Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus

[Archie]

Valtio saa nyt sitten niittää sitä, mitä on kylvänyt. Teräksen tuotanto on tehty julkisen vallan toimesta Suomessa liian kalliiksi kaiken maailman verojen ja välillisten työvoimakustannusten avulla. Näillä ehdoilla ei yksinkertaisesti ole mahdollista pärjätä halpaa kiinalaista ja korealaista tuontiterästä vastaan.

Haavisto on kyllä toisilla linjoilla. Työvoimakustannukset suomessa eivät ole liian korkeita vaan muualla ne ovat liian alhaiset.

 

[Törni]

Teräksen tuotanto on tehty julkisen vallan toimesta Suomessa liian kalliiksi kaiken maailman verojen ja välillisten työvoimakustannusten avulla. Näillä ehdoilla ei yksinkertaisesti ole mahdollista pärjätä halpaa kiinalaista ja korealaista tuontiterästä vastaan.

Teräksen tuotanto ei nauti yksinoikeudella tästä herkusta.

Ilmiöllä on olemassa oma nimikin. Sitä kutsutaan verokiilaksi.

Tuon artikkelin tiedot ovat vuodelta 2007 (jostain varmaan löytyy tuoreempia).

Pointti on siis se, että työnantajan kannattaa palkata työntekijä vain siinä tapauksessa, että työntekijän nettopalkkavaatimus on alle 46,1 % siitä, minkä asiakkaat ovat valmiita maksamaan työntekijän työsuorituksesta. Eli jos palkkavaatimus on juuri tuo 46,1% niin työntekijä ei vielä tuota yritykselle yhtään voittoa -peittää ainoastaan kaikki yrityksessä olemassaolollaan aiheuttamansa kulut.

Nuo alkavat olla melko kestämättömiä lukuja. Ne johtavat automaattisesti pimeään työhön ja halpaan ulkomaiseen työvoimaan.

Noilla työn hinnoilla harvan kannattaa teettää tai tehdä rehellistä työtä. Se ei vaan yksinkertaisesti kannata.

 

[jjv]

Ensin valitetaan, kun valtio ei tue suomalaista työtä ja vientiteollisuutta. Sitten kun tuetaan niin siinä ei olekkaan mitään järkeä, eihän täällä kannata mitään tehdä.

Kauppalehdessä oli muuten tutkimus, jossa kehuttiin Suomen yrittäjämyönteisyyttä. Täytyy kattoa, jos sen tutkimuksen löytäisi jotain muuta kautta, kun nettiversiossaan ei sitä ole.

 

[jjv]

UPM teki myös kauppoja:

UPM myy pakkauspaperivalmistuksensa ruotsalaiselle pakkauspaperivalmistajalle Billerudille. Kauppaan sisältyy kaksi pakkauspaperikonetta, toinen Pietarsaaressa ja toinen Valkeakoskella Tervasaaressa.

Kaupan arvo on 130 miljoonaa euroa.

KL

En tuosta Pietarsaaren koneesta tiedä, mutta tuon Tervasaaren koneen alasajopäätöstä on odotettu jo kymmenkuntavuotta, kun tuotteelle ei riitä kysyntää ja konekin on vanha ja pieni. Siihen nähden hyvä kauppa. Vaikka on väitetty, ettei nämä suomalaiset isot firmat enää Suomeen investoi, niin tuo raha ei karkaakkaan Suomesta:

UPM rakentaa raakamäntyöljystä biopolttoaineita valmistavan biojalostamon Lappeenrantaan. Teollisen mittakaavan investointi on ensimmäinen laatuaan maailmassa.

UPM investoi biojalostamoon kaikkiaan noin 150 miljoonaa euroa.


Biojalostamon rakentaminen työllistää lähes 200 henkilöä noin kahden vuoden ajan. Valmis laitos työllistää suoraan lähes 50 henkilöä ja välillisesti noin 150 henkilöä. UPM ei hae hankkeelle julkista investointitukea.

KL

 

[Archie]

Ensin valitetaan, kun valtio ei tue suomalaista työtä ja vientiteollisuutta. Sitten kun tuetaan niin siinä ei olekkaan mitään järkeä, eihän täällä kannata mitään tehdä.

Parasta olisi, että valtio loisi edellytykset kannattavalle työn toteuttamiselle.

Nämä tukisysteemit olisi optimitilanteessa kokonaan poissa.

 

[SOKO]

Nämä tukisysteemit olisi optimitilanteessa kokonaan poissa.

Sellaista optimitilannetta ei nykyisillä markkinoilla tulla näkemään. Jokaisella valtiolla on omat tukisysteeminsä. Jokainen kansainvälisesti toimiva yritys osaa myös kilpailuttaa valtioita.

 

[jaska]

Ensin valitetaan, kun valtio ei tue suomalaista työtä ja vientiteollisuutta. Sitten kun tuetaan niin siinä ei olekkaan mitään järkeä, eihän täällä kannata mitään tehdä.

Mitä valitusta tuossa on, todetaan vain fakta josta jokaisen suomalaisen tulisi olla huolissaan.

Kauppalehdessä oli muuten tutkimus, jossa kehuttiin Suomen yrittäjämyönteisyyttä. Täytyy kattoa, jos sen tutkimuksen löytäisi jotain muuta kautta, kun nettiversiossaan ei sitä ole.

Juu, varmasti. Ollaanhan me myös yksi maailman kilpailukykyisimpiä maita. Suomi onkin maailman parhaita maita, tilastojen mukaan. Valitettavasti tuo ei tosielämässä näy.

 

[jaska]

(kertokaa meneekö laskelmissa joku kovasti pieleen, mutta koitetaan).

Suomalainen pörssiyhtiö Asiantuntijat Oyj myy suomalaista osaamista Kiinalaiselle asiakkalle. Kiinalainen maksaa osaamisesta 125 rahaa.

100 rahaa tästä menee asiantuntijoille. He saavat tästä 46,1 rahaa, julkinen sektori vie 53,9 rahaa.

Firmalle jäi vielä 25 rahaa, josta vaikka 10 rahaa menee firman pyörittämiseen, hallintoon ja semmoiseen. Sovitaan vaikka jotta tää menee palkkoihin ja tavaroihin & vuokriin jne. 50/50. Jolloin palkkoihin menee 5 rahaa, joka jakautuu taas työntekijän ja valtion osuuteen.

Loput 15 rahaa on voittoa. Josta maksetaan yhteisöveroa 26%. Firmalle jää siis omistajille jaettavaa 11,1 rahaa, jotka heille jaetaan. Tästä toki menee vielä pääomavero. Eli omistajat saa 7,77 rahaa, veroihin menee 3,33.

Lopputulema siis:
Julkinen sektori: 53,9+2,695+3,9+3,33 = 63,825
Työntekijät: 46,1+2,305 = 48,405
Omistajat: 7,77 = 7,77
Tavarat ja vuokrat: 5 = 5

Julkinen sektori ottaa siis kaiken kaikkiaan yli 50% siitä mitä Kiinalaiset maksaa firmalle. Laskelmassa ei ole edes huomioitu kulutusveroja (alv, auto, bensa, sähkö, jne.) jota omistajat ja työntekijät maksaa tuloistaan ja mitä veroja noihin tavaroihin ja vuokriin sisältyy.

Eikö tämä laskelma oikeasti pysäytä? Eikös työntekijöiden ja työnantajien kannattaisi unohtaa keskinäisistä lanteista riiteleminen ja keskittyä siihen, että tuota valtion osuutta saataisiin pienennettyä. Näin molemmat saisi enemmän ja kun hintojakin voitaisiin laskea, niin töitäkin ois enemmän.

Valitettavasti meillä ei vain Suomessa ole yhtäkään puoluetta joka ajattelisi näin. Jokaisen vastaus on julkisen sektorin paisuttaminen, eritoten vasemmistossa (mutta myös oikeistossa). Vasemmistosta (Demarit & Vasemmistoliitto) onkin tullut julkisen sektorin etujen ajajia - muut tyytyy tähän, kunhan niiden eturyhmien edut huomioidaan.

Pointti on se, jotta nykyisten puolueiden ollessa vallassa tähän ei tule muutosta - valitettavasti, koska jos johonkin niin tähän Suomi kaatuu. Ei huoltosuhteeseen, vaikka se huono onkin. Ei osaamisen puutteeseen, ei sijaintiin jne. Vaan tähän.

... Isokallio kirjoitti osittain samasta asiasta.

 

[Archie]

Julkisen sektorin puolustaminen ja kasvatus on poliitikkojen perustehtävä. Siksi mitään hallittua säätämistä ja joustoa ei tapahdu. Kuplaa kasvatetaan kunnes siitä lähtee ilmat. Jo etukäteen osaan kertoa, että se on sitten markkinavoimien vika. Ja sen, että niitä ei säännelty tarpeeksi. Myös kokoomus saa osansa vaikka oli kuplaa innokkaasti puhaltamassa.

 

[SOKO]

(kertokaa meneekö laskelmissa joku kovasti pieleen, mutta koitetaan).
Eikö tämä laskelma oikeasti pysäytä? Eikös työntekijöiden ja työnantajien kannattaisi unohtaa keskinäisistä lanteista riiteleminen ja keskittyä siihen, että tuota valtion osuutta saataisiin pienennettyä. Näin molemmat saisi enemmän ja kun hintojakin voitaisiin laskea, niin töitäkin ois enemmän.

]

Laskelmasi on pielessä. Välillsiä työvoimakustannuksia ovat eläkevakuutusmaksut, tapaturmavakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu. Kaikkien näiden osalta hyötyjiä ovat viime kädessä työnantajat ja työntekijät itse. Työmarkkinajärjestöt sitä paitsi päättävät itse eläkevakuutusmaksujen suuruudesta.

Toinen ryhmä välillisiä työvoimakustannuksia ovat sairausajan, vuosiloman ja muiden lomien palkat. Näidenkään kustannusten osalta ei voi puhua valtion kassaan katoavasta erästä.

 

[jjv]

Suomi onkin maailman parhaita maita, tilastojen mukaan. Valitettavasti tuo ei tosielämässä näy.

Siinä hyvää esimerkkiä kuntatasolla (siis esimerkkiä muille kunnille). Ja siinä alapuolella olikin viimeisin tulos. Ja siinä toinen.

 

[Archie]

Välillsiä työvoimakustannuksia ovat eläkevakuutusmaksut, tapaturmavakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu. Kaikkien näiden osalta hyötyjiä ovat viime kädessä työnantajat ja työntekijät itse.

Onhan se näinkin, mutta onhan se raha pois yritysten toiminnasta. Ja siitähän tässä kait oli lopulta kyse.

 

[jaska]

Työmarkkinajärjestöt sitä paitsi päättävät itse eläkevakuutusmaksujen suuruudesta.

Ja eläkeiästä, johon toi täysin suoraan liittyy, eduskunta.

 

[Archie]

Jos tarkkoja ollaan, eduskunta päättää lopulta kaikesta. Jos se delegoinut jonnekin päätäntävaltaa, niin pystyy sen myös kumoamaan.

 

[jaska]

Jos tarkkoja ollaan, eduskunta päättää lopulta kaikesta. Jos se delegoinut jonnekin päätäntävaltaa, niin pystyy sen myös kumoamaan.

Totta tuokin.

 

[jjv]

Ja eläkeiästä, johon toi täysin suoraan liittyy, eduskunta.

Tavallaan voisi sanoa, että tällä hetkellä yrityksilläkin on rooli eläkeiän laskijoina, koska saneerauksissa ensimmäiseksi laitetaan ne eläkeputkeen, jotka pääsevät.

Eli toisinsanoen, jos töitä riittäisi kaikille, niin keskimääräinen eläköitymisikä nousisi automaattisesti.

 

[jaska]

Eli toisinsanoen, jos töitä riittäisi kaikille, niin keskimääräinen eläköitymisikä nousisi automaattisesti.

Näimpä. Tosin ois kiva nähdä kuinka suuri ongelma tuo oikeasti on. En oikein usko että tuota kautta nyt niin paljon eläköityy, että montaakaan kuukautta keskimääräiseen eläkeikään tulisi lisää.

 

[jjv]

Näimpä. Tosin ois kiva nähdä kuinka suuri ongelma tuo oikeasti on. En oikein usko että tuota kautta nyt niin paljon eläköityy, että montaakaan kuukautta keskimääräiseen eläkeikään tulisi lisää.

Kyllä käsittääkseni hiemankin suuremmissa irtisanomisissa, ensimmäiseksi katsotaaan eläkeputkeen kelpaavat. Virallisesti nämä kaikki pakotetaan työttömiksi ja harvan enää työllistyessä, lopulta jäävät eläkkeelle, mutta toinen asia on sitten kuinka vastentahtoisia lopulta ovat. Omista entisistä työkavereistani on 3 eläkkeellä. Jokainen heistä sai potkut ja jäi työttömyyden jälkeen eläkkeelle. Jokainen heistä pyysi potkuja.

Mitenkä paljon eläköitymisikää sitten laskevat 3600 vuosittain eläkkeelle jäävää alle 35-vuotiasta...

 

[jaska]

Kyllä käsittääkseni hiemankin suuremmissa irtisanomisissa, ensimmäiseksi katsotaaan eläkeputkeen kelpaavat. Virallisesti nämä kaikki pakotetaan työttömiksi ja harvan enää työllistyessä, lopulta jäävät eläkkeelle, mutta toinen asia on sitten kuinka vastentahtoisia lopulta ovat. Omista entisistä työkavereistani on 3 eläkkeellä. Jokainen heistä sai potkut ja jäi työttömyyden jälkeen eläkkeelle. Jokainen heistä pyysi potkuja.

Toki näin. Mutta, ens silti usko että tuossa puhutaan edes tuhansista (joo siinäkin on liikaa), mutta lopulta se vaikutus on pieni verrattuna siihen määrään mitä siitä puhutaan.

Esim. tästä voisi päätellä että viime vuonna jäi korkeintaan 1500 (eläkeputkeen menevät ei ole "irtisanottuja", jonka takia se on firmoille jopa maineenhallintaa ja vähennystarpeen ja irtisanottavien ero on tuo 1500.

Tosin tuossa luvussa on useita muitakin syitä, joten todennäköisesti putkeen päätyi reilusti alle 1000 henkeä viime vuonna.

 

[jjv]

Tämmöinen löytyi aiheesta:

Joka kolmas eläkkeellä oleva toimihenkilö oli poistunut työelämästä työttömyysputken ja henkilöstövähennysten yhteydessä ja joka kymmenettä oli painostettu eläkkeelle, kertoo ammattiliitto Pron senioritutkimus.

Alle 60-vuotiaana työelämästä lähteneistä kaksi kolmesta olisi halunnut jatkaa töitä.

Joka toinen Pron eläkeläisjäsen ilmoitti, että työelämästä poistuminen tapahtui hänen omasta tahdostaan. Alle 60-vuotiaana eläkkeelle siirtyneistä vain 31 prosenttia ilmoitti sen olleen vapaaehtoista. 60–63-vuotiaina eläkkeelle siirtyneistä 61 prosenttia koki, että eläköityminen tapahtui heidän vapaasta tahdostaan.

Eläketurvakeskuksen mukaan Suomessa noin 12 prosenttia 55–64-vuotiaista eli lähes 110 000 ihmistä on työelämän ulkopuolella työttömyyden vuoksi. Heistä valtaosa on työttömyysputkessa, josta he siirtyvät vanhuuseläkkeelle.

HS