Kuosmanen vaatii Superpesis Oy:ltä tiukempaa otetta seurojen valvontaan
Teemu Määttä
Miesten Superpesikseen liittyvä uutisointi on ollut talven aikana hälyttävää kansallispelin kannalta.
Otsikoissa on ollut etenkin talousahdingossa rypevä Oulun Lippo, jonka pääsarjapaikka on uhattuna. Perjantaina hätkähdytti tieto siitä, että verottaja hakee viime kausina hyvin menestynyttä Kouvolan Pallonlyöjiä (KPL) konkurssiin. Verohallinto on jättänyt konkurssihakemuksen Kymenlaakson käräjäoikeuteen torstaina.
Syynä ovat maksamattomat verot. KPL:llä on verovelkaa korkoineen 45 965,10 euroa.
Lajiväen tuoreessa muistissa on yhä myös se, että Jyväskylän Kiri jäi ilman Superpesis-lisenssiä kaudelle 2017 taloudellisten syiden takia. Viime lokakuussa Kiri kertoi luopuvansa huippupesäpallotoiminnasta.
Sotkamon Jymyn edustusjoukkueen taustayhtiön SuperJymy Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kuosmanen katsoo Superpesiksen yleistilannetta huolestuneena. Kuosmasen valistunut arvio on, että vastaavanlaisia uutisia kantautuu huippupesäpalloilun puolelta jatkossakin.
– Todennäköisesti niitä tulee vuosittain. Ehkä yksi, kaksi tai kolme, Kuosmanen sanoo.
– Moni muukin seura painii varmasti samankaltaisten ongelmien kanssa, ja toiminta saattaa olla ihan veitsenterällä. Nykytilanne jatkuu niin kauan, kunnes joku alkaa kunnolla johtaa lajin talouspuolta.
Kuosmanen korostaakin katto-organisaation, Superpesis Oy:n, roolia ja vastuuta negatiivisen kierteen katkaisemisessa. Hänen mielestään seurojen taloutta valvovan järjestelmän pitäisi olla nykyistä tiukempi.
– Lajijohdon on pystyttävä tekemään kovempia päätöksiä. Pitkässä juoksussa se olisi välittämistä, vaikka seuroista tuo varmasti tuntuisikin välillä pahalta.
Kuosmanen muistuttaa, että valvontajärjestelmä on käytössä Superpesiksessä tälläkin hetkellä. Seurojen on raportoitava taloudestaan katto-organisaatiolle.
– Siksi tuntuu täysin uskomattomalta, että uutiset esimerkiksi Liposta ja KPL:stä tulevat ihan puskista, yllättäen. Miksi kattojärjestö valvoo seurojen taloutta, ellei se puutu asioihin? Tarvittavat numerot ovat kyllä olleet tiedossa riittävän kauan.
Kuosmanen ehdottaa, että Superpesis pestaisi talousalan ammattilaisen tutkimaan seurojen taloutta ja päättämään, miten asioista raportoidaan liittotasolle.
– Sen jälkeen kun tietyt mittarit alkaisivat hälyttää, katto-organisaatio esimerkiksi ilmoittaisi kyseiselle seuralle sen pelaajabudjetin tai määräisi, ettei seura saa enää hankkia pelaajia. Näin toimimalla ei annettaisi seuran mennä niin huonoon kuntoon, ettei sieltä ole enää paluuta.
Kuosmanen tuntee nykyajan seuratoiminnan arjen ja haasteet. Ongelma ei ole yksin pesäpallon, hän korostaa.
– Seuroissa tehdään töitä 24/7 ja usein myös vapaaehtoispohjalta. Aika ja osaaminen eivät vain riitä, Kuosmanen sanoo.
– Tunne vie seuroissa liikaa – se hajottaa järjen. Urheilu onkin jännä juttu, koska se on vienyt monet viisaatkin yritysjohtajat mennessään, kun tunnetila (urheilujohtamisessa) on niin kova.
Kouvolan Pallonlyöjien viime vuoden tulos oli 50 000 euroa tappiollinen. Sitä ennen KPL teki kahtena vuonna peräkkäin suuret voitot, 55 000 ja 60 000 euroa.
Perjantain uutisen jälkeen KPL kertoi neuvottelevansa verottajan kanssa ja jatkavansa seuran toimintaa normaalisti.
