Tälläinen kirjoitukseni löytyi koneeni kovalevyn kätköistä. Se on kirjoitettu joskus vuoden 2000 lopussa:
------------------------
T400 Euroopanmestaruuskilpailut Italiassa:
Kolmoisvoitto Ruotsiin vihreällä veralla!
Ainoana Suomalaisena kisoihin lähtenyt Juho- Matti Manninen oli ylivoimaisesti nopein kuljettaja Italian Milanossa Itrosgalo- tekojärvellä ajetuissa T400 luokan Euroopanmestaruuskilpailuissa, mutta Mannisen hylkäys ensimmäisestä erästä pohjusti Ruotsalaistrio Österberg - Petterson- Sjöholmille kaikki mitalit, kirkaimman pokkasi Johan Österberg.
Itrosgalo- tekojärvi, joka alunperin oltiin rakennettu vesitasojen laskeutumispaikaksi ja on aikojen saatossa muutettu kilpaveneilyareenaksi, jollaista ei muualta Euroopasta löydy, tarjosi loistavat puitteet ajettaessa Euroopan parhaan T400-kuljettajan tittelistä. ”Järvellä” järjestetään Italiassa veneillä ajettavia kisoja ympäri vuoden soutuveneestä melkeinpä isoimpaan mahdolliseen moottorisoituun rataluokkaan asti. Paikalle oli saapunut suunnilleen kaikki Italialaiset luokkaa ajavat kuljettaja, Ruotsista saapui neljä venettä ja Suomea edusti yksinään Juho- Matti Manninen, Jorma Hartikan ja muiden jäädessä kotiin.
Italialaiset…
Italiaanot ovat loistavia rahastajia, siitä hyvänä osoituksena on ilmoittautumisen yhteydessä otettavaksi pakotettu vakuutus, vaikka kilpailulisenssin mukana tulee aina kansainvälinen kilpailuvakuutus, jolla pääsee, tai ainakin pitäisi, kilpailemaan missä maassa tahansa. Tätä ihmettelivät Ruotsalaisetkin. Mutta pakkohan se on kaikkien ottaa, sillä muuten ei pääse ajamaan. Katsastusmiehet eivät tajunneet sanaakaan Englantia, joten kommunikointi heidän kanssaan oli varsin hankalaa, ja muutenkin ei nämä herrat tajunneet mitään veneen rakenteista. Mutta hei, nyt ollaan Italiassa, joten Pastaa naamaan ja huumoria mukaan, nii kyllä se siitä!
Suomen yksitiimisen joukkueen varikon vieressä oli kiirus Claudia Carandon mekaanikoilla: Claudia ajoi kahta luokkaa samoissa kisoissa, P550:tä ja T400:aa. Heidän oli tarkoitus vaihtaa P550 luokan paattinsa uuden moottorin, mutta jostain he olivat saaneet päähänsä että uuden moottorin runko on lyhyempi kuin edellisen. No, eipä siinä muuta kuin höyläämään perälautaa alemmas. Mutta kun tuli aika sitten tökätä kone perälautaan, huomasivat he että koneiden rungothan ovat yhtä pitkiä, joten he joutuivat lisäämään korotuspalikoita koneen ja perälaudan väliin ainakin samanverran minkä he olivat pois höylänneet. Niin, kyllä ne Italialaiset osaa!
Aamun parhaan tempun teki tämä kyseinen Claudia; Tyttö vain nappasi Selva moottoristaan kiinni, ja kantoi sen yhdellä kädellä veneensä luo. Siinä oli muilla ihmettelemistä kun likka kantaa 70 kilon myllyä ilmeenkään värähtämättä.
Katsastusten jälkeen pääsivät kuljettajat harjoittelemaan ja testailemaan kalustoaan. Manninen vaihdatti potkurin testatakseen mikä on paras Jorma Hartikan lainaamista potkureista tälle radalle. Sama meininki oli päällä myös Osterbergin porukalla: Potkuri vaihtaminen sujui helposti Itrosgalon matalassa päässä mekaanikon hypätessä 22-millisensä kanssa järveen. Myös Bimpa Sjöholmillekin vaihdettiin potkuri, mutta eri taktiikalla kuin Österbergille: Hiili-ja lasikuidusta valmistettu botski nykästiin vain kylmästi laiturille ja mekatsut panivat uuden vispilän alle. Kun tarvittavat testit oli ajettu, nostattivat kaikki veneensä takaisin kärreihin, ja alkoivat pohtimaan aika-ajo taktiikkaansa.
Manninen ylivoimaisesti nopein!
Juho-Matti Manninen ajoi aika-ajot taktisesti ja ajollisesti loistavasti, ja ajoi paalulle uskomattoman 1,7 sekunnin erolla kakkoseksi tulleeseen Ruotsin Kalle Pergeriin. Mannisen moottorina oli Pertti ”Pappa” Virnalan lainaama Selva-moottori. Euroopan Mestari 1999 Johan Österberg oli 6. Uskomattoman tuntuisen 7,07 sekuntia Mannista hitaampana! Paalupaikkaan oikeuttavan kieroksen keskinopeuskin oli niinkin uskomaton kuin 82.098! Huippunopeus Manniselle mitattiin tutkalla 99 km/h pääsuoran päässä.
Ruotsalaiset ihmettelivät miten tuollainen ero voi olla mahdollista ja he väittivät syyksi radan lyhentymistä aika-ajosession loppua kohden. Eli poijut muka olisivat siirtyneet lähemmäksi toisiaan. Totta kyllä on, että yksi poiju oli karannut kiinnikkeistään aika-ajo session aikana, joka myös keskeytettiin tämän takia. Mutta radan lyhentyminen oli mahdotonta, koska radan kaikki kääntöpoijut olivat ns. kaksoispoijuja, eli samassa käännöksessä on kiinni kaksi poijua, kuten säännötkin vaativat. Joten toisen poijun karkaaminen ei voinut lyhentää rataa, ja syy miksi aika-ajo sessio keskeytettiin oli että se irronnut poiju ajelehti ajo-radalle, ja oli näin ollen vaaraksi kilpailijoille. Jos syytä Mannisen vauhdille pitää silti hakemalla hakea, voidaan pitää syinä Jorma Hartikan potkureita, veneen ylivoimaisia kääntymisominaisuukisa ja taktisesti oikeasti valitut rakoset ajaa kierrokset: Manninen säädätti venettä punaisten lippujen aikana enemmän mieleisekseen, ja päätti jäädä seuraamaan tilannetta, jatketaanko sessiota vai ei, koska Italialaiset olivat vielä järvessä; Ruotsalaiset tekivät virheen ja nostattivat veneet ylös heti kun sessio keskeytettiin. Kun sessiolle annettiin taas jatkolupa, pääsi Manninen ajamaan melkein puhtaassa vedessä ilman aallokkoa huippuaikansa. Österbergille ja muille tuli kiire laskea taas veneensä vesille, mutta harmikseen sai Johankin todeta: Aika-ajo loppui hänen kannalta ennen aikojaan.
Bimpa Sjöholmin mekaanikko isä William Sjöholm kyseli jo aika-ajo session lopulla veneen hintaa, mitä voidaan pitää varsinaisena osoituksena siitä, että vauhti oli huomattu!
Ensimmäisen erä Mannisen näytöstä!
Lähtölaituriin järjestyttiin aika-ajojen antaman järjestyksen mukaan. Johan Österberg laittoi kiihtyvimmän potkurinsa kiinni, vaikka taatusti tiesi sen vievän huippunopeutta pois. Taktiikka oli hänellä selvä: Startissa mahdollisimman monta päänähkaa, ja sijoituksen pitäminen lopun erää. Näinollen hän pääsisi kolmeen viimeiseen erään paremmalta lähtöpaikalta ja sieltä olisi helpompi haastaa muut. Österberg saikin oikean rakettilähdön, ja tuntui, että muut jäivät paikalleen valojen vaihtuessa vihreäksi Österbergin ollessa jo matkalla. Mannisen lähtö epäonnistui hieman, ja ekan poijun jälkeen ensimmäisenä oli onnistuneen taktiikan valinnut Johan Österberg. Manninen kuitenkin kuittasi ykköspaikan itselleen toisella poijulla, ja sen jälkeen ei hän antanut enään kenellekään minkäänlaisia mahdollisuuksia loppuerässä. Mannisen vene kulki kaarteissa kuin Juna raiteilla ja erän voitto tuli reilulla 12 sekunnin erolla Österbergiin, joka on 10 kierroksen erässä paljon! Manninen kasvatti eroaan tasaisen varmasti joka kierroksella ja joka kierros oli aivan kuin tietokone olisi ohjannut venettä, niin täsmälliset oli ajolinjat joka kierroksella.
Österberg sai huomata erän loppupuolella, ettei hänen kakkostilansa olekaan mikään kirkossa kuulutettu juttu kun toinen Ruottalainen Bimpa Sjoholm alkoi saavuttaa häntä. Bimpa yritti Österbergin ohi, mutta ruutulippu pelasti Johanin, joka sai pitää kakkospaikkansa. Pasquale Pagano oli parhaana Italiaanona neljäs, ja Ruotsalainen Ola Petterson viides.
Mutta erän jälkeen alkoi vipinä Mannisen veneen ympärillä. Katsastusmiehet alkoivat tutkia venettä, ja eikä kukaan heistä osannut sanaakaan Englantia. Tiimi valitti, ettei kommunikointi onnistunut ollenkaan, koska kukaan ei edes ollut tulkkaamassa Englantia katsastajille, ja eikä Italian mongerruksesta kukaan tajunnut mitään. Lopulta tuloksena oli hylkäys erästä, joka nosti Johan Österbergin erän voittajaksi. Näinollen voidaan sanoa Österbergin valinneen täysin oikean taktiikan erään.
Ekalla poijulla rytisi!
Sunnuntaina alkoi kuskeilla hommat aikaisin, jo 9.00 oli ohjaajakokous ja 9.15 oli ensimmäinen erä. Manninen katsastutti veneensä uudestaan jotta pääsisi ajamaan, aika-ajoissa yllättänyt Cristiano Gasparutti kiillotti venettään, ja muut toteuttivat muita aamurituaalejaan. Toinen erä oli valmiina alkamaan parikymmentä minsaa yli yhdeksän. Edellisen erän Mannisen hylkäyksen jälkeen voittanut Johan Österberg oli vaihtanut uuden potkurin kiinni, tavoitteena suurempi huippunopeus. Ola Petterson jatkoi samalla potkurilla, jolla mitattiin edellisessä erässä huippunopeudeksi jopa 105 km/h! Suorilla hyvin kulkevalla potkurilla menetetään kiihtyvyyttä mutkista ulostultaessa, mutta Olan mielestä hänen veneelleen sopii paremmin huippunopeat potkurit, kiihtyvyydestä piittaamatta.
Valot vaihtuivat vihreäksi toisen erän alkamisen merkiksi, ja Johan Österberg irtosi jälleen laiturista salaman nopeasti. Mutta viimeiseltä paikalta lähtenyt Juho-Matti Manninen otti vielä paremman lähdön, ja ekan poijun jälkeen oli hän jo kolmas, aivan Österbergin ja Pettersonin kannassa. Mutta sitten rytisi! Liikaa ensimmäisessä mutkassa ahnehtineet Italialaiset Alessandro Borgolio ja Alex Carella kolaroivat, eikä Claudia Carandolla ollut mitään mahdollisuuksia väistää näitä kahta. Lasikuitu lensi, ja erä keskeytettiin. Alex ja Alessandro eivät päässeet enään uusintalähtöön veneiden hajottua niin totaalisesti, ettei niitä keretty paikkaamaan. Claudia satutti polvensa ja hän liottikin sitä viileässä järvessä Mekaanikoiden paikatessa takakatteensa menettänyttä venettä. Mekanikot saivat Claudian potskin ajokuntoon, ja näinollen pääsi tämä Italialaislikka uusintalähtöön. Mannisella ei taaskaan ollut tuuria: Koska kokonaista kierrosta ei tullut täyteen, jatkettiin erää alkuperäiseltä lähtöpaikaltaan. Jos kierros olisi ehtinyt täyttyä, olisi Manninen päässyt starttaamaan kolmannelta paikalta, miltä on paljon helpompi nousta voittotaistoon.
Uusintalähdössä pääsi parhaiten liikkeelle Bimpa Sjöholm, mutta Ola Petterson ja Johan Österberg kuittasivat tytön ekalla poijulla. Österberg oli matkalla jo toiseen erä voittoon. Manninen ei saanut yhtä hyvää lähtöä kuin edellisessä lähdössä, joten hän tuli ekalta poijulta ulos vasta kahdeksantena. Ensimmäisen kierroksen jälkeen oli Manninen noussut jo viidenneksi ottaen tähtäimeensä Italialaisen Euroopan Mestarin vuosimallia 1998 Pasquale Paganon. Paganon ohittaminen selvästi nopeammalle Manniselle olikin yllättävn vaikeaa, koska Pagano ajaa samanlaisella ajotyylillä kuin Manninen. Samaan aikaan Österberg ja Petterson ajoivat tosissaan kilpaa toisiaan vastaan. Österberg saapui lopulta ensin maaliin näistä kahdesta, vain 1,49 sekunttia nopeampana. Petterson oli selvästi nopeampi suorilla, mutta Österberg sai kasvatettua eroa poijuilla ja kiihdytyksissä, ja näinollen sai pidettyä raon riittävänä. Manninen kuittasi lopulta Paganon kahdeksannen kierroksen viimeisellä poijulla, ja täräytti heti seuraavalla kierroksella erän nopeimman kierrosajan! Ero kolmantena ajavaan Bimpa Sjöholmiin kapeni silmissä, mutta kierrokset loppuivat kesken ja Mannisen oli tyytyminen neljänteen sijaa, joka on sinänsä hyvä sijoitus kun ottaa huomioon lähtöpaikan.
Polvikivuista koko erän kärsinyt Claudia Carando ajoi hienosti seitsemänneksi rikkinäisellä veneellään.
Österbergistä Euroopan Mestari toistamiseen!
Ennen kolmatta erää joutui Ruotsin joukkueen Kalle Perger ja Ola Petterson kokemaan ylimääräisiä sydämentykytyksiä, kun toisen erän jälkeen otettujen bensanäytteiden digitron-lukemat näyttivät hieman positiivisia lukemia. Näinollen bensa olisi laitonta, mutta tarkempien tutkimuksien jälkeen päätti tuomaristo jättää Ruotsalaiset ilman rangaistusta.
Kolmannessakin erässä otti Johan Österberg hyvän lähdön, ja ensimmäisen poijun jälkeen oli hän jälleen ensimmäisenä, vain kymmenen kierroksen päässä Euroopan mestaruudesta. Mannisen lähtö ei osunut nappiin, ja Bimpa Sjöholm ja Pasquale Pagano pääsivät hänen edelleen ja löivät samantien luukun kiinni ja Juho-Matti jäi pussiin. Mutta hän ei siitä lannistunut vaan hölläsi hieman kaasua, ja vaihtoi linjan suoraan ekalle poijulle ja pääsi tällä manoveerillä ohi Paganosta. Järjestys ensimmäisen kierroksen jälkeen: Österberg, Sjöholm, Petterson, Manninen ja Pagano viidentenä. Manninen narutti Pettersonin ja paineli ohi toisen kierroksen lopussa ja sitten tähtäin asettui Bimpa Sjöholmiin. Seuraavalla kierroksella Manninen on jo aivan kannassa ja alkaa armoton hiillostus. Lopulta kuudennella kierroksella pettää Bimpan hermot, kaarre venyy vähän leveäksi, ja tässä kohdin teki tyttö virheen: Hän alkoi tiukkaamaan linjaa, jottei Manninen pyyhältäisi ohi, mutta vauhtia oli liikaa ja vene leikkasi. Samassa rytäkässä meni myös Petterson ohi Sjöholmista. Petterson pystyi yrittämään pari kertaa ohitusta Mannisesta suurempien huippunopeuksiensa ansiosta, mutta Manninen piti kylmän rauhallisesti linjansa, ja Pettersonin oli tyytyminen kolmanteen sijaan. Bimpan epäonni jatkui edelleenkin, erän lopussa hän ajeli neljännellä sijalla kun potkurin kiinni potkuriakselissa pitävä mutteri irtosi,ja samantien tippui myös potkuri Ahdin valtakuntaan. Erän tuloksena varmasti harmittava keskeytys toiseksi viimeisellä kierroksella.
Pettersonin, Mannisen ja Sjöholmin nahistellessa toisesta tilasta sai Österberg ajella rauhassa johtopaikalla. Nyt häntä ei pystynyt kukaan uhkaamaan ja erän voitto tuli 6 sekunnin marginaalilla Manniseen. Samalla varmistui myös se, että Johan Österberg oli varmistanut jo toisen Euroopan Mestaruuden peräjälkeen.
Laituriin saavuttua nousi Ola Petterson veneestään naama vihasta punaisena ja samantien lensi ajohanskat ja liivit laiturille. Mannisen saavuttua laituriin ryntäsi Ola Juho-Matin veneen luokse ja karjui Englanniksi ” Et voi ajaa tuolla tavalla! Jos ajat ensikerrallakin samalla tavalla, löytyy pääsi veden alta!”, johon Manninen vain tokaisi kylmän rauhallisesti hymynkare huulilla vain: ” Jees jees”, eikä Petterson voinut muuta kuin niellä kiukkunsa. Suuttuminen tälläisessä hermoja vaativassa lajissa on huono merkki, koska vihaisena ei yleensäkään hallita tekojaan ja näinollen syntyy virheitä. Tällöin ei vaaranneta vain oma ajo, vaan silloin saatetaan vaarantaa myös muidenkin kuljettajien turvallisuus radalla.
Neljäs erä
Neljännessä erässä oli vielä EM kakkoseksi mahdollisuudet kolmella kuljettajalla, Mannisella, Pettersonilla ja Sjöholmilla. Se kuka näistä kolmesta ensimmäisestä saapuisi maaliin olisi lopputuloksissakin kakkonen. Koska mestaruuden jo varmistanut Österberg ei lähtenyt viimeiseen erään, pääsi Manninen starttaamaan paalulta. Vielä lämmittelykierroksella kaikki toimi normaalisti, mutta lähtövalojen vaihtuessa vihreäksi ei Mannisen kone päästänyt inahdustakaan: Starttimoottori oli särkynyt, eikä hän päässyt ajamaan erää läpi. Kalle Pergerin erä keskeytyi jo puolen metrin päähän laiturista, hurrin potkurin ympärille oli kiertynyt yksi laiturin ankkuriköysista. ” Tälläiset eivat kuulu kilparadalle”, kiukkusi Perger aivan aiheellisesti.
Petterson sai ajella helpohkoon erävoittoon Bimpa Sjöholmin jouduttua starttaamaan edellisen erän keskeytyksen takia viimeisenä, ja häneltä meni aikaa raivata itsensä omalle paikalleen kakkoseksi. Siinä ei edes Pasquale Paganon vastaanpyristely auttanut kun Ruotsinlikka väänsi väkisin ohi.
Petterson sai siis lopulta Em kakkostilan, ja Sjöholm oli lopputuloksissa kolmas. Juho-Matti Mannisen sijoitus 5. Sija on melko hyvä suoritus, kun ottaa huomioon, että Manninen sai vain kaksi erätulosta aikaiseksi. Pasquale Pagano oli parhaana Italialaisena neljäs. Ola Petterson antoi Johan Österberille, jolla oli Ruotsin lippu mukana, pari kunniakierrosta hänen veneensä kyydissä, niinkuin mestarin arvolle sopii.
Trimmitaso hylkäyksen syynä
Juho-Matti Mannisen veneeseen oltiin rakennettu samanlainen trimmitaso, jollaista mm. viime vuoden Euroopan mestari käytti voittaessaan ensimmäisen euroopan mestaruutensa Ruotsissa ajetuissa kisoissa. Nämä tasot oli ruuvattu irti kaikilta Ruotsalaisilta, jopa ruuvireiät näkyivät vielä perälaudoissa. Ilmeisesti Ruotsin veneilyliitto oli tiedustellut Italialaisten tulkintaa trimmitason laillisuudesta, jota Suomen liitto ei saanut aikaiseksi. Trimmitason tarkoitus on auttaa venettä nousemaan liukuun nopeammin, jolloin saavutetaan nopeampi kiihtyvyys ensimmäiselle poijulle. Hyötyä levystä on vain ensimmäisen 5 metrin matkalla. Mannisen voitettua ylivoimaisesti ensimmäisen erän alkoi Ruotsalaisilla älytön kotiinpäinveto vihreällä veralla: He tiesivät että protestit kalustoa vastaan pitää tehdä tunti ennen ohjaajien kokousta, ja koska tätä ei tapahtunut täytyi saada Manninen hylättyä jollain muulla konstilla. Svedupellet aloittivat kilpailunjohtajan psyykkäyksen, ja kuinka ollakkaa, ei aikaakaan kun kilpailunjohtaja taipui painostuksen alla ja lähetti katsastusmiehensä hommiin. Mannisen vene kun laskettiin kuljetuskärriinsä, alkoivat heti katsastusmiehet tutkia hänen venettään. Katsastaja meni sisälle veneeseen, ja heilutteli vipua, joka muka liikuttaa trimmitasoa. Katsastusmiehen apulainen näki sitten levyn muka liikkuvan, vaikka se oli mahdotonta koska levy oli lukittu vivusta kiinni. Lopulta vene päästettiin takaisin varikolle, mutta ei aikaakaan kun samat katsastajat tulivat paikalle, ja kävivät ottamaan pystymittoja veneen listoista! Tämä viimeistään todisti katsastusmiesten täydellisen tietämättömyyden veneenrakenteesta ja niitä koskevista säännöistä. Veneen listat saa olla pysty suunnassa vaikka kuinka pitkiä, säännöt ovat rajanneet vain listojen leveysmitan.
Lopulta tuli hylkäyspäätös, joka kertoo tylyn sanoman :vene on hylätty erästä.
Mannisen tehdessä protestia alkoi kilpailunjohtaja nostamaan protestimaksua ensin 300 000 liiraan, ja päätyi lopulta niinkin suureen summaan kuin 6 000 000 liiraan! Tarkoitus oli selvä: estää Mannista tekemästä protestia ettei sitä tarvitsisi käsitellä. Aivan pelle touhua Italiaanoilta! Mutta onneksi Mannisen Tiimi tuntee sääntökirjan ilmeisesti kilpailunjohtajia paremmin, ja protestimaksuksi saatiin sääntöjen määräämä maksimi hinta 500 Ranskan Frangia, joka on vain 150 000 liiraa.
Kilpailunjohtaja selitteli jälkikäteen, että Italiassa heillä on aina suuret protesti maksut.
Sääntöpykälä muuttui kolme kertaa!
Mannisen kysellessä tiimeineen hylkäykseen johtanutta sääntöpykälää, väittivät Italiaanot aluksi Trimmitason kasvattavan rungon alaista painetta, jolloin vene nousisi paremmin ilmaan ja näinollen olisi nopeampi. Mutta sitä se levy ei missään nimessä tee, ennemmin painaa venettä alaspäin. Seuraavaksi he väittivät, että Trimmitaso sisällytetään minimimittoihin, vaikka sääntökirja sanoo selvästi ettei Trimmitasoa sisällytetä mittoihin. Lopulta, kun protestiaika oli melkein ummessa, tuli Italian kilapilun valvoja sanomaan hylkäyksen johtuvan siitä, että se tekisi jarruttavan efektin. Miten voi tehdä protestin hylkäystä vastaan, jos ei tiedä edes sääntöpykälää, josta hylky johtui? Lopulta Manninen jätti protestin jokaista noita sääntöpykälää vastaan.
Jyryn kokouksestakin muodostui täydellinen Farssi, paikalla oli Suomen edustajan Mauri Mannisen lisäksi Italian edustaja, Ruotsin edustaja ja U.I.Mn valvoja. Kokous meni sivuraiteille Jyryn pohtiessa vain sitä, että olisiko osa ehditty poistaa ajoissa, eikä keskitytty todistamaan veneen laittomuutta. Lopulta Jyry äänesti, hylätäänkö vai ei, ja päätöshän oli arvatta: Ruotsalaiset ja Italialaiset vetivät kotiapäin ja äänestivät hylkäyksen puolesta, ja yllättäen jopa alkukokouksessa Mannista puolustellut UIM:än valvoja J.Dugoffre antoi hylkäävän äänen. Suomen edustaja, tottakai, äänesti veneen laillisuuden puolesta, mutta ei auttanut, kolme vastaan yksi äänestystulos tiesi hylkäyksen voimassa pysymistä. Manninen saisi kuitenkin ajaa loput erät, jos ‘laiton’ osa poistetaan veneestä.
Lopulta…
Jälkikatsastuksen jälkeen sai Ruotsin joukkue kolmoisvoiton virallisestikin, katsastuksen mentyä läpi ilman ongelmia. Ensimmäinen Suomalainen Euroopan Mestaruus T400-luokassa oli enemmän kuin lähellä, lähimmäksi on päässyt Jorma Hartikka -96 ajamallaan kakkostilalla, mutta tälläkään kertaa ei ollut onni puolella. Ensi vuonna ajetaan Euroopan Mestaruuskilpailut Ruotsissa, ja Italian tulkintafiaskon toistuminen olisi hyvä estää UIM:n puolelta selkeällä säännöllä, tai muuten lähtee koko Suomen joukkue altavastaajana tavoittelemaan ensimmäistä EM- kultamitalia, sillä Ruotsissa on takuu varmasti jälleen jokaisella Ruotsalaisella Trimmitaso pultattuna perälautaan. Jos ensi vuonna on Suomalaisilla yhtään onnea mukana, voi hyvinkin vuoden 2001 Euroopan Mestari tulla Suomesta
-------------------
Taitaa Italialaisilla olla joku pakkomieltymä suomalaisten kilpailun pilaamiseksi, kun he joskus Italiaan lähtevät ajamaan. Tänä vuonnahan sai Marcus Johnsson kokea samantapaista kohtelua Italiassa.
Jonku pitäisi lähettää Italialaisille katsastajille ja kilpailunjohdolle sääntökirja, siis se UIM:n virallinen.
Bytheway, se läppä, joka Masalla oli kiinni, oli todistettavasti laillinen.
[ 12-01-2002: Message edited by: Juhis ]
------------------------
T400 Euroopanmestaruuskilpailut Italiassa:
Kolmoisvoitto Ruotsiin vihreällä veralla!
Ainoana Suomalaisena kisoihin lähtenyt Juho- Matti Manninen oli ylivoimaisesti nopein kuljettaja Italian Milanossa Itrosgalo- tekojärvellä ajetuissa T400 luokan Euroopanmestaruuskilpailuissa, mutta Mannisen hylkäys ensimmäisestä erästä pohjusti Ruotsalaistrio Österberg - Petterson- Sjöholmille kaikki mitalit, kirkaimman pokkasi Johan Österberg.
Itrosgalo- tekojärvi, joka alunperin oltiin rakennettu vesitasojen laskeutumispaikaksi ja on aikojen saatossa muutettu kilpaveneilyareenaksi, jollaista ei muualta Euroopasta löydy, tarjosi loistavat puitteet ajettaessa Euroopan parhaan T400-kuljettajan tittelistä. ”Järvellä” järjestetään Italiassa veneillä ajettavia kisoja ympäri vuoden soutuveneestä melkeinpä isoimpaan mahdolliseen moottorisoituun rataluokkaan asti. Paikalle oli saapunut suunnilleen kaikki Italialaiset luokkaa ajavat kuljettaja, Ruotsista saapui neljä venettä ja Suomea edusti yksinään Juho- Matti Manninen, Jorma Hartikan ja muiden jäädessä kotiin.
Italialaiset…
Italiaanot ovat loistavia rahastajia, siitä hyvänä osoituksena on ilmoittautumisen yhteydessä otettavaksi pakotettu vakuutus, vaikka kilpailulisenssin mukana tulee aina kansainvälinen kilpailuvakuutus, jolla pääsee, tai ainakin pitäisi, kilpailemaan missä maassa tahansa. Tätä ihmettelivät Ruotsalaisetkin. Mutta pakkohan se on kaikkien ottaa, sillä muuten ei pääse ajamaan. Katsastusmiehet eivät tajunneet sanaakaan Englantia, joten kommunikointi heidän kanssaan oli varsin hankalaa, ja muutenkin ei nämä herrat tajunneet mitään veneen rakenteista. Mutta hei, nyt ollaan Italiassa, joten Pastaa naamaan ja huumoria mukaan, nii kyllä se siitä!
Suomen yksitiimisen joukkueen varikon vieressä oli kiirus Claudia Carandon mekaanikoilla: Claudia ajoi kahta luokkaa samoissa kisoissa, P550:tä ja T400:aa. Heidän oli tarkoitus vaihtaa P550 luokan paattinsa uuden moottorin, mutta jostain he olivat saaneet päähänsä että uuden moottorin runko on lyhyempi kuin edellisen. No, eipä siinä muuta kuin höyläämään perälautaa alemmas. Mutta kun tuli aika sitten tökätä kone perälautaan, huomasivat he että koneiden rungothan ovat yhtä pitkiä, joten he joutuivat lisäämään korotuspalikoita koneen ja perälaudan väliin ainakin samanverran minkä he olivat pois höylänneet. Niin, kyllä ne Italialaiset osaa!
Aamun parhaan tempun teki tämä kyseinen Claudia; Tyttö vain nappasi Selva moottoristaan kiinni, ja kantoi sen yhdellä kädellä veneensä luo. Siinä oli muilla ihmettelemistä kun likka kantaa 70 kilon myllyä ilmeenkään värähtämättä.
Katsastusten jälkeen pääsivät kuljettajat harjoittelemaan ja testailemaan kalustoaan. Manninen vaihdatti potkurin testatakseen mikä on paras Jorma Hartikan lainaamista potkureista tälle radalle. Sama meininki oli päällä myös Osterbergin porukalla: Potkuri vaihtaminen sujui helposti Itrosgalon matalassa päässä mekaanikon hypätessä 22-millisensä kanssa järveen. Myös Bimpa Sjöholmillekin vaihdettiin potkuri, mutta eri taktiikalla kuin Österbergille: Hiili-ja lasikuidusta valmistettu botski nykästiin vain kylmästi laiturille ja mekatsut panivat uuden vispilän alle. Kun tarvittavat testit oli ajettu, nostattivat kaikki veneensä takaisin kärreihin, ja alkoivat pohtimaan aika-ajo taktiikkaansa.
Manninen ylivoimaisesti nopein!
Juho-Matti Manninen ajoi aika-ajot taktisesti ja ajollisesti loistavasti, ja ajoi paalulle uskomattoman 1,7 sekunnin erolla kakkoseksi tulleeseen Ruotsin Kalle Pergeriin. Mannisen moottorina oli Pertti ”Pappa” Virnalan lainaama Selva-moottori. Euroopan Mestari 1999 Johan Österberg oli 6. Uskomattoman tuntuisen 7,07 sekuntia Mannista hitaampana! Paalupaikkaan oikeuttavan kieroksen keskinopeuskin oli niinkin uskomaton kuin 82.098! Huippunopeus Manniselle mitattiin tutkalla 99 km/h pääsuoran päässä.
Ruotsalaiset ihmettelivät miten tuollainen ero voi olla mahdollista ja he väittivät syyksi radan lyhentymistä aika-ajosession loppua kohden. Eli poijut muka olisivat siirtyneet lähemmäksi toisiaan. Totta kyllä on, että yksi poiju oli karannut kiinnikkeistään aika-ajo session aikana, joka myös keskeytettiin tämän takia. Mutta radan lyhentyminen oli mahdotonta, koska radan kaikki kääntöpoijut olivat ns. kaksoispoijuja, eli samassa käännöksessä on kiinni kaksi poijua, kuten säännötkin vaativat. Joten toisen poijun karkaaminen ei voinut lyhentää rataa, ja syy miksi aika-ajo sessio keskeytettiin oli että se irronnut poiju ajelehti ajo-radalle, ja oli näin ollen vaaraksi kilpailijoille. Jos syytä Mannisen vauhdille pitää silti hakemalla hakea, voidaan pitää syinä Jorma Hartikan potkureita, veneen ylivoimaisia kääntymisominaisuukisa ja taktisesti oikeasti valitut rakoset ajaa kierrokset: Manninen säädätti venettä punaisten lippujen aikana enemmän mieleisekseen, ja päätti jäädä seuraamaan tilannetta, jatketaanko sessiota vai ei, koska Italialaiset olivat vielä järvessä; Ruotsalaiset tekivät virheen ja nostattivat veneet ylös heti kun sessio keskeytettiin. Kun sessiolle annettiin taas jatkolupa, pääsi Manninen ajamaan melkein puhtaassa vedessä ilman aallokkoa huippuaikansa. Österbergille ja muille tuli kiire laskea taas veneensä vesille, mutta harmikseen sai Johankin todeta: Aika-ajo loppui hänen kannalta ennen aikojaan.
Bimpa Sjöholmin mekaanikko isä William Sjöholm kyseli jo aika-ajo session lopulla veneen hintaa, mitä voidaan pitää varsinaisena osoituksena siitä, että vauhti oli huomattu!
Ensimmäisen erä Mannisen näytöstä!
Lähtölaituriin järjestyttiin aika-ajojen antaman järjestyksen mukaan. Johan Österberg laittoi kiihtyvimmän potkurinsa kiinni, vaikka taatusti tiesi sen vievän huippunopeutta pois. Taktiikka oli hänellä selvä: Startissa mahdollisimman monta päänähkaa, ja sijoituksen pitäminen lopun erää. Näinollen hän pääsisi kolmeen viimeiseen erään paremmalta lähtöpaikalta ja sieltä olisi helpompi haastaa muut. Österberg saikin oikean rakettilähdön, ja tuntui, että muut jäivät paikalleen valojen vaihtuessa vihreäksi Österbergin ollessa jo matkalla. Mannisen lähtö epäonnistui hieman, ja ekan poijun jälkeen ensimmäisenä oli onnistuneen taktiikan valinnut Johan Österberg. Manninen kuitenkin kuittasi ykköspaikan itselleen toisella poijulla, ja sen jälkeen ei hän antanut enään kenellekään minkäänlaisia mahdollisuuksia loppuerässä. Mannisen vene kulki kaarteissa kuin Juna raiteilla ja erän voitto tuli reilulla 12 sekunnin erolla Österbergiin, joka on 10 kierroksen erässä paljon! Manninen kasvatti eroaan tasaisen varmasti joka kierroksella ja joka kierros oli aivan kuin tietokone olisi ohjannut venettä, niin täsmälliset oli ajolinjat joka kierroksella.
Österberg sai huomata erän loppupuolella, ettei hänen kakkostilansa olekaan mikään kirkossa kuulutettu juttu kun toinen Ruottalainen Bimpa Sjoholm alkoi saavuttaa häntä. Bimpa yritti Österbergin ohi, mutta ruutulippu pelasti Johanin, joka sai pitää kakkospaikkansa. Pasquale Pagano oli parhaana Italiaanona neljäs, ja Ruotsalainen Ola Petterson viides.
Mutta erän jälkeen alkoi vipinä Mannisen veneen ympärillä. Katsastusmiehet alkoivat tutkia venettä, ja eikä kukaan heistä osannut sanaakaan Englantia. Tiimi valitti, ettei kommunikointi onnistunut ollenkaan, koska kukaan ei edes ollut tulkkaamassa Englantia katsastajille, ja eikä Italian mongerruksesta kukaan tajunnut mitään. Lopulta tuloksena oli hylkäys erästä, joka nosti Johan Österbergin erän voittajaksi. Näinollen voidaan sanoa Österbergin valinneen täysin oikean taktiikan erään.
Ekalla poijulla rytisi!
Sunnuntaina alkoi kuskeilla hommat aikaisin, jo 9.00 oli ohjaajakokous ja 9.15 oli ensimmäinen erä. Manninen katsastutti veneensä uudestaan jotta pääsisi ajamaan, aika-ajoissa yllättänyt Cristiano Gasparutti kiillotti venettään, ja muut toteuttivat muita aamurituaalejaan. Toinen erä oli valmiina alkamaan parikymmentä minsaa yli yhdeksän. Edellisen erän Mannisen hylkäyksen jälkeen voittanut Johan Österberg oli vaihtanut uuden potkurin kiinni, tavoitteena suurempi huippunopeus. Ola Petterson jatkoi samalla potkurilla, jolla mitattiin edellisessä erässä huippunopeudeksi jopa 105 km/h! Suorilla hyvin kulkevalla potkurilla menetetään kiihtyvyyttä mutkista ulostultaessa, mutta Olan mielestä hänen veneelleen sopii paremmin huippunopeat potkurit, kiihtyvyydestä piittaamatta.
Valot vaihtuivat vihreäksi toisen erän alkamisen merkiksi, ja Johan Österberg irtosi jälleen laiturista salaman nopeasti. Mutta viimeiseltä paikalta lähtenyt Juho-Matti Manninen otti vielä paremman lähdön, ja ekan poijun jälkeen oli hän jo kolmas, aivan Österbergin ja Pettersonin kannassa. Mutta sitten rytisi! Liikaa ensimmäisessä mutkassa ahnehtineet Italialaiset Alessandro Borgolio ja Alex Carella kolaroivat, eikä Claudia Carandolla ollut mitään mahdollisuuksia väistää näitä kahta. Lasikuitu lensi, ja erä keskeytettiin. Alex ja Alessandro eivät päässeet enään uusintalähtöön veneiden hajottua niin totaalisesti, ettei niitä keretty paikkaamaan. Claudia satutti polvensa ja hän liottikin sitä viileässä järvessä Mekaanikoiden paikatessa takakatteensa menettänyttä venettä. Mekanikot saivat Claudian potskin ajokuntoon, ja näinollen pääsi tämä Italialaislikka uusintalähtöön. Mannisella ei taaskaan ollut tuuria: Koska kokonaista kierrosta ei tullut täyteen, jatkettiin erää alkuperäiseltä lähtöpaikaltaan. Jos kierros olisi ehtinyt täyttyä, olisi Manninen päässyt starttaamaan kolmannelta paikalta, miltä on paljon helpompi nousta voittotaistoon.
Uusintalähdössä pääsi parhaiten liikkeelle Bimpa Sjöholm, mutta Ola Petterson ja Johan Österberg kuittasivat tytön ekalla poijulla. Österberg oli matkalla jo toiseen erä voittoon. Manninen ei saanut yhtä hyvää lähtöä kuin edellisessä lähdössä, joten hän tuli ekalta poijulta ulos vasta kahdeksantena. Ensimmäisen kierroksen jälkeen oli Manninen noussut jo viidenneksi ottaen tähtäimeensä Italialaisen Euroopan Mestarin vuosimallia 1998 Pasquale Paganon. Paganon ohittaminen selvästi nopeammalle Manniselle olikin yllättävn vaikeaa, koska Pagano ajaa samanlaisella ajotyylillä kuin Manninen. Samaan aikaan Österberg ja Petterson ajoivat tosissaan kilpaa toisiaan vastaan. Österberg saapui lopulta ensin maaliin näistä kahdesta, vain 1,49 sekunttia nopeampana. Petterson oli selvästi nopeampi suorilla, mutta Österberg sai kasvatettua eroa poijuilla ja kiihdytyksissä, ja näinollen sai pidettyä raon riittävänä. Manninen kuittasi lopulta Paganon kahdeksannen kierroksen viimeisellä poijulla, ja täräytti heti seuraavalla kierroksella erän nopeimman kierrosajan! Ero kolmantena ajavaan Bimpa Sjöholmiin kapeni silmissä, mutta kierrokset loppuivat kesken ja Mannisen oli tyytyminen neljänteen sijaa, joka on sinänsä hyvä sijoitus kun ottaa huomioon lähtöpaikan.
Polvikivuista koko erän kärsinyt Claudia Carando ajoi hienosti seitsemänneksi rikkinäisellä veneellään.
Österbergistä Euroopan Mestari toistamiseen!
Ennen kolmatta erää joutui Ruotsin joukkueen Kalle Perger ja Ola Petterson kokemaan ylimääräisiä sydämentykytyksiä, kun toisen erän jälkeen otettujen bensanäytteiden digitron-lukemat näyttivät hieman positiivisia lukemia. Näinollen bensa olisi laitonta, mutta tarkempien tutkimuksien jälkeen päätti tuomaristo jättää Ruotsalaiset ilman rangaistusta.
Kolmannessakin erässä otti Johan Österberg hyvän lähdön, ja ensimmäisen poijun jälkeen oli hän jälleen ensimmäisenä, vain kymmenen kierroksen päässä Euroopan mestaruudesta. Mannisen lähtö ei osunut nappiin, ja Bimpa Sjöholm ja Pasquale Pagano pääsivät hänen edelleen ja löivät samantien luukun kiinni ja Juho-Matti jäi pussiin. Mutta hän ei siitä lannistunut vaan hölläsi hieman kaasua, ja vaihtoi linjan suoraan ekalle poijulle ja pääsi tällä manoveerillä ohi Paganosta. Järjestys ensimmäisen kierroksen jälkeen: Österberg, Sjöholm, Petterson, Manninen ja Pagano viidentenä. Manninen narutti Pettersonin ja paineli ohi toisen kierroksen lopussa ja sitten tähtäin asettui Bimpa Sjöholmiin. Seuraavalla kierroksella Manninen on jo aivan kannassa ja alkaa armoton hiillostus. Lopulta kuudennella kierroksella pettää Bimpan hermot, kaarre venyy vähän leveäksi, ja tässä kohdin teki tyttö virheen: Hän alkoi tiukkaamaan linjaa, jottei Manninen pyyhältäisi ohi, mutta vauhtia oli liikaa ja vene leikkasi. Samassa rytäkässä meni myös Petterson ohi Sjöholmista. Petterson pystyi yrittämään pari kertaa ohitusta Mannisesta suurempien huippunopeuksiensa ansiosta, mutta Manninen piti kylmän rauhallisesti linjansa, ja Pettersonin oli tyytyminen kolmanteen sijaan. Bimpan epäonni jatkui edelleenkin, erän lopussa hän ajeli neljännellä sijalla kun potkurin kiinni potkuriakselissa pitävä mutteri irtosi,ja samantien tippui myös potkuri Ahdin valtakuntaan. Erän tuloksena varmasti harmittava keskeytys toiseksi viimeisellä kierroksella.
Pettersonin, Mannisen ja Sjöholmin nahistellessa toisesta tilasta sai Österberg ajella rauhassa johtopaikalla. Nyt häntä ei pystynyt kukaan uhkaamaan ja erän voitto tuli 6 sekunnin marginaalilla Manniseen. Samalla varmistui myös se, että Johan Österberg oli varmistanut jo toisen Euroopan Mestaruuden peräjälkeen.
Laituriin saavuttua nousi Ola Petterson veneestään naama vihasta punaisena ja samantien lensi ajohanskat ja liivit laiturille. Mannisen saavuttua laituriin ryntäsi Ola Juho-Matin veneen luokse ja karjui Englanniksi ” Et voi ajaa tuolla tavalla! Jos ajat ensikerrallakin samalla tavalla, löytyy pääsi veden alta!”, johon Manninen vain tokaisi kylmän rauhallisesti hymynkare huulilla vain: ” Jees jees”, eikä Petterson voinut muuta kuin niellä kiukkunsa. Suuttuminen tälläisessä hermoja vaativassa lajissa on huono merkki, koska vihaisena ei yleensäkään hallita tekojaan ja näinollen syntyy virheitä. Tällöin ei vaaranneta vain oma ajo, vaan silloin saatetaan vaarantaa myös muidenkin kuljettajien turvallisuus radalla.
Neljäs erä
Neljännessä erässä oli vielä EM kakkoseksi mahdollisuudet kolmella kuljettajalla, Mannisella, Pettersonilla ja Sjöholmilla. Se kuka näistä kolmesta ensimmäisestä saapuisi maaliin olisi lopputuloksissakin kakkonen. Koska mestaruuden jo varmistanut Österberg ei lähtenyt viimeiseen erään, pääsi Manninen starttaamaan paalulta. Vielä lämmittelykierroksella kaikki toimi normaalisti, mutta lähtövalojen vaihtuessa vihreäksi ei Mannisen kone päästänyt inahdustakaan: Starttimoottori oli särkynyt, eikä hän päässyt ajamaan erää läpi. Kalle Pergerin erä keskeytyi jo puolen metrin päähän laiturista, hurrin potkurin ympärille oli kiertynyt yksi laiturin ankkuriköysista. ” Tälläiset eivat kuulu kilparadalle”, kiukkusi Perger aivan aiheellisesti.
Petterson sai ajella helpohkoon erävoittoon Bimpa Sjöholmin jouduttua starttaamaan edellisen erän keskeytyksen takia viimeisenä, ja häneltä meni aikaa raivata itsensä omalle paikalleen kakkoseksi. Siinä ei edes Pasquale Paganon vastaanpyristely auttanut kun Ruotsinlikka väänsi väkisin ohi.
Petterson sai siis lopulta Em kakkostilan, ja Sjöholm oli lopputuloksissa kolmas. Juho-Matti Mannisen sijoitus 5. Sija on melko hyvä suoritus, kun ottaa huomioon, että Manninen sai vain kaksi erätulosta aikaiseksi. Pasquale Pagano oli parhaana Italialaisena neljäs. Ola Petterson antoi Johan Österberille, jolla oli Ruotsin lippu mukana, pari kunniakierrosta hänen veneensä kyydissä, niinkuin mestarin arvolle sopii.
Trimmitaso hylkäyksen syynä
Juho-Matti Mannisen veneeseen oltiin rakennettu samanlainen trimmitaso, jollaista mm. viime vuoden Euroopan mestari käytti voittaessaan ensimmäisen euroopan mestaruutensa Ruotsissa ajetuissa kisoissa. Nämä tasot oli ruuvattu irti kaikilta Ruotsalaisilta, jopa ruuvireiät näkyivät vielä perälaudoissa. Ilmeisesti Ruotsin veneilyliitto oli tiedustellut Italialaisten tulkintaa trimmitason laillisuudesta, jota Suomen liitto ei saanut aikaiseksi. Trimmitason tarkoitus on auttaa venettä nousemaan liukuun nopeammin, jolloin saavutetaan nopeampi kiihtyvyys ensimmäiselle poijulle. Hyötyä levystä on vain ensimmäisen 5 metrin matkalla. Mannisen voitettua ylivoimaisesti ensimmäisen erän alkoi Ruotsalaisilla älytön kotiinpäinveto vihreällä veralla: He tiesivät että protestit kalustoa vastaan pitää tehdä tunti ennen ohjaajien kokousta, ja koska tätä ei tapahtunut täytyi saada Manninen hylättyä jollain muulla konstilla. Svedupellet aloittivat kilpailunjohtajan psyykkäyksen, ja kuinka ollakkaa, ei aikaakaan kun kilpailunjohtaja taipui painostuksen alla ja lähetti katsastusmiehensä hommiin. Mannisen vene kun laskettiin kuljetuskärriinsä, alkoivat heti katsastusmiehet tutkia hänen venettään. Katsastaja meni sisälle veneeseen, ja heilutteli vipua, joka muka liikuttaa trimmitasoa. Katsastusmiehen apulainen näki sitten levyn muka liikkuvan, vaikka se oli mahdotonta koska levy oli lukittu vivusta kiinni. Lopulta vene päästettiin takaisin varikolle, mutta ei aikaakaan kun samat katsastajat tulivat paikalle, ja kävivät ottamaan pystymittoja veneen listoista! Tämä viimeistään todisti katsastusmiesten täydellisen tietämättömyyden veneenrakenteesta ja niitä koskevista säännöistä. Veneen listat saa olla pysty suunnassa vaikka kuinka pitkiä, säännöt ovat rajanneet vain listojen leveysmitan.
Lopulta tuli hylkäyspäätös, joka kertoo tylyn sanoman :vene on hylätty erästä.
Mannisen tehdessä protestia alkoi kilpailunjohtaja nostamaan protestimaksua ensin 300 000 liiraan, ja päätyi lopulta niinkin suureen summaan kuin 6 000 000 liiraan! Tarkoitus oli selvä: estää Mannista tekemästä protestia ettei sitä tarvitsisi käsitellä. Aivan pelle touhua Italiaanoilta! Mutta onneksi Mannisen Tiimi tuntee sääntökirjan ilmeisesti kilpailunjohtajia paremmin, ja protestimaksuksi saatiin sääntöjen määräämä maksimi hinta 500 Ranskan Frangia, joka on vain 150 000 liiraa.
Kilpailunjohtaja selitteli jälkikäteen, että Italiassa heillä on aina suuret protesti maksut.
Sääntöpykälä muuttui kolme kertaa!
Mannisen kysellessä tiimeineen hylkäykseen johtanutta sääntöpykälää, väittivät Italiaanot aluksi Trimmitason kasvattavan rungon alaista painetta, jolloin vene nousisi paremmin ilmaan ja näinollen olisi nopeampi. Mutta sitä se levy ei missään nimessä tee, ennemmin painaa venettä alaspäin. Seuraavaksi he väittivät, että Trimmitaso sisällytetään minimimittoihin, vaikka sääntökirja sanoo selvästi ettei Trimmitasoa sisällytetä mittoihin. Lopulta, kun protestiaika oli melkein ummessa, tuli Italian kilapilun valvoja sanomaan hylkäyksen johtuvan siitä, että se tekisi jarruttavan efektin. Miten voi tehdä protestin hylkäystä vastaan, jos ei tiedä edes sääntöpykälää, josta hylky johtui? Lopulta Manninen jätti protestin jokaista noita sääntöpykälää vastaan.
Jyryn kokouksestakin muodostui täydellinen Farssi, paikalla oli Suomen edustajan Mauri Mannisen lisäksi Italian edustaja, Ruotsin edustaja ja U.I.Mn valvoja. Kokous meni sivuraiteille Jyryn pohtiessa vain sitä, että olisiko osa ehditty poistaa ajoissa, eikä keskitytty todistamaan veneen laittomuutta. Lopulta Jyry äänesti, hylätäänkö vai ei, ja päätöshän oli arvatta: Ruotsalaiset ja Italialaiset vetivät kotiapäin ja äänestivät hylkäyksen puolesta, ja yllättäen jopa alkukokouksessa Mannista puolustellut UIM:än valvoja J.Dugoffre antoi hylkäävän äänen. Suomen edustaja, tottakai, äänesti veneen laillisuuden puolesta, mutta ei auttanut, kolme vastaan yksi äänestystulos tiesi hylkäyksen voimassa pysymistä. Manninen saisi kuitenkin ajaa loput erät, jos ‘laiton’ osa poistetaan veneestä.
Lopulta…
Jälkikatsastuksen jälkeen sai Ruotsin joukkue kolmoisvoiton virallisestikin, katsastuksen mentyä läpi ilman ongelmia. Ensimmäinen Suomalainen Euroopan Mestaruus T400-luokassa oli enemmän kuin lähellä, lähimmäksi on päässyt Jorma Hartikka -96 ajamallaan kakkostilalla, mutta tälläkään kertaa ei ollut onni puolella. Ensi vuonna ajetaan Euroopan Mestaruuskilpailut Ruotsissa, ja Italian tulkintafiaskon toistuminen olisi hyvä estää UIM:n puolelta selkeällä säännöllä, tai muuten lähtee koko Suomen joukkue altavastaajana tavoittelemaan ensimmäistä EM- kultamitalia, sillä Ruotsissa on takuu varmasti jälleen jokaisella Ruotsalaisella Trimmitaso pultattuna perälautaan. Jos ensi vuonna on Suomalaisilla yhtään onnea mukana, voi hyvinkin vuoden 2001 Euroopan Mestari tulla Suomesta
-------------------
Taitaa Italialaisilla olla joku pakkomieltymä suomalaisten kilpailun pilaamiseksi, kun he joskus Italiaan lähtevät ajamaan. Tänä vuonnahan sai Marcus Johnsson kokea samantapaista kohtelua Italiassa.
Jonku pitäisi lähettää Italialaisille katsastajille ja kilpailunjohdolle sääntökirja, siis se UIM:n virallinen.
Bytheway, se läppä, joka Masalla oli kiinni, oli todistettavasti laillinen.
[ 12-01-2002: Message edited by: Juhis ]