312T4
Lehtori
Tämän päivän Kalevasta...
Professori ihmettelee kirjekohua
Sotahistorian professori Ohto Manninen kummastelee kohua, joka liittyy ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) saamaan vanhaan kirjeeseen. Sen lähettäjä on Suomen Berliinin-suurlähettiläs Toivo Mikael Kivimäki, joka kirjoitti juhannuspäivänä 1941 ulkoministeri Rolf Wittingille.
Kivimäki kertoo kirjeessä juhannuspäivän tapaamisestaan Saksan valtakunnanmarsalkan Hermann Göringin kanssa. Miesten keskustelussa nousi esille saksalaisen aiempi, helmikuussa 1940 antama neuvo talvisodan nopeasta rauhanprosessista.
Professori Heikki Ylikankaan mukaan kirje tukee hänen omaa näkemystään talvisodan päättymisestä. Manninen puolestaan huomauttaa, ettei dokumentti tarjoa tieteentekijöille uutta tai dramaattista tietoa.
Ylikankaan teoria nojautuu siihen, että Suomi solmi rauhan Neuvostoliiton kanssa, koska Saksa oli luvannut Suomen saavan menetetyt alueet myöhemmin takaisin - korkojen kanssa.
Manninen, 62, näkee asian toisin.
"Mielestäni varsinainen sotatilanne ratkaisi asian. Kun todettiin, ettei länsivaltojen apu ehdi paikalle ja että se tulee liian vähäisenä, ei muita vaihtoehtoja ollut."
Pitkän linjan sotahistorioitsija suhtautuu varauksellisesti Ylikankaan näkemykseen siitä, että uusi löytö olisi "historiantutkimuksen kannalta merkittävä lähde".
"Wittingille lähetetyssä kirjeessä käydään läpi aivan samat asiat, jotka Göring oli kertonut kenraali Paavo Talvelalle ja Kivimäelle jo joulukuussa 1940", Manninen sanoo.
Myös Kuolan niemimaata koskeva uutisointi ihmetyttää Mannista. Ilta-Sanomat kertoi viime viikonlopun numerossa, että Tuomiojan sisareltaan Tuuli Raiviolta saama kirje "antaa uutta tietoa Suomen tavoitteista jatkosodassa Saksan rinnalla".
"Tämä tieto ei ole uusi, vaan jo 25 vuotta vanha. Kirjoitin Kuolan niemimaata koskettaneista visioista vuonna 1980 teoksessa Suur-Suomen ääriviivat."
Nuorempaa tutkijapolvea edustava Markku Jokisipilä vahvistaa Mannisen näkemyksen tältä osin.
"Kesäkuussa 1941 näytti koko maailman silmissä siltä, että Neuvostoliiton luhistuminen on vain ajan kysymys. Siinä vaiheessa myös Suomen korkeimman johdon tasolla pyöriteltiin erinäisiä villejä visioita."
"Mikäli presidentti Risto Rytin hurjimmat ajatukset olisivat toteutuneet, olisi Suomeen liitetty alueita Kuolan niemimaalta", Turun yliopiston poliittisen historian laitoksen tutkija kiteyttää.
Ohto Mannista kiehtoo uudessa kirjelöydössä nimenomaan se, miten dokumentti oli päätynyt Tuomiojan sukulaisten haltuun. Tuuli Raivio löysi paperit edesmenneen miehensä Pekka Raivion arkistosta.
Ihan mielenkiintoinen uusi näkemys, mutta en usko sen vaikuttaneen Mannerheimiin, Kallioon ja Rytiin kovinkaan paljoa! Itse olen vanhan teorian puolella; toisinsanoen Suomi päätyi rauhaan talvisodassa, kun armeijaltamme alkoivat voimat loppua ja eikä ulkomaalaista apua kuulunut!
Professori ihmettelee kirjekohua
Sotahistorian professori Ohto Manninen kummastelee kohua, joka liittyy ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) saamaan vanhaan kirjeeseen. Sen lähettäjä on Suomen Berliinin-suurlähettiläs Toivo Mikael Kivimäki, joka kirjoitti juhannuspäivänä 1941 ulkoministeri Rolf Wittingille.
Kivimäki kertoo kirjeessä juhannuspäivän tapaamisestaan Saksan valtakunnanmarsalkan Hermann Göringin kanssa. Miesten keskustelussa nousi esille saksalaisen aiempi, helmikuussa 1940 antama neuvo talvisodan nopeasta rauhanprosessista.
Professori Heikki Ylikankaan mukaan kirje tukee hänen omaa näkemystään talvisodan päättymisestä. Manninen puolestaan huomauttaa, ettei dokumentti tarjoa tieteentekijöille uutta tai dramaattista tietoa.
Ylikankaan teoria nojautuu siihen, että Suomi solmi rauhan Neuvostoliiton kanssa, koska Saksa oli luvannut Suomen saavan menetetyt alueet myöhemmin takaisin - korkojen kanssa.
Manninen, 62, näkee asian toisin.
"Mielestäni varsinainen sotatilanne ratkaisi asian. Kun todettiin, ettei länsivaltojen apu ehdi paikalle ja että se tulee liian vähäisenä, ei muita vaihtoehtoja ollut."
Pitkän linjan sotahistorioitsija suhtautuu varauksellisesti Ylikankaan näkemykseen siitä, että uusi löytö olisi "historiantutkimuksen kannalta merkittävä lähde".
"Wittingille lähetetyssä kirjeessä käydään läpi aivan samat asiat, jotka Göring oli kertonut kenraali Paavo Talvelalle ja Kivimäelle jo joulukuussa 1940", Manninen sanoo.
Myös Kuolan niemimaata koskeva uutisointi ihmetyttää Mannista. Ilta-Sanomat kertoi viime viikonlopun numerossa, että Tuomiojan sisareltaan Tuuli Raiviolta saama kirje "antaa uutta tietoa Suomen tavoitteista jatkosodassa Saksan rinnalla".
"Tämä tieto ei ole uusi, vaan jo 25 vuotta vanha. Kirjoitin Kuolan niemimaata koskettaneista visioista vuonna 1980 teoksessa Suur-Suomen ääriviivat."
Nuorempaa tutkijapolvea edustava Markku Jokisipilä vahvistaa Mannisen näkemyksen tältä osin.
"Kesäkuussa 1941 näytti koko maailman silmissä siltä, että Neuvostoliiton luhistuminen on vain ajan kysymys. Siinä vaiheessa myös Suomen korkeimman johdon tasolla pyöriteltiin erinäisiä villejä visioita."
"Mikäli presidentti Risto Rytin hurjimmat ajatukset olisivat toteutuneet, olisi Suomeen liitetty alueita Kuolan niemimaalta", Turun yliopiston poliittisen historian laitoksen tutkija kiteyttää.
Ohto Mannista kiehtoo uudessa kirjelöydössä nimenomaan se, miten dokumentti oli päätynyt Tuomiojan sukulaisten haltuun. Tuuli Raivio löysi paperit edesmenneen miehensä Pekka Raivion arkistosta.
Ihan mielenkiintoinen uusi näkemys, mutta en usko sen vaikuttaneen Mannerheimiin, Kallioon ja Rytiin kovinkaan paljoa! Itse olen vanhan teorian puolella; toisinsanoen Suomi päätyi rauhaan talvisodassa, kun armeijaltamme alkoivat voimat loppua ja eikä ulkomaalaista apua kuulunut!
