Jellinek
Banned
Mikä oli 1. F1-auto, jossa oli turvavyö(t)? 
F1 - turvallisuus
- Viestiketjun aloittaja Jellinek
- Aloituspäivämäärä
Jellinek
Banned
John Young Stewartin Matra 1969 taisi juu olla 1. auto turvavöillä (korjatkaa, jos jollain on parempaa tietoa):
Jackiehän oli muutenkin turvalllisuuden pioneeri, hänen kerrotaan mm. tuoneen autoihin irrotettavat ratit ja tulenkestävät ajopuvut.
http://www.formula1.com/teams_and_drivers/hall_of_fame/127/
Jackiehän oli muutenkin turvalllisuuden pioneeri, hänen kerrotaan mm. tuoneen autoihin irrotettavat ratit ja tulenkestävät ajopuvut.
http://www.formula1.com/teams_and_drivers/hall_of_fame/127/
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 15056
Ensimmäisen kerran turvavyön käytöstä annettiin ohjeita vuonna 1961, mutta monet kuljettajat eivät niitä vielä tuolloin käyttäneet... kului useampi vuosi ennen kuin vasta vuonna 1966 Lotus testasi ensimmäisen kerran turvavöitä autossaan. Pitkin kausia 1967-1968 turvavöitä testattiin ja pikkuhiljaa useammat tiimit alkoivat käyttää niitä kun myös säännöt niiden käytöstä alkoivat tiukentua.
Vuonna 1969 ainakin jo yli puolet tiimeistä testasivat niiden käyttöä ja kuskien puolella tosiaan Stewart taisi olla ensimmäinen pääsääntöisesti turvavyötä käyttänyt kuljettaja. Clarkilla ja Hillillä kokeilut olivat enemmän testiluonteisia. Vuonna 1970 tuli ensimmäinen ohje käyttää kuusipistevöitä ja noihin aikoihin alettiin kiinnittämään huomiota yleiseen turvallisuuteen kun Jochen Rindt kuoli niin sitten turvavyön käytöstä alkoi tulla jo pakollista ja vuonna 1972 tuli määräys kaikille tiimeille F1:ssä siirtyä turvavyön käyttöön ja vuodesta 1973 lähtien kaikilla kuskeilla on pitänyt olla turvavyöt.
Vuonna 1969 ainakin jo yli puolet tiimeistä testasivat niiden käyttöä ja kuskien puolella tosiaan Stewart taisi olla ensimmäinen pääsääntöisesti turvavyötä käyttänyt kuljettaja. Clarkilla ja Hillillä kokeilut olivat enemmän testiluonteisia. Vuonna 1970 tuli ensimmäinen ohje käyttää kuusipistevöitä ja noihin aikoihin alettiin kiinnittämään huomiota yleiseen turvallisuuteen kun Jochen Rindt kuoli niin sitten turvavyön käytöstä alkoi tulla jo pakollista ja vuonna 1972 tuli määräys kaikille tiimeille F1:ssä siirtyä turvavyön käyttöön ja vuodesta 1973 lähtien kaikilla kuskeilla on pitänyt olla turvavyöt.
Alkuun kuljettajat kuulemma pitivät turvavöitä turvallisuusriskinä. Oli kuulemma turvallisempaa lentää autosta leppäkeihäänä kuin jäädä kiinni ohjaamoon ja palaa hengiltä.
Tai näin ainakin joku F1-dokkari kertoi muutama vuosi takaperin.
Tai näin ainakin joku F1-dokkari kertoi muutama vuosi takaperin.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 15056
Varikon nopeusrajoituksissa on ollut melkoisia eroja vuosien varrella. Aina 80-luvulle asti ei ollut lainkaan edes suositusnopeutta eli käytännössä varikolla sai ajaa niin kovaa kuin vain uskalsi. 80-luvun lopulla alettiin puuhata ensimmäisiä suositusnopeuksia varikolle jotka olivat väliä 120-160 kilometriä tunnissa, mutta ajajat protestoivat tälläisia vastaan ja lisäksi viittasivat kintaalla moiselle ajamalla niin kovaa kuin vain tarve oli.
Vuonna 1989 tuli ensimmäinen ehdotus suositusnopeudeksi joka oli 80 km tunnissa, mutta ajajat protestoivat sille jokseenkin ajajat olisivat suostuneet aiempaan 120 kilometrin ehdotukselle kun aivan aluksi ehdotus oli 160 kilometriä tunnissa ja erityiseen Monacon nopeuteen eli 80 kilometrin rajoitukseen. Balestre hylkäsi suoralta kädeltä vaatimuksen ja halusi yleisen nopeurajoituksen. Näin kului lähes kaksi vuotta ennen kuin ensimmäinen virallinen ehdotus varikkonopeudesta tuli julki kun muutamat ex-kuskit joiden etunenässä olivat Jackie Stewart ja Keke Rosberg lähettivät kirjelmän FISA:n vastavalitulle puheenjohtaja Max Mosleylle kirjeen jossa vaadittiin 80 km/h nopeusrajoitusta varikkosuoralle.
Mosley ei paljoa perustanut tästä jokseenkin kaudella 92 tuli sääntö jossa harjoituksissa piti olla 50 kilometriä tunnissa nopeusrajoitus. Rajoitus tuli voimaan vasta kaudella 1993. Kyseisellä kaudella muutoksia ei juuri siis nähty. Kaudella 1994 varikkonopeudesta tuli viimeistään Imolan jälkeen käytäntö. Sittemmin kilometrimäärät ovat vaihdelleet 50-120 kilometrin välillä jokseenkin Monacossa on radan lyhyydestä johtuen aina yleensä pienempi nopeus väliä 60-80 kilometriä tunnissa.
Vuonna 1989 tuli ensimmäinen ehdotus suositusnopeudeksi joka oli 80 km tunnissa, mutta ajajat protestoivat sille jokseenkin ajajat olisivat suostuneet aiempaan 120 kilometrin ehdotukselle kun aivan aluksi ehdotus oli 160 kilometriä tunnissa ja erityiseen Monacon nopeuteen eli 80 kilometrin rajoitukseen. Balestre hylkäsi suoralta kädeltä vaatimuksen ja halusi yleisen nopeurajoituksen. Näin kului lähes kaksi vuotta ennen kuin ensimmäinen virallinen ehdotus varikkonopeudesta tuli julki kun muutamat ex-kuskit joiden etunenässä olivat Jackie Stewart ja Keke Rosberg lähettivät kirjelmän FISA:n vastavalitulle puheenjohtaja Max Mosleylle kirjeen jossa vaadittiin 80 km/h nopeusrajoitusta varikkosuoralle.
Mosley ei paljoa perustanut tästä jokseenkin kaudella 92 tuli sääntö jossa harjoituksissa piti olla 50 kilometriä tunnissa nopeusrajoitus. Rajoitus tuli voimaan vasta kaudella 1993. Kyseisellä kaudella muutoksia ei juuri siis nähty. Kaudella 1994 varikkonopeudesta tuli viimeistään Imolan jälkeen käytäntö. Sittemmin kilometrimäärät ovat vaihdelleet 50-120 kilometrin välillä jokseenkin Monacossa on radan lyhyydestä johtuen aina yleensä pienempi nopeus väliä 60-80 kilometriä tunnissa.
CCMK
Well-known member
- Liittynyt
- 9.11.2009
- Viestit
- 15056
Polttoaineissakin on tapahtunut vuosikymmenien edetessä muutoksia sillä aikoinaan 50-luvulla autoissa sai olla alkoholipohjaisia bensoja, mutta vuonna 1958 alkoholibensat kiellettiin ja 60-luvun edetessä tehtiin bensoihin myös kemiallisia muutoksia kieltämällä niistä lisäaineita. Bensat säilyivät huomattavan samanlaisina, mutta 70-luvulla alettiin ruveta pikkuhiljalleen ruveta käyttämään kemiallisilla lisäainesekoituksilla höystettyjä bensoja ja ainoaksi merkittäväksi bensamuutokseksi jäi rautaoksidien vähentäminen polttoaineista. Vuosina 1978-1992 alkoi ja päättyi eräs aikakausi joka on tietyllä tavallaan ollut eräänlainen vedenjakaja formuloissa. Tuolloin nimittäin oli ns. Rakettibensojen aikakausi jolloin oli todellisia huippusekoituksia jotka nostivat vauhteja ja olivat muutenkin eräällä tavalla erittäin vaarallisia. 80-luvulla polttoaineet alkoivat olla jo sellaista luokkaa, että ilman erikoisseosta ei päässyt kovinkaan tyydyttäviin aikoihin.
Vuosina 1990 ja 1992 bensat alkoivat olla sitä luokkaa että erikoisseos saattoi vaikuttaa autoon kuin autoon täysin eri tavalla. Lotuksen autot kärsivät usein konerikkoja ja huipputiimien erot pieniin tiimeihin olivat jo todella suuria. Lisäksi bensat antoivat usein vaikutelman että vaikka turboja ei ollut niin autot olivat melkein kuin ne olisivat olleet turboilla varustetut. Kuljettajat valittivat myös roiskeista ja tukahduttavista hajuista vaikka hajuihin oli totuttu.
Lopulta erikoisbensat kiellettiin sekä niiden haittojen, että myös pitkin kautta 1992 velloneen Dallara-Ferrari bensasodan vuoksi joka sai naulan arkkuun ns. Estorilin bensaskandaalissa. Vuodesta 1993 lähtien autoissa on ollut melkein normaalia pumppubensiiniä käytössä. Jokseenkin vuosien 1993 ja 1994 Benettonien autoissa väitettiin usein olevan rakettibensaa aika-ajoissa etenkin kaudella 94 selvästi parantuneiden aika-ajojen tulosten myötä. Eroa tavalliseen seokseen siirryttäessä kaudella 1993 oli noin 1,5-2 sekuntia ja pienten tiimien kuten Minardien vastaavissa oli jopa 3-5 sekunnin eroja ajoissa. Eroihin vaikutti myös aika-ajon renkaiden kieltäminen.
Vuosina 1990 ja 1992 bensat alkoivat olla sitä luokkaa että erikoisseos saattoi vaikuttaa autoon kuin autoon täysin eri tavalla. Lotuksen autot kärsivät usein konerikkoja ja huipputiimien erot pieniin tiimeihin olivat jo todella suuria. Lisäksi bensat antoivat usein vaikutelman että vaikka turboja ei ollut niin autot olivat melkein kuin ne olisivat olleet turboilla varustetut. Kuljettajat valittivat myös roiskeista ja tukahduttavista hajuista vaikka hajuihin oli totuttu.
Lopulta erikoisbensat kiellettiin sekä niiden haittojen, että myös pitkin kautta 1992 velloneen Dallara-Ferrari bensasodan vuoksi joka sai naulan arkkuun ns. Estorilin bensaskandaalissa. Vuodesta 1993 lähtien autoissa on ollut melkein normaalia pumppubensiiniä käytössä. Jokseenkin vuosien 1993 ja 1994 Benettonien autoissa väitettiin usein olevan rakettibensaa aika-ajoissa etenkin kaudella 94 selvästi parantuneiden aika-ajojen tulosten myötä. Eroa tavalliseen seokseen siirryttäessä kaudella 1993 oli noin 1,5-2 sekuntia ja pienten tiimien kuten Minardien vastaavissa oli jopa 3-5 sekunnin eroja ajoissa. Eroihin vaikutti myös aika-ajon renkaiden kieltäminen.
Jellinek
Banned
-Eikös Indy-autoissa käytetä metanolia juuri sen takia, että sitä pidetään turvallisempana korkeamman leimahduspisteen vuoksi ( 12 °C http://en.wikipedia.org/wiki/Methanol - bensiini: <−40 °C http://en.wikipedia.org/wiki/Flash_point)
Jellinek
Banned
Eikös F1:iinkin ole haikailtu jonkinsortin biopolttoaineita:
http://joesaward.wordpress.com/2010/03/13/shell-takes-biofuels-into-f1/ ?
http://joesaward.wordpress.com/2010/03/13/shell-takes-biofuels-into-f1/ ?
maradona
Resistive User
Eikös joskus 2006 tms. tullut sääntö, että bensasta osan pitää olla biopolttoainetta? Olisiko se ollut jokin 5% tai 10% määrä.
