Troy
Well-known member
Arvelen syyksi tähän mellastamiseen alkujaan aika pitkälti todella huonon lamanhoidon silloin ysärillä ja suoranaisen sosiaalisen tuhon kymmenissä tuhansissa perheissä. Suuri määrä nuorta populaa on kasvanut niin paskoissa olosuhteissa päämäärättä, että tottakai heidän maailmansa on ihan erilainen kuin aiemmin yhteiskunnan kyytiin päässeillä.
2000-luvulla alkanut ahneuden korostuminen johtajien palkkauksessa julkisissa viroissakin on varmaan osa kiukkua. Eriarvoisuus on noussut huimasti ja sitä on julkisuudessa puolusteltu virkamiestenkin taholta melko reippaalla tavalla. Esim. siten kuinka johtavien valtion- ja kunnanvirkojen palkkaus on suorastaan räjähtänyt käsistä sillä perusteella, että ne ihmiset ovat korvaamattomia, ja jos ei makseta kuten bisneseliitille, niin pätevät karkaavat maasta. Sumutuksien sumutus.
Hyvävelikerhot ja kähmintä sekä suhminta pienten piirien kesken on tyypillistä suomalaista yhteiskunnallista johtamiskulttuuria. Se on saanut toimia rauhassa ja tehdä pahaa koheesioille vuosikymmenet. Eikä sille nyt sinänsä loppua ole tulossakaan.
Helposti on ennustettavissa että pahoinvoinnin ilmaisut tulevat vuosi vuodelta kasvamaan, jos ei jotakin korjausliikettä saada aikaiseksi. Tuloerojen kasvu on ainakin pysäytettävä, sillä se on ehkä yksi pahimpia yhteisöllisyyden rikkojia näin pienelle kansalle.
Ne perinteiset pidättyväiset suomalaiset huulenpurijat ja nurkissa marmattajat alkavat ihan vaan tavan ajanjuoksun yhteydessä katoamaan, ja tilalle kasvaa katkeraa sakkia liian paljon.
2000-luvulla alkanut ahneuden korostuminen johtajien palkkauksessa julkisissa viroissakin on varmaan osa kiukkua. Eriarvoisuus on noussut huimasti ja sitä on julkisuudessa puolusteltu virkamiestenkin taholta melko reippaalla tavalla. Esim. siten kuinka johtavien valtion- ja kunnanvirkojen palkkaus on suorastaan räjähtänyt käsistä sillä perusteella, että ne ihmiset ovat korvaamattomia, ja jos ei makseta kuten bisneseliitille, niin pätevät karkaavat maasta. Sumutuksien sumutus.
Hyvävelikerhot ja kähmintä sekä suhminta pienten piirien kesken on tyypillistä suomalaista yhteiskunnallista johtamiskulttuuria. Se on saanut toimia rauhassa ja tehdä pahaa koheesioille vuosikymmenet. Eikä sille nyt sinänsä loppua ole tulossakaan.
Helposti on ennustettavissa että pahoinvoinnin ilmaisut tulevat vuosi vuodelta kasvamaan, jos ei jotakin korjausliikettä saada aikaiseksi. Tuloerojen kasvu on ainakin pysäytettävä, sillä se on ehkä yksi pahimpia yhteisöllisyyden rikkojia näin pienelle kansalle.
Ne perinteiset pidättyväiset suomalaiset huulenpurijat ja nurkissa marmattajat alkavat ihan vaan tavan ajanjuoksun yhteydessä katoamaan, ja tilalle kasvaa katkeraa sakkia liian paljon.