Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[Mangelo]

VATT:n taannoisen selvityksen mukaan koulutus- ja terveyspalveluiden tuottavuus on heikentynyt vuotta 2005 lukuun ottamatta koko 2000-luvun.

Sitä mukaan kun tuottavuuden seurantaan ja organisaatioiden uudelleenjärjestelyihin tehostamisen parantamiseksi on lisätty panostuksia.

 

[SOKO]

Kun tarkastellaan veroasteen kehitystä pääomanliikkeiden vapauttamisen jälkeen voidaan todeta, ettei veroaste ole todellisuudessa kiristynyt:

Yksikkö: % BKT:sta:
1990 43,7
1991 45,4
1992 45
1993 44,4
1994 46,8
1995 45,7
1996 47,1
1997 46,4
1998 46,3
1999 46
2000 47,2
2001 44,8
2002 44,7
2003 44,1
2004 43,5
2005 43,9
2006 43,8
2007 43
2008 43,1
2009 43,1

2010 lukuja ei luonnollisesti vielä ole, mutta tuskin paljoa heittävät viime vuodesta, sillä veroja ei tänäkään vuonna ole kokonaisuudessaan kiristetty verrattuna viime vuoteen.

Taulukon voi ladata täältä:
http://www.stat.fi/til/vermak/2004/vermak_2004_2006-03-31_tie_001.html

 

[Archie]

Tai sitten Kuka uskaltaa vaatia verohissin pysäyttämistä?

Minä. Tosin sillä ei taida olla mitään merkitystä. Nähtävästi tilanne korjaantuu vasta, kun todella kova talouskriisi iskee päälle. Tällä menolla sellainenkin vielä nähdään.

 

[SamiJ]

Tänään tuli parikin aiheeseen liittyvää uutista.

Verotulot syö valtion kassasta 18 miljardia (vrt. budjetti ~50) vuodessa

Tossa otsikossa lukee muuten "Verotuet syövät valtion kassasta 18 miljardia euroa". Se oliskin aika hassua jos verotulot söisivät valtion kassaa.

 

[Archie]

Tossa otsikossa lukee muuten "Verotuet syövät valtion kassasta 18 miljardia euroa". Se oliskin aika hassua jos verotulot söisivät valtion kassaa.

Onkohan noissa laskelmissa huomioitu verotukien aiheuttaa taloudellista toimeliaisuutta, esim. kotitalousvähennyksen ansiosta pyörii suomessa aika monta firmaa.

 

[SOKO]

Onkohan noissa laskelmissa huomioitu verotukien aiheuttaa taloudellista toimeliaisuutta, esim. kotitalousvähennyksen ansiosta pyörii suomessa aika monta firmaa.

Kyllähän tuota on yritetty tutkia sen jälkeen kun kotitalousvähennys vuonna 2001 otettiin käyttöön, mutta vaikeata tuloksia on tiivistää mihinkään yksiselitteiseen väittämään. Väite siitä, että firmat pyörivät kotitalousvähennyksen avulla perustuu mielikuviin. Se pätee parhaiten siivousalalla, jonne uusia firmoja on kiistatta syntynyt 2001 vuoden jälkeen. Rakennusalalla tilanne on alan luonteesta johtuen erilainen ja hoivapalveluita ei vähennyksellä edes hankita laajasti (ei ainakaan työministeriön vuoden 2005 selvityksen mukaan).

Kotitalousvähennyksen vaikutuksia tutkittu vähän

Kotitalousvähennyksen vaikutuksista on vähän tutkimustietoa. Valtiovarainministeriö kuitenkin laati kotitalousvähennyksen vaikutuksista muistion kesällä 2007. Sen mukaan kotitalousvähennyksen vaikutus riippuu monesta seikasta.

Jos työvoima verotuettuun kotityöhön tulee vajaatyöllistetyistä tai työttömistä, kotitalousvähennyksen vaikutus on myönteinen.

Toinen myönteinen seikka voi olla, että työtä kotonaan teettävä käyttää ostamaansa kotityöhön aiemmin käyttämänsä ajan muun työntekonsa lisäämiseen.

Kolmas tekijä on se, miten valtio paikkaa kotitalousvähennyksen rahapussiinsa aiheuttaman reiän. Jos se tehdään ansiotuloverotusta tai muiden hyödykkeiden verotusta kiristämällä, vaikutus on kielteinen.

Kotitalousvähennysten edun on todettu tänään julkaistun selvityksen mukaan valuvan herkästi kodeissa tehtävien remonttien hintoihin, jotka ovat kallistuneet verotuen ansiosta.

MT-STT

http://m.mt1.fi/section;jsessionid=92AC6C30F142D3DB75A3FB21A3D8FC7E?b=node11585726270008994&a=leaf84313803433515148&s=node75939694585185729&ref=1&p=17

Valtiovarainministeriön muistio:
http://arkisto.yhteys.info/VM_memo_kotitalousvahennys_20070604.pdf


Työministeriön vuoden 2005 tutkimuksessa todettiin muun ohella seuraavaa:
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/06_tutkimus/tpt266.pdf

Pimeä työn osuus on perinteisesti ollut suurta nimen omaan kotiremonteissa. Yrittäjien arvioiden mukaan pimeästi tehtävän työn määrä on kotitalousvähennyksen ansiosta kuitenkin selvästi vähentynyt. Haastateltujen yrittäjien kertoman mukaan pimeää remonttityötä tekevät pääsääntöisesti enää vain konkurssin tehneet tai velkavankeudessa olevat entiset yrittäjät.

Myönteinen piirre kotitalousvähennyksessä on siis se, että se pakottaa osan pimeistä palveluntarjoajista verotuksen piiriin. Toisaalta homma hoidetaan usein niin, että tuettu osa palvelusta ylihinnoitellaan ja se osa palvelusta, johon kotitalousvähennystä ei voida soveltaa alihinnoitellaan (räikeimmillään 1 euron tasolle). Räikeimpiin väärinkäytöksiin on viime vuosina alettu puuttua, mutta valvonta on todella vaikeaa.

Kotitalousvähennys toimii useille firmoille lähinnä mainoskeinona, jolla järjetön remontin hinta voidaan oikeuttaa:

Jos tilaat kotiisi kotimaisen valmistajan mittatilaustyönä tehdyn liukuovikaapin, saat samalla tarjouksen kaapin asentamisesta. Kaapin voi toki ostaa ilman asennustakin, mutta myyjä suosittelee sitä. Kaappeja asentava yrittäjä tekee parin minuutin mittaisen tarkistusmittauksen ja tulee uudelleen kokoamaan kaapin, kun osat ovat saapuneet. Työhön kuluu yhdeltä mieheltä alle kolme tuntia. Lasku: runsaat 400 euroa.

"Ohhoh", pääsee Suomen Yrittäjien pääekonomistilta Timo Lindholmilta.

Mutta ei hätää, muistuttaa kaapin myyjä: lasku kelpaa kotitalousvähennykseen. Tämä matematiikka on tuttua jokaiselle kotonaan remontteja tai sähköasennustöitä teettävälle. Ammattityön hinnat tuntuvat hurjilta, mutta alan yrittäjien ilmoituksissa isoimmalla mainostetaankin sitä, että työ kelpaa kotitalousvähennykseen.

http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/talous/22777.html

Matalasuhdanteessa vähennys voi parantaa työllisyyttä, mutta korkeasuhdanteessa ammattimiesten jo ollessa täystyöllistettyjä tilanne ei vähennyksestä ole välttämättä samanlaista hyötyä:

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Roope Uusitalo ehdotti Hetemäen työryhmälle kirjoittamassaan muistiossa kotitalousvähennyksen tai ainakin remontteihin käytössä olevan osan tekemistä riippuvaiseksi suhdanteista.

"Vähennystä perustellaan työllisyysnäkökohdilla. Erityisesti korkeasuhdanteessa, jossa rakennusalalla on työvoimapulaa, on vaikea uskoa kotitalousvähennyksen kasvattavan työllisyyttä", Uusitalo perusteli.

Oma kysymyksensä on se, millaiset kustannukset kotitalousvännysjärjestelmästä aiheutuu. Ilman valvontaa hyödyt katoavat helposti erilaisiin väärinkäytöksiin. Valvonta aiheuttaa puolestaan väistämättä kustannuksia.

 

[SOKO]

Harvinainen kannanotto Suomen yrittäjien uudelta puheenjohtajalta. Lomien lyhentämisestä ei hänen mukaansa pidennä työuria, eikä eläkeiänkään korottamisessa pakko ole paras vaihtoehto: (tämänhän kaikki muut paitsi EK toki tietävät, mutta yleensä se on EK, joka ajaa näkemyksensä kaikkiin lehtiin kissankokoisilla kirjaimilla)

Suomen Yrittäjien uusi puheenjohtaja Mikko Simolinna torjuu ajatuksen suomalaisten lomien lyhentämisestä.

EK:n väistyvä puheenjohtaja Sakari Tamminen esitti viikonloppuna lehtihaastattelussa, että lomien lyhentäminen voisi olla yksi keino suomalaisten työurien pidentämiseen.
- Jos asiaa katsotaan pk-yrittäjän tarpeesta, niin useinhan tekemisen tarve vaihtelee vuodenajoittain ja ruuhkahuipuittain. Paikallinen sopiminen on parempi keino kuin jäykät säännöt, katsoo Simolinna.

Simolinna huomauttaa myös, että osapuolilla tuskin on valmiutta löytää asiasta yhteisymmärrystä. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ehti jo tyrmätä asian STT:n haastattelussa.

Simolinna ei myöskään usko, että lomia lyhentämällä voitaisiin pidentää suomalaisten työuria. Hänestä ainoat keinot tähän ovat eläkeiän nosto ja työurien pidentäminen alkupäästä.

- Meillä on tällä hetkellä aikamoinen haaste siinä, että vastavalmistuneet nuoret ovat suuressa määrin ilman työpaikkaa.

Mitä tulee mahdolliseen eläkeiän nostoon, Simolinna vastustaa siinäkin jäykkää sääntelyä.

- Tässäkin pitäisi minusta olla joustavuutta niin, että päästäisiin mieluummin vapaaehtoisiin työuran pidentämisiin kuin että lainsäädännöllä pakotetaan.

http://www.verkkouutiset.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=41852:yrittaejien-simolinna-tyrmaeae-lomien-lyhentaemisen&catid=9:talous-paeaeuutinen-&Itemid=5

Muutenkin yrittäjäkentältä tulee yllättäviä tietoja. Vain 16 % yrittäjistä pitää yhteisöveron alentamista keskeisenä tavoitteena. 40 % yrittäjistä kaipaa Suomeen myös lisää valtion yhtiöitä. Saa nähdä kasvavatko vaatimukset kauppakamarin lakkauttamisesta tämän kyselyn myötä. Turhaksi sitä on osa elinkeinoelämän edustajista jo ehtinyt väittää, ja tämän tutkimuksen jälkeen saattavat pitää jopa haitallisena.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/nain-yrityspomot-kehittaisivat-suomea-palkansaajien-verotus-alas-lisaa-tyovoimaa-ulkomailta

Yritysjohtajien näkemys eroaa painopisteeltään suurta verouudistusta tekevän Hetemäen työryhmän linjauksista. Vaikka Hetemäen työryhmäkin keventäisi ansiotulojen verotusta, sen mielestä ehdottomasti paras keino vauhdittaa kasvua on laskea yritysten maksamaa yhteisöveroa neljä prosenttiyksikköä 22 prosenttiin.

”Yritysjohtajien näkemys ei ole ristiriidassa Hetemäen työryhmän kanssa, mutta selvästi yritysjohtajat pitävät osaamisen tukemista tärkeimpänä Suomen tulevaisuuden kannalta.”

Penttilän mielestä kyselyn yllättävin tulos oli se, että yritysjohtajista lähes 40 prosenttia kannatti uusien valtionyhtiöiden perustamista esimerkiksi kaivostoimintaan.

”Siinä voi nähdä kaikuja valtiokapitalismista Aasiassa ja maailmalla. Valtiot ovat viime vuosina tulleet omistajina mukaan markkinatalouteen eri puolilla maailmaa, jopa yhä enemmän Yhdysvalloissa ja Euroopassa.”

Toisaalta kyselyssä mainitaan esimerkinomaisesti kaivostoiminta. Penttilä uskoo sen vaikuttaneen vastaajien mielipiteisiin.

”Suomessa on perinteisesti nähty, että suuria alkuinvestointeja vaativilla aloilla toimivat valtionyhtiöt. Jos kaivostoimintaa ei olisi mainittu, voi olla että luvut olisivat matalammat.”

Yritysjohtajille tehty kysely oli lajissaan ensimmäinen. Kauppakamari aikoo toteuttaa vastaavia kyselyjä muutaman kerran vuodessa.

 

[SamiJ]

Työryhmä harmaan talouden kimppuun
julkaistu tänään klo 13:31, päivitetty tänään klo 14:59

Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän selvittämään harmaan talouden torjuntaa varsinkin rakennus- ja ravintola-aloilla. Ministeriön mukaan työryhmä selvittää erityisesti, miten tilaajan vastuu voidaan ulottaa koskemaan koko alihankintaketjua.

Työryhmä tarkastelee myös miten ulkomaalaiset työntekijät ja ulkomaille rekisteröidyt yritykset huolehtivat verovastuistaan.

Tilaajan vastuuta halutaan laajentaa tehostamalla tilaajavastuulakia. Nykyinen laki velvoittaa tilaajan vastaamaan vain siitä, että alihankkijaketjun ensimmäisen yrityksen asiat ovat kunnossa.

Työministeri Anni Sinnemäen mukaan tilaajavastuun parantamisessa on tärkeintä ulottaa tilaajan vastuu koko alihankintaketjuun.

Vuonna 2007 voimaan tulleen tilaajavastuulain mukaan tilaavan yrityksen tai julkisyhteisön on tarkistettava, että aliurakoitsija hoitaa verojen maksun ja työnantajavelvoitteensa sekä noudattaa voimassa olevaa työehtosopimusta.

Harmaa talous piiloutuu usein pitkiin alihankintaketjuihin ja se on ongelma varsinkin työvoimavaltaisilla aloilla. Harmaan talouden ongelmat ovat nousseet erityisesti esiin rakennusalalla sekä ravitsemus- ja majoitusalalla.

Harmaa talous vääristää yritysten välistä kilpailua, kun esimerkiksi urakoita hinnoitellaan niin, ettei lakisääteisiä veroja ja maksuja oteta lainkaan huomioon.

Työ- ja elinkeinoministeriön vetämässä työryhmässä on mukana edustajia muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosastolta, valtiovarainministeristö sekä viranomaisten harmaan talouden torjuntahanke Virkestä. Myös rakennus- ja ravintola-alojen työmarkkinaosapuolet ja keskusjärjestöt ovat edustettuina.

Elinkeinoelämän keskusliitto on vastustanut tilaajavastuulain muuttamista.

YLE Uutiset

Ovat oikein työryhmän saaneet asetettua tutkimaan asiaa. Vielä kun saisivat jotain muutoksiakin aikaiseksi. Jos ei, niin syyllinen löytynee viimeisestä lauseesta.

 

[Archie]

Harvinainen kannanotto Suomen yrittäjien uudelta puheenjohtajalta. Lomien lyhentämisestä ei hänen mukaansa pidennä työuria, eikä eläkeiänkään korottamisessa pakko ole paras vaihtoehto

Aivan oikea suunta, että asioiden tulisi tapahtua vapaaehtoisesti. On paljon parempi, että ihmiset haluaisivat työskennellä pitkään ja olisivat tyytyväsiä kuin että asiaan pitää pakottaa.

Soisi poliitikkojenkin joskus huomaavan tämän monessa muussa asiassa.

 

[Sam]

Aivan oikea suunta, että asioiden tulisi tapahtua vapaaehtoisesti. On paljon parempi, että ihmiset haluaisivat työskennellä pitkään ja olisivat tyytyväsiä kuin että asiaan pitää pakottaa.

Soisi poliitikkojenkin joskus huomaavan tämän monessa muussa asiassa.

Tästä olen täysin samaa mieltä. Hyvä ilmapiiri ja toisten huomioiminen myös lisää työtehoa huomattavasti uhkailua enemmän.

 

[JPP]

Aivan oikea suunta, että asioiden tulisi tapahtua vapaaehtoisesti. On paljon parempi, että ihmiset haluaisivat työskennellä pitkään ja olisivat tyytyväsiä kuin että asiaan pitää pakottaa.

Soisi poliitikkojenkin joskus huomaavan tämän monessa muussa asiassa.

Ja näyttävän saatana itse esimerkkiä siitä miten tehdään töitä pitkään (siis tuonne 70 ikävuoden pintaan). Yleensä vaan tulee jotain epämääräistä mutkutusta jos asia otetaan esille: "Mutku tää on silleen tosi raskasta työtä...", "Mutku en mä nyt itseäni tarkoittanut, vaan...", "Mutku tämmönen on populismia jos meidänkin täytyisi yhtä vanhoiksi kun muut...". Ja sama juttu muillakin (huippu)johtajaihmisillä. On se tietysti kiva jäädä eläkkeelle viisikymppisenä ja samalla vaatia, että muut olis vaikka kasikymmpisiksi ettei yhteiskunta romahda.

 

[jaska]

Usein puhutaan tuloerojen kasvusta ja vaaditaan progression kasvattamista.

No tässä on taas faktaa asiasta:

Pienten palkkojen verotus Suomessa on kansainvälisesti verrattuna kevyttä. Kireä progressio muuttaa kuitenkin tilanteen tulojen noustessa. Suurissa palkkatuloissa Suomi kuuluu ankariin verottajiin.

Maikkarin uutisissa sama asia, n. 2000€ kohdalla alkaa Suomalainen progressio iskeä.

 

[Sam]

Maikkarin uutisissa sama asia, n. 2000€ kohdalla alkaa Suomalainen progressio iskeä.

Syytä onkin.

 

[JPP]

Pienten palkkojen verotus Suomessa on kansainvälisesti verrattuna kevyttä.

Tuossa on kyllä ilmiselvä epäkohta! Yleensähän poliitikot muistavat mainita jostain tietystä verosta keskusteltaessa, että jossain päin maailmaa kyseinen vero on vielä isompi. Sitten olisi varmaan hyvä kun kaikki mahdolliset verot olisivat Suomessa maailman korkeimmat.

 

[Archie]

Osmolla on asiaa

Tulee vähän pidempi teksti, mutta rautaista asiaa. Soinivaara on siitä harvinainen politiikko (ex), jotta hän vaikuttaa ajattelevan asiat aivan itse ja perustelee ne mallikkaasti.

Näin pullonkeruulla elää palkkatöitä leveämmin


Pullonkeruulla ja sosiaaliturvalla elää Suomessa helposti leveämmin kuin palkkatöitä tekemällä. Näin on laskenut ex-ministeri Osmo Soininvaara. Ei siis ihme, että hyvää tarkoittava sosiaaliturva lisää hänen mukaansa syrjäytymistä sen sijaan, että estäisi sitä. Nykyjärjestelmä houkuttelee Soininvaaran mukaan tukien väärinkäyttöön. Katso räikeimmät esimerkit.

Sosiaaliturva ei toimi. Nykyjärjestelmä houkuttelee väärinkäyttöön ja vain lisää syrjäytymistä. Näin tykittää ex-ministeri Osmo Soininvaara (vihr.) Taloussanomien haastattelussa.

Soininvaara on myös kirjoittanut aiheesta kirjan Sata-komitea – miksi asioista päättäminen on niin vaikeaa (Teos). Kirjassa hän käy kovin sanoin sosiaalidemokraattien ja ay-liikkeen kimppuun. Ne jakoivat hänen mukaansa kansan kahtia kokoomuksen hukatessa historiallisen mahdollisuuden uudistuksiin ja tyytyessä tempputyöllistämiseen.

Kirja ei ole opas sosiaaliturvan väärinkäyttöön, mutta Soininvaara näkee terävästi, mitä ympärillä tapahtuu ja sanoo sen myös julki.

Taloussanomien haastattelussa Soininvaara kertoo esimerkkejä siitä, miten sosiaaliturvaa käytetään väärin.

Silmätikukseen Soininvaara ottaa työmarkkinatuen, jonka maksuperusteet aiheuttavat yhden kummallisimmista vääristymistä.
Tuen menettämisen pelossa tehdään hänen mukaansa teknisiä avioeroja, kun toinen puolisoista on töissä ja toinen työttömänä työmarkkinatuella.

– Mies muuttaa pois kotoa Poste Restanteen, mutta tekee sieltä lapsia aiemmalle puolisolleen. Tai ehkä hän ei muutakaan Poste Restanteen vaan kaupungin vuokra-asuntoon, johon saa asumistukea ja jossa sitten todellisuudessa asuukin joku aivan toinen – esimerkiksi suomalainen liikemies, jonka puolestaan pitäisi olla verosyistä kirjoilla Tallinnassa, Soininvaara hersyttelee ei niin kovin harvinaisia tapauksia.

Kaupungin omistamien vuokratalojen isännöitsijät ovat hänen mukaansa arvioineet, että 10 prosentissa asunnoista asuu aivan väärä henkilö.

– Edellä kerrottu on jäävuoren huippu. Kymmenen kertaa enemmän yhteiskunnalle maksaa se, että ei mennä naimisin, Soininvaara huomauttaa.

Eniten maksaa naimattomuus

– Ketään ei voi pakottaa avioliittoon, hän muistuttaa heti kättelyssä.

Ja naimisiin ei mennä, koska silloin menetettäisiin hirvittävän paljon tukia. Soininvaaran mukaan ihminen on homo economicus, taloudellisesti ja rationaalisesti ajatteleva ihminen, myös sosiaaliturvaviidakossa.

– Ei ole varaa mennä naimisiin, kuten joskus ennen vanhaankin sanottiin. Ei siinä ole mitään laitonta eikä paheksuttavaa.

Mutta se mikä Soininvaaraa jäytää, on hyvää tarkoittavan sosiaaliturvan aivan päinvastainen vaikutus. Sen sijaan, että se estäisi syrjäytymistä, se lisää sitä.

– Pulloja keräämällä tienaa enemmän kuin ottamalla vastaan lehdenjakotyötä, jota olisi tarjolla lähes rajattomasti.

Soininvaaran mukaan henkilölle on edullisempaa saada 400 euroa työmarkkinatukea ja 200 euroa palautuspulloista, kuin tienata 800 euroa lehtien jakamisesta. Tappio syntyy kun ansio sovitetaan työmarkkinatukeen. Silloin kahdeksan euron tuntipalkasta jää verojen jälkeen käteen vain noin puolitoista euroa.

– Kukaan ei kysy Alkon pullonpalautuksessa verokorttia, hän muistuttaa laskiessaan vaihtoehtojen kannattavuutta.

Tämä kytkös pitää poistaa!

Soininvaaran mukaan väärinkäytökset eivät raflaavuudestaan huolimatta ole kuitenkaan niin merkittäviä kuin se, että järjestelmä ei kannusta vaan passivoi.

Itse hän poistaisi ensimmäisenä työmarkkinatuen sovittamisen puolison ja vanhempien tuloihin. Tämä sovittaminen koskee nyt jopa isänsä tai äitinsä luona asuu 54-vuotiasta ”lasta”.

Kytköksen poistaminen ei hänen arvionsa mukaan maksaisi mitään. Nyt se estää sen, että ihmiset eivät voi muuttaa yhteen. Tarvitaan kaksi asuntoa, ja joku maksaa sen.

– Ja viimeistään asuntopula maksaa, Soininvaara tähdentää.

Havaintoja Soininvaaran blogista ja kirjasta:

”Mitä anteliaampi on sosiaaliturva, sitä kannattamattomampaa on matalapalkkaisen työn tekeminen.”

”Asumisen tuen muuttuminen tulottomien osalta aiempaa hölläkätisemmäksi ja pienipalkkaisten osalta aiempaa niukemmaksi, on heikentänyt pienipalkkaisen työn houkuttelevuutta suhteessa sosiaaliturvaan.”

”Eräs syy työttömien haluttomuuteen tehdä keikkatöitä on pelko siitä, että pieni työkeikka ei ainoastaan leikkaa työttömyyskorvausta, vaan saa sen viivästymään, koska kaikkia mahdollisia tietoja työsuhteesta ja varmuutta sen päättymisestä ei ole toimitettu työttömyyskassalle tai Kelaan asianmukaisesti.”

”Työttömän ottaessa vastaan satunnaista tai osa-aikaista työtä, ansiotulot leikkaavat työmarkkinatukea 50 sentillä jokaista ansaittua euroa kohden.”

”Ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saavan on kannattavaa tehdä osa-aikatyötä, mutta siirtyminen pienipalkkaiseen kokopäivätyöhön on huonosti motivoitua.”

”Monen yksinhuoltajan arki on niin raskas, etteivät he katso pystyvänsä kokoaikaiseen työhön. Osa-aikatyö taas on monen kohdalla jokseenkin kannattamatonta. Niinpä erityisesti vähän koulutetut yksihuoltajat jäävät vuosiksi työmarkkinoiden ulkopuolelle, mistä palaaminen voi olla vaikeata.”

”Suurimmat työllistämisponnistelut kohdistetaan niihin, joiden työllistyminen on epätodennäköistä ja joiden työpanoksen arvo jäisi joka tapauksessa matalaksi.”

”Työllisyyskurssien käyttämisessä sanktiona on kaksi huonoa puolta. Ensiksikin kurssit eivät ole halpoja. Työttömyyden hinta julkiselle taloudelle nousee entisestään, jos työttömät pakotetaan kalliille, mutta heidän kannaltaan hyödyttömille kursseille. Toiseksi kurssien opettajat ottavat työnsä – ja osa oppilaista opinnot – aivan tosissaan. Oppimisympäristö ei ole paras mahdollinen, jos huomattava osa osallistujista on paikalla vain pakotettuna ja pitää koko kurssia simputuksena.”

 

[jaska]

Ehdotapa sosiaaliturvaan koskemista, niin varmasti olet hyvinvointivaltion romuttaja - siksi sitä ei kukaan uskalla tehdä :nope:

Mieluummin huono ja tuttu kuin hyvä ja tuntematon.

 

[Fasaldi]

Muutenkin yrittäjäkentältä tulee yllättäviä tietoja. Vain 16 % yrittäjistä pitää yhteisöveron alentamista keskeisenä tavoitteena. 40 % yrittäjistä kaipaa Suomeen myös lisää valtion yhtiöitä. Saa nähdä kasvavatko vaatimukset kauppakamarin lakkauttamisesta tämän kyselyn myötä. Turhaksi sitä on osa elinkeinoelämän edustajista jo ehtinyt väittää, ja tämän tutkimuksen jälkeen saattavat pitää jopa haitallisena.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/nain-yrityspomot-kehittaisivat-suomea-palkansaajien-verotus-alas-lisaa-tyovoimaa-ulkomailta

Nyt nimimerkki SOKO antaa virheellistä tietoa. :nope: Eihän tuossa artikkelissa suinkaan kerrota, että vain 16% yrittäjistä pitää yhteisöveron alentamista keskeisenä tavoitteena. Tuossa jutussa ei myöskään kerrota, että 40% yrittäjistä kaipaa Suomeen lisää valtionyhtiöitä. Tuossa artikkelissa kerrotaan yritysten johtajien mielipiteistä. Yritysjohtaja ei useinkaan ole yrittäjä. Artikkelin mukaan asiaa on kysytty mm. pörssiyritysten toimitusjohtajilta, jotka eivät yleensä ole yrittäjiä. Hehän ovat palkansaajia. On hyvin ymmärrettävää, että palkansaajat pitävät nimenomaan palkkaverojen alentamista tärkeämpänä kuin yritysveron laskemista. Todellisten yrittäjien mielipiteet voivatkin sitten olla jotain muuta.

 

[Archie]

Työuupumuksen taustalla liian helpot työt

Wärtsilän konsernijohtaja Ole Johansson ampuu täyslaidallisen työhyvinvointikeskusteluun. Hän on sitä mieltä, että osasyy työuupumuksiin voi olla esimerkiksi liian pienissä haasteissa.

Johansson ihmettelee Kauppalehden sponsoroidussa blogissaan, miten voi olla mahdollista, että me suomalaiset olemme yhtä aikaa terveempiä kuin koskaan, mutta syrjäydymme työelämästä entistä helpommin.

Kohteekseen Johansson ottaa erityisesti nuoret.

- Se (työuupumus) voi yhtä hyvin liittyä siihen, että työntekijä ei koe olevansa työyhteisön jäsen, hänellä ei ole riittävän haastavia tehtäviä tai hän ei tiedä miksi niitä tekee ja mitkä ovat työn todelliset tavoitteet. Tutkimukset osoittavat, että ihminen stressaantuu paitsi liiasta, myös liian vähästä aktiviteetista, yritysjohtaja kirjoittaa.

Se, mihin tutkimuksiin Johansson nojaa, blogista ei selviä.

Ratkaisuksi Johansson esittää esimiestyön parantamista.

Tuohon kun vielä lisätään työn yllätyksettömyys, niin sitä ensiksi stressaa, sitten suunnittelee karkumatkaa ja jos sitä ei tule, niin laitostuu.. (~ aivokuollut).

 

[Fagerholm]

Mikä on se tilanne ja / tai työ, jossa "työntekijä ei tiedä miksi niitä tekee ja mitkä ovat työn todelliset tavoitteet."?
Suht. monessa duunissa ollut ja ei vielä sellaista ole vastaan tullut, missä en tavoitettani tietäisi.

 

[Mosse]

Jaskan toivomia rakenteellisia säästöjä jatketaan. Pikkukoulut kiinni, isot opetusryhmät ja vielä opettajat pakkolomalle. Hyvä tulee näin.:ahem:

Kunnat jatkavat henkilöstösäästöjä


Kuntien talousjohtajien mukaan
kunnallisalan henkilöstösäästöt
jatkuvat myös tulevina vuosina, ilmenee
kunnallisalan kehittämissäätiön
kyselystä.

Vuosina 2010-2013 henkilöstöstä aikoo
supistaa 40 prosenttia kunnista. Noin
neljäsosa kunnista suunnittelee yleisen
käyttötalouden leikkauksia sekä kouluja
koskevia säästöjä.

Viime vuonna lähes 60 prosenttia
kunnista joutui turvautumaan
henkilöstösäästöihin.

Kyselyyn vastasi 48 talousjohtajaa
Suomen kunnista ja kaupungeista.