Vetäistäämpä tämäkin otsikko takaisin ylös sillä Monacon kisan jälkeen on tapahtunut paljon ja kausi lähenee loppuaan! Monta kisaa on tietysti ajettu; Istanbul, Misano, Spa ja Nürburgring. Taistelu mestaruudesta on ollut kovaa: Brittien ja Espanjan F3-mestarit Alvaro Parente ja Andy Soucek ovat sarjan kärjessä tasapistein, 73 pisteellä. Tosin tilanne voi hyvinkin olla toisinkin. Sillä kolmentena ja neljäntenä sarjassa olevien Pastor Maldonadon ja Borja Garcian voitot on virallisesti diskattu mutta asiaa käsitellään myöhemmin uudemman kerran ja kuljettajat saattavat saada 15 pistettään takaisin, jolloin he siirtyisivät kärkikaksikoksi.
Toinen pistejohtajista, Alvaro Parente ei ole ottanut paalupaikkoja eikä nopeimpia kierroksia. Hän on kuitenkin voittanut kahdesti; Istanbulin ja Nurburingin toisissa lähdöissä. Pistejohtajalla on ollut uskomatonta epäonnea; Spassa hän joutui antamaan tasoitusta mestaruuskamppailussa törmätessään VARIKOLLA GD Racingin Mateo Meneghellon kanssa. Nurburingin viikonlopulta olisi voinut tulla tupla-voittokin mutta Parente kolaroi Maldonadon kanssa ensimmäisessä mutkassa. Parenten osakkeita nostaa että hän ajaa sarjassa ensimmäistä kauttaan ja vaikka mestaruus lipsahtaisikin käsistä on hänen tulevaisuutensa turvattu jo näillä suorituksilla.
Andy Soucek otti Espanjan F3-mestaruuden ilman että hänen käytössään oli telemetriaa, radiota ja tallikaveria! Soucekin tiimi päihitti sarjaa hallitsevat Campos ja Racing Engineering-tiimit. Racing Engineering nappasikin hänet kuskikseen täksi kaudeksi World Seriesiin. Soucekin suorituksista voidaan mainita esimerkiksi Span kolmannet sijat jotka hän ajoi murtuneella kädellä! Istanbulissa Soucek otti kauden ainoan voittonsa. Mutta ottikin sen tyylillä ajamalla paalulta voittoon. Soucek ajaa myös ensimmäistä kauttaan ja hänen pisteitään nostaa sekin että hän on jättänyt taakseen kokeneemman tallikaverinsa Eric Saligonin totaalisesti.
Kolmantena on Pastor Maldonado, kolmella voitollaan, vain yhden pisteen kärkikaksikosta jääneenä. Maldonado on ollut ehkä sarjan nopein kuljettaja keräten viisi paalupaikkaa. Mutta Monacon voitosta huolimatta epäonni on seurannut. Voitto paalulta Misanossa diskattiin, hänet pudotettiin Renaultin Driver Development -ohjelmasta. Kenties näistä syistä Maldonado on yrittänyt liikaa ja romuttanut autonsa pariin otteeseen, Spassa Maldonado näytti ja ajoi molemmissa lähdöissä paalulta voittoon. Nurburingilla olisi voinut tulla voitto lisää mutta kolari Parenten kanssa päätti taistelun jo ensimmäiseen mutkaan.
Neljäntenä 67 pisteellä on mestaruudesta kynsin ja hampain taisteleva Borja Garcia. Garcia on Monacon pettymyksen jälkeen taistellut jokaisessa kilpailussa kärjessä mutta jäänyt ilman voittoa. Tai oikeastaan Spassa Garcia ajoi ainoan voittonsa mutta se diskattiin. Parhaat sijoitukset alkukauden jälkeen ovat tulleet Istanbulista ja Nurburingilta joissa hän sijoittui toiseksi. Vaikka tallikaveri Bruce Joanny on jäänyt täysin statistin rooliin, on Garcian voitettava mestaruus jos aikoo päästä takaisin Gp2-sarjaan tai pitemmälle urallaan.
Mestaruudesta kamppailevien lisäksi kaksi muutakin kuljettajaa ovat yltäneet voittoihin. Nurburingilla sateen ja kolareiden värittämässä toisessa lähdössä tallikaverinsa Markus Winkelhockin varjoon viime kaudella jäänyt Christian Montanari otti voiton.
Varsinainen yllätys koettiin Misanossa kun Trevor Carlinin kuljettaja Colin Fleming siirtyi USA:an Atlantic-sarjaan Gelles Racingille. Carlin antoi, F3 Euroseriesin mestaruudesta kamppailevalle, Sebastian Vettelille tilaisuuden debytoida sarjassa. Vettel kiitti voittamalla molemmat lähdöt! Ensimmäisen tosin Maldonado diskauksen jälkeen mutta toisen paalulta voittoon!
Vertailun vuoksi voidaan sanoa että Flemingin paras sijoitus tällä kaudella World Seriesissä oli neljäs ja hän on kolmessa Atlantic-sarjan kilpailussaan sijoittunut kaksi kertaa yhdeksänneksi ja on pisteissä sijalla 22
Vettel ajoi myös Spassa mutta romutti autonsa kunnolla loukaten sormensa. Myöhemmin Vettel rikkoi sormensa F3 Euroseries kisassa Nurburingilla ja toivuttuaan hän olikin jo F1-sarjassa BMW-Sauberilla!
Edellämainittujen jälkeen muut ovat jääneet kaueammas. Viime kaudella pisteissä sijalle 10 sijoittunut Eric Salignon on nyt viidentenä kerättyään 48 pistettä. Kehitystä on siis tapahtunut viime kaudesta. Saligon otti jopa Zolderin lähtöjen molemmat voitot mutta sen jälkeen JOTAIN on tapahtunut. Tallikaveri Soucek on päässyt niskanpäälle ja alkukauden jälkeen Saligon liian usein hyytynyt keskikastiin tai jopa sen alle. Parhaimmillaankin hän on päässyt vain lähelle Soucekin suorituksia.
Champ Caariin täksi kaudeksi pyrkinyt Alx Danielsson kuudentena kuusi pistettä jäljessä Saligonista. Danielsson on sijoittunut aina maaliin päästessään pisteille ja on ollut yleensä härnännyt kärkeä ja on päässyt pokkaamaan kerran palkintokorokkeella ajettuaan toiseksi Nurburingin toisessa lähdössä. Palkintokorokkeita saattaisi olla enemmänkin, esim. Spassa Danielsson olisi ottanut helpon toisen sijan mutta keskeytti Vettelin ulosajosta jättämiin auton kappaleisiin.
A1-sarjassa talvella vakuuttanut Sean McIntosh seuraavana koottuaan 38 pojoa. Kauden alun vaikeuksien jälkeen McIntosh on ottanut itseään niskasta kiinni ja on vakiotavaraa aika-ajoissa ja kisoissa top10 paremmalla puolella. Kruununa toinen sija Span ensimmäisessä lähdössä.
Dracolta Premalle siirtynyt Christian Montanari otti toisen voittonsa Nurburingilla sitten viime vuoden Monacon. Premalla Montanari on noussut tallinsa ykköskuljettajaksi vaikka tulokset ovat vieläkin varsin epätasaisia.
Tosin epäonneakin on ollut; Misanossa Ben Hanleyn auton takarengas vei Montanarin etusiiven lähdössä ja pudotti joukon taakse. Siitä huolimatta Montanari otti kilpailun nopeimman kierroksen ennen keskeytystään. Silti liian usein Montarini on jäänyt taistelemaan 10 sijan paikkeille. Montanari on sarjassa kahdeksantena 36 pisteellä.
Top10 täydentävät Ben Hanley 35 pisteellä ja ehkä hieman yllättäen Venäjän Michael Aleshin 33 pisteellä. Tämä kaksikko on yllättänyt varmaan monet positiivisesti.
Hanleyltä ei odotettu varmasti vielä tuloksia. Vasta viime vuonna Hanley nousi kartingista Italian FRenault-sarjaan taistellen mestaruudesta viimeiseen kilpailuun asti. Hän teki World Series debyyttinsä viime vuonna Estorillissa päästyään tuuraamaan Salignonia Cram-tallin autolla. Kauden alun opettelun jälkeen Hanley on ajanut Monacon jälkeen todella hyvin. Paras tulos on tullut Misanosta jossa toisen lähdön tuloksena oli toinen sija.
Toinen yllättäjä Michael Aleshin jonka monet ovat tuominneet mutta kokemus tuo näyttää tuovan tulosta. Colin Fleming oli kauden alussa Aleshinia odotetusti nopeampi mutta varsinaisesti jalkoihin hän jäi kun Vettel käväisi ajamassa kahtena viikonloppuna Carlinin tallissa. Mutta mitä pidemmälle kausi eteni sitä mukaa Aleshinin suoritukset paranivat. Parhaina saavutuksina Istanbulin toisessa lähdössä Aleshin ajoi neljännestä ruudusta toiseksi ja Nurburingilla paalulta kolmanneksi.
Sijalla 11 on Italian Davide Valsecchi joka on myös väläytellyt kärjessa. Paras viikonloppu lienee ollut Istanbulissa jossa hän ajoi sijat viisi ja kolme. Kausi on varmasti sujunut yli odotusten sillä Epsilon Euskadin ykköskuski kauden alussa oli varmastikkin tallikaveri Steven Kane joka on jäänyt täysin nuorempansa jalkoihin.
James Rossiterista on vaikea ottaa selvää. Ennen kauden alkua mestariksi veikkailtu kuski on ollut pettymys. Paras tulos sitten Monacon toisen sijan jälkeen on ollut viides sija. Kausi on ollut silkkaa alamäkeä ja Rossiterilla on ollut vaikeuksia pysyä top10 menossa mukana ja Spa sekä Nurburing ovatkin olleet varsinaisia alisuoritumisia. Doningtonissa luulisi tuloksia jo tulevan...
Pettymyksiä ovat ehdottomasti olleet Brittien F3-mestaruudenkin voittanut Robbie Kerr joka vielä kauden alussa päihitti tallikaverinsa Sean McIntoshin ja otti pari pistesijoitusta. Sittemmin pisteitä on tullut vain kaksi ja John Surteeskin on ilmaissut pettymyksensä suojattinsa suorituksiin.
Sarjaa ovat leimanneet lukuisat kuljettajien vaihdokset (kuten viime vuonnakin). Antonio Ferrarin Eurointernational on jälleen ajattanut eniten, yhteensä seitsemää eri kuskia! Ehkä mies kerää rahoitusta siirtyäkseen Champ Car-sarjaan mutta jos meno siellä jatkuisi tälläisena ei hyvältä näyttäisi, niin kuin ei näytä nytkään. Monacossa tiimin molemmat autot karsiutuivat kilpailusa ja Misanon jälkeen tuloksista vastannut ykköskuski Enrico Toccacello päätti suunnata Champ Caariin ilman talliaan.
Hänen korvaajakseen tuli Cram-tallista Milos Paclovic joka 2004 alkaneella World Series urallaan on jäänyt muutamia väläytyksiä lukuunottamatta ikuiseksi lupaukseksi. 2006 alku Cramilla oli muodustunut painajaismaiseksi Paclovicin jäädessä Ben Hanleyn varjoon. Mutta sateisissa Span aika-ajoissa hän loisti sijoittuen toiseksi kunnes auto diskattiin ja lähtöpaikka vaihtui viimeiseksi. Paclovic kuitenkin otti Spa:ta seuraneessa Nurburingin ensimmäisessä lähdössä tallin parhaan sijoituksen tällä kaudella ajamalla seitsemännestä ruudusta neljänneksi. Niin aika-ajo tulosta kuin kisaakin värittivät tosin jälleen sade ja useat kolarit.
Tallipisteissä ykkösenä on Interwetten joka on noudattanut varsin turvallista kaavaa ottamalla kuskeikseen sarjasta jo kokemusta omaavan Eric Salignon ja F3-mestarin Andy Soucekin. Kakkostilan jakavat Carlin ja Victory Engineering.
Doningtonissa ajetaan kauden kolmanneksi viimeinen viikonloppu, kaikki on siis vielä auki...
