Mä en oikeen tosta Nascarista niin tiedä, mutta voisin joitain pieniä juttuja yrittää keksiä 60-luvusta.
Vielä 50-luvullahan stock caria ajettiin paljolti hiekkaovaaleilla ja autot olivat todellakin ainakin lähes vakioita. Niihin oli tosin luokiteltu, tai siis optiona tarjolla myyntiautoissa, jos jonkinlaista varustetta. Vaikkapa jossain Chrysler 300:ssa oli tarjolla perävälityksiä matalasta 2:n välityksestä aina 6.17:n asti. Ei liene paljon myyty sellasia 6:n välityksellä oelvia laitteita, huiput lienevät jossain sadan kahdenkympin pinnassa!
'60-luvun alussa autot olivat vielä kohtuullisen vakioita, mutta tehoilla lähdettiin kikkailemaan. Tehtaista voimakkaasti mukana oli chevrolet, chrysler ja etenkin ford sekä pontiac. Kaikilla oli omata erikoismoottorinsa Nascaria varten, chryslerilla Max Wedge koneet jotka kuitenkin paremmin pärjäsi kiihdytyspuolella, chevroletilla 427 W moottori, pontiacilla 421 SD ja fordilla samoin muistaakseni 421 FE moottori. Oliskohan ollut '64 kun kaikki sai chrylserilta hemin myötä aika pahasti päähänsä, niin GM vetäytyi tehtaana pois nascarista ja virallisesti muustakin kilpa-autoilusta. Eli jäljelle jäi vaan fordit + mercuryt ja dodget + plymouthit tehdastiimeinä, sekä geeämmiä independentteinä. Tuossa vaiheessa vielä keskityttiin moottoritehoihin, ja '66 + 67 kautta chrysler vielä hallitsi hemin tuoman tehoylivoiman myötä. '68 ford iski takaisin keksimällä aerodynamiikan; keskinopeudet oli muutamissa vuosissa noussut mielettömästi ja hyvän ilnmanvastukesn merkityskestä tuli koko ajan suurempi. Noihin aikoihin chryslerin inssit laskivat, että 1 mph lisää keskinopeutta vaati n. 17 hevosvoimaa joten ei ihme, että aerodynamiikan parantaminen tuntui houkuttelevalta. Fordilta tulikin markkinoille linjakkaat Torino ja Mercurylta Cyclone mallit ja ne syrjäytti chryslerin tuotteet kärjestä. chrysler vastasi vuodelle '69 tekemällä "erikoismallin", charger 500:n jossa pahimpia aerodynamiikka virheitä oli korjattu. Se ei kuitenkaan ollut riittävää, sillä myös ford oli tehnyt parannuksia sekä saanut lisää tehoa tuomalla oman hemi versionsa markkinoille, 429 BOSS moottorin joka oli tarjolla optiona tutoanto mustangeissa. Vielä '69 puolella chrysler teki sitten sellasen "tutoantoauton, että oksat pois. Se oli yks autohistorian "kauneimmista" laitteista, dodge daytona. Tarkalla silmällä laitteesta voi havaita, että pääapaino suunnittelussa on ollut ehkä jokin muu kuin käytännöllisen kauppakassin luominen. Daytona käänsi vaakakupin taas chryslerin puolelle, ja vuoeksi '70 chrysler teki sisarmallin Plymouth Superbirdin joka kuitenkin oli aavistuksen daytonaa kompromissimpi ratkaisu.
http://aerowarriors.com/cgi-bin/af.cgi?rf=http://aerowarriors.com/dftkc.html CW arvo noissa muuten oli n. 0.30; sitä ei mikään tutoantoauto päässyt kai lähellekään n. seuraaviin 15 vuoteen?
Muuten noi nyt tekniikaltaan ei niin kummosia olleet, jousitukset jne perustui edelleen pitkälti tuotantoautoihin ainakin periaatteiltaan, eli siinä mielessä nimi "stock car" vielä kuvasi autoja ihan hyvin. 7-litraisista moottoreista irtosi yhdellä nelikurkkuisella kaasuttimella yli 600 hevosovimaa, ja keksinopeudet ovaaleilla oli parhaimmillaan yli 200 mph, eli reilut 320 km/t.
Nascar kuitenkin huolestui nopeuksien kasvusta siinä määrin, että asetti erilasia rajoituksia sekä tekniikan, että aerodynamiikan puolelle vuodesta '71 lähtien. Hemi moottorit saivat kiusakseen kuristimet ja myöhemmin aero-autoille määrättiin moottorin maksimikooksi 5 litraa. Palattiin takaisin "normaaleihin" autoihin, ja lopulta siirryttiin nykyiseen '358' maksimikokoon moottoreissa sekä pienempikorisiin kompakti autoihin. Eli sellanen 5.8 litraa koneen koko nykyään. Myöhemmin sitten alustojen jne osalta on säännöt menneet paljon vapaammille poluille ja STOCK carista jäänyt vähemmän ja vähemmän jäljelle. Periaatteessa moottorisäännöt ovat kuitenkin hyvin saman kaltaiset kuin '60 luvulla, mm. laahaava nokkainen työntötanko moottori, yksi nelikurkkuinen kaasutin, jonka koko tosin on rajattu nykyään peienemmäksi jne. Sen verran on noi koneet kehittyneet, että nykyiset pikkulohkot tuottavat reilu sata heppaa enemmän kun nuo "kulta-ajan" suuret ja tehokkaat hemi moottorit. Mm. chryslerin tehdas muuten tarjosi '70 luvulla ns. Kit Karia, eli suoraan diileriltä sai ostaa Nascariin sopivan auton osina, runko-osista alkaen aina täydelliseen autoon asti, ja niillä oli jopa mahdollisuus pärjätä. Täydellinen "kit car" paketti siihen aikaan maksoi käsittääkseni luokkaa 10 000$.
http://www.mopardealer.com/chrysler.htm Aluksi dart/duster korisina, myöhemmin Volare/Aspen malleina.
<small>[ 14-08-2003, 10:41: Message edited by: Off-Topic ]</small>
