Tulli: Brexitistä kymmenien miljoonien lisäkulut suomalaisille yrityksille
Tullin mukaan syynä on tuonti- ja vienti-ilmoitusten määrän kasvu sadoillatuhansilla.
Yrityksille aiheutuu tuonti- ja vienti-ilmoitusten lisääntymisestä "vähintään 12-23 miljoonaa euron ja enintään 60-115 miljoonan" lisäkustannukset vuodessa.
Brexitin myötä Britannian ja EU:n välillä otetaan käyttöön samanlaiset tulliselvitysmenettelyt kuin muussakin EU:n ja EU:n ulkopuolisten maiden välisessä tavarakaupassa.
Britannian kauppa EU-maiden kanssa on ollut tullitonta. Jatkossa eri tavaroille voidaan määrätä tuonnissa omat tullitasonsa sen mukaan, mihin brexit-neuvotteluissa päädytään. EU:n tullitaso on keskimäärin 1,5 prosenttia, mutta se vaihtelee tuotteittain ja alkuperämaan perusteella.
Tulli kuitenkin muistuttaa, että Britannian kaupassa sovellettaviin tullitasoihin voi vaikuttaa myös Britannian mahdollinen uudelleen liittyminen Euroopan vapaakauppajärjestö Eftaan, johon kuuluvat Norja, Islanti ja Liechtenstein sekä Sveitsi.
Tuonti- tai vienti-ilmoitusten lisäksi Suomen ja Britannian välisessä kaupassa joudutaan jatkossa noudattamaan muitakin tullimuodollisuuksia, kuten passitusta, tullivarastointia, väliaikaista varastointia ja jalostusmenettelyjä. Kaikki tulli-ilmoitukset, matkustajien antamia tulli-ilmoituksia lukuun ottamatta, on vuoden 2020 alusta alkaen annettava sähköisesti.
Vuonna 2016 Britannian osuus Suomen viennistä oli 5 prosenttia, tuonnista 3 prosenttia ja koko tavaroiden ulkomaankaupasta 4 prosenttia. Tavaravientiä Suomesta Britanniaan harjoitti vuonna 2016 yhteensä 2 455 yritystä ja tavaratuontia Britanniasta Suomeen 14 850 yritystä.