Kuopion yliopistolla tehdyn gradun tiiivistelmä
Miksi avojaloin?
Jalkateriin ja sitä kautta myös alaraajoihin kohdistuvat ongelmat ja kiputilat ovat viime vuosina hälyttävässä määrin lisääntyneet sekä lapsilla että aikuisilla. Lisäksi ikäihmisten yksi suurimmista liikkumattomuuden syistä on eriasteinen kipu jalkaterissä.
Periaatteessa jalkineet ovat huomattavasti uudempi keksintö kuin liikkuminen avojaloin, toisaalta tänä päivänä kovat alustat ja ilmasto vaativat ainakin osittain jonkinlaisten jalkineiden käyttöä. Alun perin jalkineet olivat pehmeää materiaalia ja pääosin muotoiltu jalkaterien mukaan, jolloin ne sallivat jalkaterien luonnollisen toiminnan. Nykyään jalkineet hankitaan usein muodin mukaan, jolloin ne harvemmin mahdollistavat jalkaterän ja alaraajan luonnollisen toiminnan.
Mikä sitten muuttuu, kun ihmiseltä otetaan jalkineet pois? Vaikka jalkineissa on ohut pohja, on se usein valmistettu kovasta materiaalista, kuten kumista tai erilaisista muoviseoksista. Kova pohja estää alustasta jalkapohjaan välittyvää tuntoaistimusta. Esimerkiksi liikuttaessa nurmikolla avojaloin tuntuvat ruohot mukavasti jalkapohjissa. Jalkineet jalassa tuntemus haihtuu.
Jalkaterän pienten lihasten, joita on noin kaksikymmentä kappaletta, aktiviteetin tiedetään lisääntyvän tuntoaistimuksen herkistyessä. Lihakset toimivat ikään kuin elastisen jousen tavoin tukiessaan jalkaterän, erityisesti sen kaarirakenteiden toimintaa.
Herkistyneen tuntoaistimuksen sekä lisääntyneen lihasaktiviteetin vaikutuksesta jalkaterän / nilkan asentotunto eli koordinaatio kehittyy. Asentotunnon kehittymisen on useissa tutkimuksissa havaittu alentavan jalkateriin ja alaraajoihin kohdistuvien vammojen määrää. Havainto on tärkeä, sillä esimerkiksi kaikista raportoiduista akuuteista urheiluvammoista noin 90 – 95 prosenttia on nilkan nyrjähdyksiä, yleensä ulospäin.
Jalkineet muuttavat jalkaterän ja alaraajan toimintaa eli biomekaniikkaa. Tätä tulemme harvoin ajatelleeksi, kun laitamme jalkineet jalkaan. Jalkineissa emme enää näe missä asennossa jalkaterä on. Useissa yleisesti käytössä olevissa jalkineissa on kantakorotusta keskimäärin sentistä puoleentoista. Tämä tarkoittaa, että jalkaterän kuormitusolosuhteet jalkineen sisällä muuttuvat. Lähtökohtana pidetään sitä, että ihmiselle luonnollinen tila on olla avojaloin, sillä toistaiseksi kukaan meistä ei synny jalkineet jalassa. Nykykäsityksen mukaan jalkaterässä / jalkapohjassa ajatellaan olevan kaksi kuormitusaluetta: kantapää ja päkiäseutu. Avojaloin kuormitus jalkapohjissa jakautuu 50 prosenttia kantapäälle ja 50 prosenttia päkiäseudulle. ”Korolliset” jalkineet muuttavat kuormitusta siten, että kantapäällä on noin 40 prosenttia ja päkiäseudulla 60 prosenttia kuormituksesta. Korkojen kasvaessa kuormituksen epäsuhta jalkaterän toiminnalle korostuu.
Jalkaterän takaosassa akillesjänne ja pohjelihakset ovat tämän kuormitusmuutoksen vaikutuksesta taipuvaisia lyhenemään. Esimerkiksi tietyissä urheilulajeissa tällä saattaa olla vaikutusta tuloksiin, sillä lyhentyneen lihaksen kyky tuottaa voimaa alenee. Jotta akillesjänteen venytysrefleksi sekä pohjelihasten voimantuotto voitaisiin optimoida, on kantapään laskeuduttava alustalle.
Varpaiden tärkeä tasapainottava toiminta unohtuu usein. Ihmisen liikkuessa avojaloin, kävelyn ja juoksun niin sanotussa keskitukivaiheessa (kehon paino yhden jalkaterän / alaraajan varassa) tarrautuvat varpaat kevyesti alustaan. Näin ne vakauttavat erityisesti jalkaterän, mutta samalla koko alaraajan toimintaa. Tämän seurauksena tehokkaasti toimivat varpaat ohjaavat ponnistuksen suuntautumaan eteenpäin, jolloin ponnistuksessa voimantuottokin näyttäisi parantuvan.
Jalkineissa pohjamateriaalin vuoksi lestin etuosa (päkiän kohdalta) on yleensä taivutettu ylöspäin, niin että sormet mahtuvat jalkineen pohjan ja alustan väliin. Tähän ratkaisuun on päädytty mahdollisesti sen vuoksi, että jalkineen pohjan ollessa täysin suora saattaisi ponnistaminen ja päkiärullaus kärsiä huomattavasti. Tämä todennäköisesti muuttaisi kävelyä / juoksua olennaisesti. Näin kuitenkin heikentyy varpaiden aktiivinen tukivaikutus ja tätä heikentymistä saatetaan joutua kompensoimaan (korvaamaan) esimerkiksi säären lihasten lisääntyvällä tai ylimääräisellä työskentelyllä. Lihakset vaikuttavat oleellisesti jalkaterän toimintaan. Pitkään jatkuessaan tämä epänormaali lihastyö saattaa altistaa esimerkiksi rasitusvammojen syntymiselle.
Voisi hyvin todeta, että ihmisellä on vakiovarusteena ”sisäänrakennettu” iskunvaimennusmekanismi. Jalkineilla käveltäessä iskeytyy kantapää (yleensä) ensimmäisenä alustalle, minkä jälkeen koko jalkaterä seuraa perässä. Avojaloin toiminta muuttuu siten, että jalkaterä laskeutuu alustalle lähes vaakatasossa. Seurauksena kantaluuhun kohdistuva iskurasitus alenee ja suurempi pinta-ala ottaa kehon kuormituksen vastaan. Juostessa jalkineilla tapahtuu samoin eli kantapää tulee (yleensä) ensimmäisenä alustalle, jolloin kantaluuhun kohdistuu voimakas isku. Avojaloin toiminta muuttuu siten, että jalkaterän etu - keskiosa tulee ensimmäisenä alustalle. Tämän muuttuneen toiminnan seurauksena kovimman iskun ottaa vastaan pinta-alaltaan pienen ja passiivisen kantaluun sijasta suurempi pinta-alainen ja joustavampi jalkaterän etu – keskiosa. Jalkaterän etu – keskiosan tullessa ensin alustalle on jalkaterän toimintaan vaikuttavissa lihaksissa aktiviteetti valmiina eli voitaneen sanoa, että iskun ottaa vastaan kehon automaattisesti toimiva aktiivinen iskunvaimennusmekaniikka. Etu – keskiosan kontaktin jälkeen kantapää laskeutuu kevyesti kohti alustaa, jolloin akillesjänteen venytysrefleksi sekä pohjelihasten toiminta optimoituvat. Toiminnan seurauksena syntyy voimakas eteenpäin vievä ponnistus.
Tutkimukset osoittavat, että liikkuminen avojaloin, erityisesti pehmeillä luonnonmukaisilla alustoilla on tehokkainta toiminnallista harjoitusta jalkaterän lihaksille ja koordinaatiolle. Aktiivisuustasosta riippuen ihminen ottaa noin 9000 – 14000 askelta päivässä. Jos edes 10 prosenttia askelista tapahtuu avojaloin esimerkiksi luonnossa, niin toistomäärät (harjoitusvaikutukset) muodostuvat huomattaviksi.
Feelmax-jalkineet eivät kilpaile muiden jalkineiden kanssa, eikä niiden tarkoitus ole korvata perinteisiä jalkineita. Avojaloin liikkumisen tavoin Feelmaxien tavoitteena on jalkaterän lihasten ja tukirakenteiden vahvistaminen. Samalla pyritään säilyttämään avojaloin liikkumisen tunne mahdollisimman luonnollisena ja turvallisena. Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että liian tukevat jalkineet usein käytettyinä saattavat passivoida jalkaterän tärkeitä tukirakenteita.
Kuopion yliopistolla on tehty Pro gradu-tutkielma Feelmax-jalkineiden vaikutuksesta jalkaterän ja alaraajan toimintaan. Alla esitetään lyhyesti yhteenveto tutkimuksesta ja tuloksista.
Tutkimukseen osallistui 17 liikuntaa harrastavaa henkilöä, joiden keski-ikä oli 41 vuotta. Kyseessä oli satunnaistettu vertailututkimus, joka kesti neljä kuukautta, heinäkuusta marraskuuhun. Henkilöt arvottiin jalkineryhmään ja verrokkiryhmään. Mittauskertoja oli kolme, joista jokainen kerta sisälsi kolme mittausta. Mittaukset olivat baseball pitch-testi, staattinen tasapainotesti sekä dynaaminen yhden alaraajan kyykkytesti. Kaikista testeistä suoritettiin kaksi mittausta vasemmalla ja oikealla alaraajalla erikseen. Tuloksista laskettiin keskiarvot, joita verrattiin ryhmien välillä.
Tulokset osoittivat, että jo neljän kuukauden aikana kevytjalkineiden käyttö paransi jalkaterän ja alaraajan toimintaa. Tämä näkyi jalkineryhmässä erityisesti kävelyn / juoksun keskitukivaihetta simuloivassa dynaamisessa yhden alaraajan kyykkytestissä kaksinkertaisena toistojen määränä verrokkiryhmään verrattuna. Myös baseball pitch-testissä sekä staattisessa tasapainotestissä jalkineryhmän tulos oli verrokkiryhmää parempi, mutta ero ei kuitenkaan ollut niin suuri kuin dynaamisessa yhden alaraajan kyykkytestissä.
Tutkimuksen teki podiatriaan erikoistunut fysioterapeutti, TtM Petri Väyrynen,
