfattu, mutta silti ikäisiäni kyseisiä lajeja harrastaa.

 

[jps]

Mun mielestä yhteiskunta on satsannut jo järkyttävät summat veronmaksajien rahoja ties mihin "hyvään tarkoitukseen" . On järlyttävä ajatella Mossen tavalla, kun jossakin ei ole yhteiskunnan tarjoamaa palvelua niin totta helvetissä se pitää rakentaa veronmaksajien rahoilla. Jos kerran Hangossa on yksityisiä kuntosalejanuseita, miksi kunnan pitäisi rakentaa oma? Ilmeisesti tulisi kaupungille ja veronmaksajille halvemmaksi ostaa nykyiseltä lafkalta esimerkiksi 1000 kuntosaliköyntiä kuin rakentaa oma kuntosali ja palkata siihen vet.äjä

 

[kouvotsvoni]

Entä sitten kun se yksi kunnan vielä olematonta palvelua kaipaava lähteekin paremmille metsästysmaille? ¨Työntekijöille viiden vuoden irtisanomissuoja ja infra homehtumaan?

 

[Tsuhna]

No liikuntatunnin sisällöstä olen sitä mieltä, että joukkuelajien pelaamisen samoin kuin yleisurheilulajien tekniikan opettelun voisi poistaa liikuntatunneilta lähes kokonaan ja keskittyä siihen kunnon kohottamiseen, kuten Hawke kirjoitti kuntosaliohjelmiin, venyttelyyn, hölkkäämiseen tms. En jaksa uskoa, että koulun pesisotteluissa sen kummemmin hiki tulisi, vaikka säännöt osattaisiinkin.

Ei mun mielestä urheilulajien sääntöjen ja tekniikan opetteleminen ole niin tärkeää, että siihen montaa tuntia kannattaisi peruskoulussa uhrata. Kyllä lajeista kiinnostuneet niiden pariin löytää muutenkin. Ei meidänkään liikuntatunneilla lasketeltu, keilattu tai golfattu, mutta silti ikäisiäni kyseisiä lajeja harrastaa.

Olen eri mieltä. Tuskahiki väkipakolla ei motivoi, oli se kuinka kuntoa kohottavaa hyvänsä. Liikunnan tulee olla kivaa, jotta se liikkuminen jatkuu liikuntatuntien ulkopuolellakin. Juju on siinä ettei hölkkä ja salireeni ole kaikkien mielestä kivaa, mutta se futis saattaisi ollakin.. tai vastoinpäin.

 

[Mosse]

Olen eri mieltä. Tuskahiki väkipakolla ei motivoi, oli se kuinka kuntoa kohottavaa hyvänsä. Liikunnan tulee olla kivaa, jotta se liikkuminen jatkuu liikuntatuntien ulkopuolellakin. Juju on siinä ettei hölkkä ja salireeni ole kaikkien mielestä kivaa, mutta se futis saattaisi ollakin.. tai vastoinpäin.

Italian malli on aika mielenkiintoinen. Ns. koululiikuntaa ei ole, mutta koulun jälkeisissä kerhoissa sitten harrastellaan kaikenlaista. Ihan liikunnallisista leikeistä tietenkin alkaen pienillä. Ja esim. palloilupuolellahan Italia on aika vahva ollut aina.

Olin siellä valmentajakursseilla -96 ja eniten pisti silmään se, että ihan harjoituksissa taito menee aina ensin. Kun suomalainen pallisti (jalka-, kori- tai lento-) saa pienestä pitäen helvetillisen fyysisen rääkin, niin Itskuissa harjoiteltiin taitoa ja siihen panostettiin. Mitään ei tehty hosuen eikä teknisesti huonosti toteuttaen. Suomessa jos esim. alkulämmittelyyn tehtiin jotain torjuntahyppyjä, niin tärkeintä oli kauhee kiire ja se että hiki lentää. Italiassa katsottiin että kaikki askelleesta sormien asentoon on kunnossa.

Näin niinkun menttaalisesti ajatellen, mitä eroa on liikunnan toteuttamisella näissä maissa. Suomessa halutaan helposti tappaa liikunnan ilo niin koulussa kuin seuratoimminnassakin liialla fyysisellä rääkillä. Kyllä se fysiikka tulee, mutta taitoa on vaikeampi saada vanhempana.

Nimim. Surkea uintitekniikka

 

[jjv]

Olen eri mieltä. Tuskahiki väkipakolla ei motivoi, oli se kuinka kuntoa kohottavaa hyvänsä. Liikunnan tulee olla kivaa, jotta se liikkuminen jatkuu liikuntatuntien ulkopuolellakin. Juju on siinä ettei hölkkä ja salireeni ole kaikkien mielestä kivaa, mutta se futis saattaisi ollakin.. tai vastoinpäin.

Sepä siinä on, että se kilpailuhenkinen pelaaminenkaan ei ole läheskään kaikkien mielestä kivaa. Se yhtä lailla voi viedä motivaation liikunnan harrastamiseen. Eli ei ole lajia, joka kaikkien mielestä olisi kivaa, joten syytä keskittyä kunnon kohottamiseen tai poistaa liikuntatunnit kokonaan. Kivaa pelailua voi harrastaa vaikka välituntisin.