Antsa Rieppo
Well-known member
Eikös pitäisi komposiittia ilmaan?Soini lupasi varmuudella rahaa eräälle minua melko lähellä olevalle organisaatiolle. Enpä nyt vielä hattua heittelisi ilmaan kuitenkaan.
Eikös pitäisi komposiittia ilmaan?Soini lupasi varmuudella rahaa eräälle minua melko lähellä olevalle organisaatiolle. Enpä nyt vielä hattua heittelisi ilmaan kuitenkaan.
Ihmetyttää tuon tutkimuksen huomio että hintakilpailukykyä tarkasteltaessa ei pitäisi ottaa huomioon koko kansantaloutta vaan ainoastaan vientiteollisuus. Ihan niin kuin vientiteollisuus toimisi tyhjiössä ja sen kilpailukyky on riippuvainen ainoastaan omasta toiminnasta. Totta hemmetissä siihen vaikuttaa koko kansantalous.Suomen hintakilpailukyky ei ole huono
Julkisuudessa esitetyt arviot Suomen 10–30 prosentin hintakilpailukykykuilusta Ruotsiin ja Saksaan verrattuna ovat huonosti perusteltuja. Niitä on puolustettu käyttämällä mittareita, joiden avulla ei voida sanoa hintakilpailukyvyn tasosta yhtään mitään. Käytettäessä hintakilpailukyvyn tasoa kuvaavia mittareita Suomen hintakilpailukykyä ei voida luonnehtia huonoksi. Siksi vaatimukset esimerkiksi kymmenen vuoden ajan jatkuvista ”äärimaltillisista” palkkaratkaisuista ovat perusteettomia.
Nämä etujärjestöjen "tutkimuslaitokset" ovat pelkkää propagandaa. Tämä ko. laitos teki 2011-2013 suorastaan naurettavia ennusteita, joiden ainoa tarkoitus oli pönkittää Urpilaisen ja demareiden "mitään ei tarvitse tehdä, koska talous kasvaa.." politiikkaa.Eipä ole yllättävä tutkimustulos Palkansaajien tutkimuslaitokselta. Ihmetyttää vaan se että kuinka hemmetissä Suomi on vuodesta toiseen kilpailukykyimpiä maita, mutta se ei näy yhtään missään.
Niin on. Kuten EK:nkin touhut. Pelkkää propagandaa.Nämä etujärjestöjen "tutkimuslaitokset" ovat pelkkää propagandaa. Tämä ko. laitos teki 2011-2013 suorastaan naurettavia ennusteita, joiden ainoa tarkoitus oli pönkittää Urpilaisen ja demareiden "mitään ei tarvitse tehdä, koska talous kasvaa.." politiikkaa.
Työnantajajärjestö EK ajaa puolen tunnin pidennystä suomalaisten työaikaan vuoden 2017 alusta.
EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta sanoi järjestönsä kevätkokouksessa, että yhteiskuntasopimus kaatui kysymykseen työajan pidentämisestä noin puolella tunnilla päivässä.
Alahuhta uskoo kuitenkin, että asiaan palataan pian. Lopulliset päätökset työaikojen pidennyksistä voitaisiin tehdä syksyn 2016 neuvottelukierroksella. Työajan pidennykset astuisivat voimaan vuoden 2017 alusta.
- Tämä mahdollisuus on niin suuri, että meidän kaikkien täytyy venyä sen verran - tehdä puoli tuntia enemmän töitä päivässä, jotta pääsemme tästä kriisistä ulos.
Alahuhta sanoi itse EK:n kevätkokouksen avauspuheessaan, että yritysjohtajien tulee pitää omalla kohdallaan maltillinen palkkalinja. Presidentti Sauli Niinistö toivoi yrityspomoilta vähän enemmän.
- Minä puhuisin pidättyväisyydestä ja sitten myös luopumisesta. Siinä missä muutkin ehkä joutuvat luopumaan budjettileikkausten myötä ja niin edelleen, Niinistö sanoi.
- Ymmärrän hänen kommenttinsa oikein hyvin, vastasi Alahuhta.
Luopuvatko pomot?
Voitteko jotain tällaista sitten luvata, Matti Alahuhta?
- Missään roolissani en voi suomalaisten yritysjohtajien puolesta tällaista luvata. Minusta tuntuu, että tällainen ajattelu on kuitenkin suomalaisten yritysjohtajien keskuudessa aika yleistä.
Tarkoittaako tämä, että yritysjohtajien palkat eivät tule nousemaan tulevina vuosina?
- Kuten sanottu, kokonaisuutta on erittäin vaikea arvioida. Mutta kyllä minä uskon, että Suomessa on hyvin vahvasti sitä näkemystä, että olemme kaikki samassa veneessä.
Niinistö on vaatinut yritysjohtajien palkankorotuksiin malttia ennenkin. Hän arveli näillä vetoomuksilla olleen vaihtelevia tuloksia. Niinistö nosti puheessaan esiin yhteiskunnallisen eheyden, jota hän piti Suomen suurena valttina.
Ikävä Erkkiä
20
Tou
2015
Kirjoittanut Kreeta Karvala | 21 Kommenttia
Maanantai-iltana kello lähestyy yhdeksää. Istumme parin toimittajakollegan kanssa bunkkeria muistuttavassa huoneessa maan alla. Olemme Suomen pressitilassa Brysselissä ja odotamme ulkoministeri Erkki Tuomiojaa (sd) saapuvaksi EU:n ulkoministerien kokouksesta.
Kokous venyy, ja puhumme Erkistä, tai korrektimmin ulkoministeri Erkki Tuomiojasta ja siitä, millainen ministeri hän on meidän mielestämme ollut: ”Suomen pitkäaikaisin, erittäin pätevä ja äärimmäisen lukenut, toisinaan äkkiväärä, mutta toimittajapalautteessaan aina suora”. Meille kenellekään ei äkkiseltään tullut mieleen yhtään ulkoministeriä, joka olisi ollut ammattitaidoltaan Erkin veroinen.
Brysselin ulkoministerikokous jäänee ulkoministeri Tuomiojan viimeiseksi, sillä parin viikon kuluttua Suomessa pitäisi olla jo uusi hallitus ja ulkoministeri. Kukaan meistä ei sano sitä ääneen, mutta tuntuu, että jokaiselle jää hieman ikävä Erkkiä.
Vaikka on hänellä kuprujakin. Mitä mahtoi Erkin mielessä pyöriä silloin, kun hän jätti eriävän mielipiteen Suomen Venäjä-pakotteista, tai moitti ulkoministeriön virkamiehiä Nato-sanailusta. Mutta sellainen hän on, itsenäinen, arvonsa tunteva ja hieman omahyväinenkin.
Hymähdän mielessäni, sillä tapasin tänään toisenkin omanarvontuntoisen ja hieman omahyväiseltä vaikuttavan suomalaispoliitikon, nimittäin puolustusministeri Carl Haglundin (r). Piskuisen RKP:n armeijaa käymätön puolustusministeri on kaudellaan vienyt Suomea kaikkiin kansainvälisiin puolustusytimiin ja uudistanut samalla Puolustusvoimat. Pakko tunnustaa, että hieman ikävä tulee myös oppositioon suuntaavaa Callea.
Maanantain Brysselin tapaamislistallani oli myös kolmas omapäinen suomalaisministeri, nimittäin opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru (sd). Monet vastapuolen kollegat pitävät Kiurua kaikkein v-mäisimpänä ministerinä. Mutta minusta moitteet kertovat vain siitä, että Kiuru on monelle kilpakumppanille liian kova luu. Ja ”likaisen työn” tekijänä on SDP häntä varta vasten myös käyttänyt. Kiuru sai kaudellaan väännettyä muun muassa Yle-rahoituksen sekä parlamentaarisen peruskoulu-uudistuksen. Lisäksi hän kunnostautui Suomen koulutusviennin mannekiinina maailmalla. Myönnettävä on, että kevyt kaipaus jää myös tätä räväkkää porilaisministeriä kohtaan.
Kuten kaikki tiedämme, on täysin yhdentekevää, jäänkö minä tai joku kollegani ikävöimään jotakin ministeriä. Ja mitä se ikävä edes on? No se on sitä, että kaikkia arvostamiani ministereitä yhdistää vahva ammattitaito ja Suomen asioiden ajaminen maailmalla. Ja koska Suomi on pieni maa, on ministerin asenteella, ammattitaidolla ja draivilla iso merkitys Suomen vaikutusvallalle, ja sitä kautta osin myös taloudelliselle sekä turvallisuuspoliittiselle menestykselle.
Siksi toivonkin, että tulevaan hallitukseen saadaan sellaisia ministereitä, joita tulee ikävä myös seuraavan neljän vuoden kuluttua.
Timo Soinin arvio porno-Kankaanniemestä EU-vaalien puheenjohtajatentissä vuosi sitten.Kaikin puolin pätevä mies, jolla on arvot kohdallaan.
Jos tuo on vaalikaudelle, niin ei se kovin epärealistinen ole. Jos arvioisi niin, että jokainen työllistyvä vähentää valtion työttömyysturva menoja noin 700,-/kk ja maksaa 500,-/kk veroja ja samalla vähenee 100-200,-/kk muut sosiaaliset tulonsiirrot, niin ei se vaalikaudelle jaettuna kovin suurta kasvua vaadi.Saihan nämä kolome viisasta ujutettua 10 miljardin sopeutuksiin 1,5 miljardilla talouskasvua ja työllisyyden parantumista.
Varmoja asioitahan ei ole ensimmäistäkään, budjetointikin perustuu aina arvauksiin. Eroava ja sitä edeltävä hallitushan muokkasivat muiden (esim VVM) talousennusteita ylöspäin, jotta budjetti näyttäisi paremmalta.Mossen hallitusohjelma perustuu ainoastaan varmoihin asioihin.
Etkö itse ollut näitä jossitteluja vastaan kun Urpis niitä heitteli?Mossen hallitusohjelma perustuu ainoastaan varmoihin asioihin.