Valtuustoon Matti vain neitoa sysi,
vitsikkäästi, tyylillä kuusiysi,
ei muista nimiä, niin oli pimiä,
tarjonnut ei uuniperunoitakaan.
Lamasta ei enää huolen häivää,
julkisuus jauhaa seitsemän päivää,
kansa huuda ei leipää, voitakaan.
Kurjuutta riittää maanisäparoille,
reikiä löytyisi valtionvaroille,
media värikuvin kaikki ne näyttää.
Kuulostellaan, mitähän ne virkkaa;
kysellään Ruususta, sekä Sirkkaa,
etusivut lehtien ne taas täyttää.
Hommansa sotkea voi kai näinkin,
zerocolalla, selvin päinkin,
katsoja jokunen saattaisi kysyä:
kannattaako tässä selvänä pysyä?