Mun kaikki itku-esimerkit oli kuolemaa?Jos mulla joskus vahingossa on lapsi, niin sille ei kyllä anneta Kimbleä.
Onko se niin vaikea sulattaa että eteläisemmissä maissa on erilainen suhtautuminen omien tunteiden ilmaisuun ja toisten tunteiden näkemiseen? Se että suomalainen ei itke ellei joku ole kuollut, ei tarkoita että espanjalainen tai brasilialainen tekee väärin itkiessään kun jalkapallon maailmanmestaruus jää saamatta.
Yhyy, purppi etädiagnisoi minua. Bannia hänelle ja mulle Nessu.:frown:Mosse tietää milloin saa itkeä ja milloin ei, kaikkien muidenkin ihmisten osalta. Kaikki muut tavat kuin hänen omansa ovat vääriä. Mosse on tunnenatsi.
Saadaan porata vielä parikymmentä vuotta, että saadaan porata tosissaan kun jäädään alkulohkoon.:frown::thumbdown... miten muuten Suomella on mennyt? Onko vielä mahdollisuudet maailmanmestaruuteen vai tarviiko alkaa poraan?
Ei mua kiinosta milloin sä henkilökohtaisesti itket. Ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, milloin itkeminen yleisesti ottaen on sopivaa ja milloin ei.Mun kaikki itku-esimerkit oli kuolemaa?
Siinähän itkee brassit ja argit. Nauratti vaan katsoa kurttusia naamoja kun Die Mannschaft lappo palloja byyriin. Toivotaan että vievät mestaruudenkin samalla.:thumbup:
Miksi pitäisi jättää? Kun juurihan kerroin että siitä saa parhaimmat naurut, kun joku jonkun pelin takia poraa vollottaa.Ei mua kiinosta milloin sä henkilökohtaisesti itket. Ei sillä ole mitään tekemistä sen kanssa, milloin itkeminen yleisesti ottaen on sopivaa ja milloin ei.
Kannattaa muuten jättää finaali katsomatta. Siellä melko varmasti joku itkee, riippumatta siitä kumpi voittaa.
Ja tunnenatsi.:ahem:Mosse on forumin Steven Seagull tai Jean-Claude van Dumme.
Vaikea sanoa kun ei ole niitä omia lapsia, mutten tiedä miksi se itkeminen olisi ongelma. Totta kai pikkulapsi itkee pettymystään, kyllä se siitä sitten iän ja kokemuksen myötä skaalautuu.Olis oikeasti kiva tietää Mölliksen suhtautuminen siihen, jos oma lapsi rupee poraamaan hävittyä leikkiä tai peliä.
Vai pitääkö asiat fixata niin, ettei lapsi koskaan koe häviötä ja pettymystä?
Kyllä on ihan vannetummaista, parempi olisi jupista vastustajaa herjaavia riimejä nyrkkiä taskussa puiden.Näin. Juuri näin. Brasilialainen keski-ikäinen nainen sano Saksatappion jälkeen haastattelussa että tämä on hirvein asia ikinä. Siinä on arvot kohdillaan.
No itketkö sinä, kun valo ehtii vaihtumaan punaiseen, ennen kun kerkiät suojatielle tai jääkaapissa jogurttipurkin päivämäärä on mennyt umpeen?Vaikea sanoa kun ei ole niitä omia lapsia, mutten tiedä miksi se itkeminen olisi ongelma. Totta kai pikkulapsi itkee pettymystään, kyllä se siitä sitten iän ja kokemuksen myötä skaalautuu.
Vai pitäisikö lasta kieltää itkemästä? Syyllistää reaktiosta joille ei itse voi mitään?
Puhutaanhan näissä nyt täysin eri asioista. Fanit ja pelaajat ovat odottaneet vuosia kotikisojaan, ladaten niihin kovat odotukset. Pelaajat satsaavat kisoihin päivittäin ja fanit ehkä säästäneet kovastikkin rahaa, että pääsevät näkemäään omiensa tietä mestaruuteen. Pettymys purkautuu itkuna, eikä siinä ole mitään ihmeellistä.Miksi potkupallon takia pitäisi itkeä?
Mitä sanot lapsellesi, joka häviää Kimble-pelin ja rupee itkemään?
Tiedät varmaan vastaukset kysymättäkin. Johtaako tää johonkin?No itketkö sinä, kun valo ehtii vaihtumaan punaiseen, ennen kun kerkiät suojatielle tai jääkaapissa jogurttipurkin päivämäärä on mennyt umpeen?
Pääsikö poru kun Italia tippui mm-kisoissa?
Entä kokisitko normaaliksi, jos joku porais punaisia tai vanhentunutta päivämäärää? Vai pääsiskö pieni hymy?
Miten sä tulkitset argentiinojen ja hollantilaisten reaktiot eilisen pelin jälkeen kentällä?Puhutaanhan näissä nyt täysin eri asioista. Fanit ja pelaajat ovat odottaneet vuosia kotikisojaan, ladaten niihin kovat odotukset. Pelaajat satsaavat kisoihin päivittäin ja fanit ehkä säästäneet kovastikkin rahaa, että pääsevät näkemäään omiensa tietä mestaruuteen. Pettymys purkautuu itkuna, eikä siinä ole mitään ihmeellistä.
Itkihän suomalaispelaajatkin 2006 Torinossa hävityn finaalin jälkeen. Ja onhan suomalaisilta nähty itkuja myös yksilölajeissa. Ensimmäisenä muistuu mieleen Jarkko Kinnusen haastattelu Moskovan kävelyn jälkeen.
Lopetin eilisen pelin katsomisen heti rangaistuspotkujen ratkettua, joten en osaa sanoa.Miten sä tulkitset argentiinojen ja hollantilaisten reaktiot eilisen pelin jälkeen kentällä?
Verraten esim. Saksan ja Brasilian peliin?