Nurtsi
Registered Loser
- Liittynyt
- 9.8.2011
- Viestit
- 5615
Kyllähän ihmiset saa homostella ihan niin paljon kuin halajaa.Älä ala homosteleen.
Kyllähän ihmiset saa homostella ihan niin paljon kuin halajaa.Älä ala homosteleen.
Miesystävä aina sanoo, että kyllä homo saa olla, muttei hintti.Kyllähän ihmiset saa homostella ihan niin paljon kuin halajaa.
Eli sitten pitää panostaa ratsioihin, sillä katsastus esim. joka toinen vuosi ei ole yhtään mikään tae, että ne muut 729 päivää tämän yhden (1) katsastuspäivän jälkeen äänet ovat ok. Uskokaa minua, se ääniasia on muutaman minuutin juttu. Lukekaa nyt rivien välistä kerrankin, mitä tarkoitan Lisäksi usein se saatanallinen ääni johtuu kaasukahvan asennosta. Saa vaikka kouhon amerikanlotjastakin hirveän mekkalan aikaan, jos ajaa ykkösellä lämä pohjassa kumi sauhuten ja vinkuen ja sillä ei ole mitään tekemistä katsastuksen kanssa. Menee taas sinne asennekasvatuksen ja darwinismin puolelle.Päästöt ja melu olisivat turvallisuustekijöiden lisäksi merkittävä perustelu katsastukselle. Ylipäänsä melulle pitäisi asettaa rajat: mikä oikeus motoristilla on terrorisoida kanssaeläjiään? Väite siitä, että katsastuksen jälkeen äänenvaimennus kuitenkin puretaan, ei kestä kriittistä tarkastelua. Ratsioissa voidaan mitata myös melua: jos on liikaa, niin uusintakatsastus välittömästi, tai paaliin.
Sun kandeis sitten mutujutun sijasta opetella kirjoittamaan faktaa, kuten Fagerholm.:ahem:Peräänkuulutan suhteellisuudentajua näiden vaatimusten kanssa, ainoa tolkun kirjoitus on tullut tähän mennessä Fagerholmilta, muut on ihan mutujuttua vailla faktatietoa, sori siitä!
Liikennelääketieteen professori Timo Tervo: ”Mieletön määrä viattomia ihmisiä maksaa ylinopeusakkoja”
Suomen johtavan liikennelääkärin mukaan jatkuva pelko sakkojen saamisesta rasittaa kuljettajaa ja häiritsee ajamista.
Vauhti on riskitekijä mutta harvoin yksin syy
Kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet tutkitaan Suomessa tarkasti. Vuosien 2010-2014 kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa moottoriajoneuvoissa kuoli 1 007 henkilöä.
Kaikkiaan 388 kuolleen tapauksessa yhtenä osatekijänä on ollut ajoneuvon nopeus. Näistä 103 kohdalla ei kuitenkaan ajettu ylinopeutta, vaan tilannenopeus on ollut väärä. Tilannenopeutta ei voi määrittää liikennemerkein. Esimerkiksi tien kitka saattaa vaihdella talvella nopeastikin.
Moottoriajoneuvoissa, joilla oli ylinopeutta 1km/h tai enemmän, kuoli 98 ihmistä. Näissä tapauksissa sairauskohtaus, päihteet tai itsemurha eivät olleet syinä.
Kun tästä luvusta vähennetään ne ajoneuvot, joissa ei ollut rekisterikilpeä edessä eli käytännössä moottoripyörät, jäljelle jäi 64 kuollutta.
Tilastoissa 1 007 kuollutta on perusluku, josta on lähdetty selvittämään miten monessa tapauksessa nopeus ollut riskitekijä.
Taustalla voi olla useita onnettomuustutkijoita kiinnostavia riskitekijöitä.
Välittömistä riskeissä puhutaan niin sanotusta avaintapahtumasta, jonka jälkeen onnettomuuden synty on peruuttamaton. Joskus se on selkeä. Avaintapahtumia voivat olla esimerkiksi rattiin nukahtamiset tai sairauskohtaukset.
Nopeus on usein yksi taustariskitekijöistä. Samassa onnettomuudessa voi olla ketju, jossa päihtynyt kuljettaja ajaa huonolla autolla ja ylinopeudella ulos ilman turvavyötä. Näissä tilanteissa tutkijoiden on usein vaikea sanoa, minkä verran mikäkin tekijä on vaikuttanut onnettomuuden syntyyn.
Tutkijalautakunnat ovat käyneet kaikki 1 007 kuolleen taustatekijät tarkasti läpi. Jos esimerkiksi auton kuljettajalla oli onnettomuushetkellä flunssa, mutta sen ei katsottu vaikuttaneen onnettomuuteen, sitä ei kirjattu riskitekijäksi.
Lähde: Liikennevakuutuskeskuksen OTI-tietopalvelu
Nopeusrajoitukset eivät perustu tieteeseen, sanoo 14 vuotta liikenneonnettomuustutkinnassa mukana ollut professori Timo Tervo. Hänen mukaansa nopeusrajoituksen liikennemerkki ei tarkoita sitä, että nopeudet rajoituksen alapuolella olisivat turvallisia ja heti sen yläpuolella vaarallisia.
Liikkuvan poliisin perinneyhdistyksen kokouksessa perjantaina puhunut Tervo on tyytymätön siihen, miten paljon Suomessa panostetaan ylinopeusvalvontaan, kun onnettomuuksien taustalla on yleensä ihan muuta kuin pelkkää ylinopeutta.
– Eivät ihmiset välttämättä tiedä ajaessaan mikä nopeusrajoitus on voimassa ja siitä tulee se pieni paniikki. Se rasittaa autolla ajamista. Koko ajan lisääntyy nopeussakkojen määrä. Mieletön määrä viattomia ihmisiä maksaa ylinopeusakkoja, vaikka valtaosaa kuolemaan johtaneista liikenneonnettomuuksista ei ajeta ylinopeudella. Kannattaako näin massiivista resurssia pitää vain tähän riskiin?
Selvin päin ylinopeudella ajanut tavallinen autoilija onkin vuosien 2010-2014 tilastojen mukaan ollut harvoin syyllinen kuolemaan johtaneeseen onnettomuuteen.
Kun autolla ajettujen onnettomuuksien tilastoista puhdistetaan sairauskohtauksista ja itsemurhista johtuneet ylinopeudet, oli vähintään yhden kilometrin ylinopeus pääasiallinen kuolinsyy 64 kertaa. Kaikkiaan viidessä vuodessa moottoriajoneuvoissa kuoli 1 007 ihmistä.
”On todistettu, että nopeus ei ole se riski”
Timo Tervon sanoo, että Suomessa ei jostakin syystä haluta muuttaa vanhoja käsityksiä. Niiden mukaan liikennevirran keskinopeuden kasvu lisää suoraan liikenneonnettomuusriskiä.
– On todistettu, että nopeus ei ole se riski. Ei törmäysvoima ja –energia synny keskinopeudesta vaan törmäysvoimasta. Se takiahan moottoritiet ovat kaikkein turvallisimpia teitä ajosuoritteeseen nähden. Moottoritiellä ei ole törmäyskohteita, vaikka nopeus on suuri. Vaarallisimpia ovat tiet, joissa on puita ja vastaantulevia ajoneuvoja.
Tervo muistuttaa, että uudet henkilöautot ovat jo niin turvallisia, että niissä ei juuri koskaan kuole ihmisiä, ellei sitten vastaan tule linja- tai kuorma-auto. Ajoneuvojen väliset massaerot tekevät pahaa jälkeä.
Ylinopeudet merkitys nousee selvemmin esiin, kun tutustutaan moottoripyöräilijöiden kuolemiin. Kun vuosien 2010-2014 ylinopeuskuolemiin lisätään myös sellaiset ajoneuvot, joissa ei ole edessä rekisterikilpeä, nousee lukema 64 kuolleesta 98 kuolleeseen. Ylinopeus pääasiallisena syynä on moottoripyörällä ajomääriin suhteutettuna huomattavasti yleisempi kuin autolla.
”Automaattivalvonta on suoraan 90-luvun puolivälistä”
Juuri moottoripyöriä nykyinen automaattivalvonta ei tavoita. Timo Tervon mukaan se on ”perustuslain vastaista”. Muutenkin professori on sitä mieltä, että Suomen automaattinen liikennevalvonta on jäänne menneisyydestä.
– Automaattivalvonta on suoraan 90-luvun puolivälistä. Se on huonoa, alkeellista ja kehittäminen on laiminlyöty. Ja tätä nykyjärjestelmää puolustetaan.
Sen sijaan, että ylinopeutta pelkäävät suomalaiset pumppaavat jarrua kameratolppien kohdalla, haluaisi Tervo meille espanjalaistyylisen keskinopeuteen perustuvan valvonnan. Keskinopeusvalvontaosuuden alkamisesta pitäisi myös ilmoittaa isosti liikennemerkillä. Silloin kiinni jäisivät lähinnä ne, joilla on todellisia ongelmia.
– Ja jos ei noudata rajoituksia, niin ansaitsee saadakin sakot. Ne isot nopeusylitykset ovat vaarallisia. Niihin liittyy usein humalainen, huumeissa oleva tai itsemurhaa tekevä kuski.
Tervon toivelistalla on vielä, että Suomessa automaattivalvonta lukisi tauotta rekisterikilpiä. Silloin lähin poliisipartio saisi automaattisesti tiedon, kun valvontapaikan ohittaa katsastamaton ja vakuuttamaton ajoneuvo tai auton omistajalla ei ole ajokorttia tai hän on etsintäkuuluttu.
– Silloin tiedettäisiin ketä täällä liikkuu ja millä asioilla eli yleinen liikennevalvonta palvelisi siten myös kansalaisturvallisuutta. Ymmärrykseni mukaan poliisien keskuudessa on hyvin pitkälle yksimielisyys, että järjestelmää pitää muuttaa, Tervo sanoo.
Mistä kohtaa puuttui faktatieto, siinä kohtaako kun pyysin niitä faktoja muilta?Sun kandeis sitten mutujutun sijasta opetella kirjoittamaan faktaa, kuten Fagerholm.:ahem:
Kohta ei ole väliä mihin kamerat on sijoitettu.Tuon tolppien jarrutusefektin voi muuten jokainen itse todeta liikenteessä. Ainoa hyöty niistä on se, että ihmiset hiljentävät tolppien kohdalla, jotka on yleensä laitettu paikkoihin, joissa on risteys tms. paikka ja jossa on hyvä vähän seuratakin sitä risteävää liikennettä.
Ymmärrän kyllä, vuosien aikana kertyneen teknisen tietämyksen, joskin edelleen vajavaisen, kautta, että änäri on helppo asentaa ja sitten taas poistaa. Ja että rikollinen, lähimmäisistään piittaamaton sielu myös näin menettelee. Ratsian uhka, edes teoreettinen, lienee näille jästipäille ainoa hillitsevä keino. Jos narahdat ratsiassa, mopo kaniin, kunnes on käyty uudelleen konttorilla melumittauksissa, a 500 e + sakot. Esimerkiksi. Torveen saadaan myös sellainen änäri, ettei korkea kierrosluku päästä ääntä häiritsevästi.Eli sitten pitää panostaa ratsioihin, sillä katsastus esim. joka toinen vuosi ei ole yhtään mikään tae, että ne muut 729 päivää tämän yhden (1) katsastuspäivän jälkeen äänet ovat ok. Uskokaa minua, se ääniasia on muutaman minuutin juttu. Lukekaa nyt rivien välistä kerrankin, mitä tarkoitan Lisäksi usein se saatanallinen ääni johtuu kaasukahvan asennosta. Saa vaikka kouhon amerikanlotjastakin hirveän mekkalan aikaan, jos ajaa ykkösellä lämä pohjassa kumi sauhuten ja vinkuen ja sillä ei ole mitään tekemistä katsastuksen kanssa. Menee taas sinne asennekasvatuksen ja darwinismin puolelle.
Entäpä nuo päästöt....
Olin juuri tulossa copy-pastaamaan tuon saman jutun. Merkittävä puheenvuoro, toivottavasti johtaisi johonkin. Tolppavalvonnan lisäyksessä lienee kyse poliitikkojen intohimosta: kun ei ymmärretä kokonaisuutta, mutta olisi tarve tehdä jotain, niin sitten tehdään, mutta vain sellaista, mihin oma rajallinen ymmärrys riittää.Valtion rahastusmalleista hyvä huomio. Milloin on oikeasti liikenneturvallisuudesta kysymys ja milloin rahastaksesta.
Ihanasti jo siinä omassa lauseessasi, jossa kerroit Fagerholmin olevan ainoa jolta tuli faktaa.Mistä kohtaa puuttui faktatieto, siinä kohtaako kun pyysin niitä faktoja muilta?
Satanen / Vuosi tuskin vielä kenenkään harrasteintoa laannuttaisi, mutta 300 jo monen. Pelkän pienenevän myynnin lisäksi liikkeitä suljettaisiin yksinkertaisesti koska varastointikulut nousisivat. Äkkiä ei voisi arvata kuinka pienellä katteella moottoripyöräkauppaa käydään ja jos jokaisesta pitempään seisovasta vaihdokista verokuluja kauppiaalle koituu tuo 300e, tekee se ennestäänkin pienistä marginaaleista olemattomia.Tätä en ihan osta. Kuten todettu, motoristeilla pitäisi riittää maksukykyä, se satanen vuodessa. Ajatus, että kun se harrastus nyt maksaa satasen enemmän, niin lopetan tyystin, ainakin maksulliset palvelut, ei ole tarkastelua kestävä. Harrastuksen kokonaiskustannukseen nähden kyse on pisarasta kuitenkin. Miten sitten ne museomopot, käytetäänkö niitä ammattipajoilla vai rassaillaanko itse?
Näin varmasti on, ettei kertymä tulisi olemaan = kaikki mopot x 100 e. Jemmapyörät katoaisivat.
Tietysti ylipäänsä vielä: ei ole oikein tiristää autoilijoilta joka välissä jotain veroa. Parempi olisi, ettei autoilijoitakaan lypsettäisi, sen paremmin mopoilijoitakaan.
Miksi niitä pitäisi myydä enemmän? Kymmeniä motoristeja kuolee vuosittain ja kyseessä on harrasteajoneuvo.Satanen / Vuosi tuskin vielä kenenkään harrasteintoa laannuttaisi, mutta 300 jo monen. Pelkän pienenevän myynnin lisäksi liikkeitä suljettaisiin yksinkertaisesti koska varastointikulut nousisivat. Äkkiä ei voisi arvata kuinka pienellä katteella moottoripyöräkauppaa käydään ja jos jokaisesta pitempään seisovasta vaihdokista verokuluja kauppiaalle koituu tuo 300e, tekee se ennestäänkin pienistä marginaaleista olemattomia.
Uusien moottoripyörien myynti on pudonnut seitsämässä vuodessa kymmenestä tuhannesta kolmeen tuhanteen. Kun jokaisesta uudesta moottoripyörästä maksetaan 24% alv ja lisäksi autoveroa n. 3000-8000€, voisi verokertymän kannalta olla parempi ratkaisu pohtia voidaanko myyntiä jotenkin saada suuremmaksi.
Kun sähkömoottoripyörät yleistyy, moni ajaa yhä vanhemmilla pyörillä, jotta löytyy ne "kunnon äänet".Tähän aikanaan tuonevat helpotusta sekä aiemmn mainittu Euro5, että pikkuhiljaa yleistyvät sähkömoottoripyörät.
Niin, eihän autojenkaan määrää ole tarkoitus lisätä. Kantaa uudemmaksi toki, mut samalla käyttöä kalliimmaksi.Miksi niitä pitäisi myydä enemmän? Kymmeniä motoristeja kuolee vuosittain ja kyseessä on harrasteajoneuvo.
Koska niiden myymisestä syntyy suoraan ja välillisesti valtiolle verotuloja. Ja jokaisen motoristikuoleman myötä Suomessa on yksi rikollinen vähemmän.Miksi niitä pitäisi myydä enemmän? Kymmeniä motoristeja kuolee vuosittain ja kyseessä on harrasteajoneuvo.