MONZA, mitäs siitä nyt kertois muuta kuin, tössimistä, tössimistä ja taas tössimistä.
Aa:t meni melko sekavissa tunnelmissa. Heti kierroksella 2 meinas tulla ensimmäiset rytmihäiriöt, kun olin pääsuoralla ohittamassa Tiilikaista, kun Mc.Räkä tuli varikolta Radalle. yuck Taisi välissä olla vielä yhden Eaglen mentävä aukko, kun pääsin välistä menemään. Olin kyllä varma, että nyt tuli kotkasta kanootti. Sain lopulta ajettu hyvän 1.28.6 ajan, jolla olin yllätyksenä paalulla.
Kisa, no joo. Ei kannata lukee eteenpäin, mutta jos väkisin haluat, niin tästä eteenpäin ei ole muuta kuin surkeata esitystä.
Sain taas kerran huonon lähdön, lähteä kun en osaa (sitäkään). Raman lähti kuin pyssyn suusta ja ajoimme T1:n peräkkäin kuin köyhän talon porsaat.
Ajatukseni oli ajaa Raman:n perässä niin kauan, että hän tekee ajovirheen, mutta sitten peileihin ilmestyi LOTUS. LOTUS! KUKA ? ja ajaa noin lujaa. Oli täysi työ pitää Haviala takanani ja sitten
kierroksella 2, takasuoran mutkassa Haviala tuli ihan konttiin kiinni ja haki ilmiselvästi ohituspaikkaa. Itse ajoin Raman:n perässä, taas kerran liian lähellä. Katsoin peileihin, että kummalta
puolelta Haviala ajaa ohitse ja samassa kun katsoin rataa, niin Raman oli suoraan edessä ja PAM. Kyllä otti päähän, taas Raman johon osun, kuten Meksikossakin. Löin päätäni rattiin. Sorry !
No, siitä jatkettiin matkaa kaikkien ensin ajettua ohitse. Kieroksella 4 sain Brabin kiinni ja yritin ohitusta pääsuoran päässä. Hoh hoijaa... käänsin liian aikaisin vasemmalle ja kuinkas ollakaan, vasen takapyörä osui ohitettavan oikeaan etupyörään ja eiku menoks. Niin, ohitettava oli kukas muuten kuin RAMAN !
Ei saakeli, ajattelin. Tää ei enää voi olla totta.
Vähin, mitä tilanteessa voin tehdä, oli se, että ajoin romuni radan varteen ja odottelin, että Raman pääsi shift+r turvin jatkamaan matkaa. Tämän jälkeen tein oman resettini ja lähdin perään. Kyllä ketutti. Oli lähellä, että en jättänyt koko hommaa siihen. Raman, onko autossasi joku magneetti joka vetää aina autoni sun autos päälle ?
Ajelin siinä sitten kierroksen pari ja kierroksella 9 sain Tiilikaisen kiinni, josta Raman oli jo päässyt ohitse. Lopuksi uskalsin yrittää tiilikaisesta ohitusta ja
Samalla kun taas saavutin Raman:a, niin eteeni tuli Ikäheimo, josta Raman tyylikkästi päästeli ohitse. Kun kerran kisa menee mettään, niin eihän se tähän jää.. Pääsen Ikäheimosta ohitse ja seuraan Hakkaraista ja Raman:a lähituntumassa.
Näen keltaiset liput ja auto leikkaavat sopivasti edessä ristiin ja ... FERRARI ! yuck Sekunnissa Ferkun pakoputkenpäät kasvoivat jalkapallon kokoisiksi ja Eaglen lähtonopeus oli tilanteessa noin 300 km/H.
Majanen oli spinnannut Ferrarillaan.
Reset ja matka jatkuu ja Majanen ehti edelle muiden mennessä jo puoli kierrosta edellä. Siinä sitä sitten ajelin taas tyhjällä radalla, kunnes kierroksella 17... tulen sillan ali ja Majasen Ferrari pöyrii radalla. Lukkojarrutus ja kuin ihmeen kaupalla en osu Ferrariin ja päästän peltiaitaan oikein kunnon kolinalla. On noi Eaglen ripustukset aika kestävät.
Matka jatkui muutamaa sydämenlöyntiä vähemmällä.
Loppuksi sain viimeisellä kierroksella Hakkaraisen, Tiilikaisen ja Ikäheimon (järjestys ei välttämättä ole oikea) kiinni ja maaliin ajettiin peräkanaa kuin VR:n tavarajunan vaunut, sekunnin erolla. Sijoitus 8:s.
Nyt kyllä pitää mennä johonkin jooga-asentoon ja miettiä syntyjä syviä. Päätän viikolla osallistumisestani Span ja koko loppukevään kisoihin. Ei se, että tyrii oman kisansa, mutta jatkuvat kolaroinnit ja toisten kisojen pilaaminen pitää loppua.
