Olga
.
Käväisin maallamaalla metsänlaidassa katsomassa puolukkatilannetta. Sen jälkeen kotimatka olikin yhtä he**ettiä. Niskasta ja hiuksista on löytynyt ainakin kymmenen hirvikärpästä. Olin varmasti melkoinen turvallisuusriski liikenteessä, kun raivoissani haroin ajaessani hiuksista noita pirulaisia. Aina rupesi jossain päätä hipelehtämään, eikä meinannut millään lähteä pois saati saada hengiltä. :yuck: :mad_old:
Tulisi jo muutama pakkasyö, ei tätä kestä kukaan. :nope: :mad_old:
Tulisi jo muutama pakkasyö, ei tätä kestä kukaan. :nope: :mad_old:
Hyviä syyskävelyjä hirvialueiden metsissä muillekin toivotan.Hirvikärpänen -
Jokasyksyinen retkeilijän riesa
On taas se aika vuodesta, jolloin hiuksiin, partaan ja vaatteiden alle iholle tunkevat hirvikärpäset kiusaavat metsissä liikkujia.
Hirvikärpänen (Lipoptena cervi) on kooltaan 6-7 mm, musta, litteä, ja sen siivet ovat levossa suoraan taakse suunnatut.
Laji on levinnyt Suomeen kaakosta 1960-luvulta alkaen, ja nykyään sitä on tavattu jo Etelä-Lappia myöten. Hirvikärpästen pääasiallinen esiintymisaika on loppukesällä, elokuun puolestavälistä syyskuun loppuun. Vasta syksyn hallayöt vähentävät populaatiota.
Hirvikärpänen ei ole vaarallinen, vain kiusallinen. Se on varsinaisesti hirven loinen ja etsiytyy ihmisen iholle erehdyksestä. Hirvikärpänen lentää vain lyhyitä matkoja, joten niitä esiintyy vain siellä, missä on hirviä lähistöllä. Hirveen päästyään hirvikärpänen pudottaa siipensä ja imee isännästään verta. Naaras viettää hirven karvoissa aikaa jopa kuukausia munien sinne toukkia yhden kerrallaan. Pian toukat putoilevat maahan ja koteloituvat. Uudet aikuiset kuoriutuvat koteloistaan loppukesästä metsässä liikkujan riemuksi.
Vaikeasti hengiltä otettavat hyönteiset kannattaa poistaa metsäretken jälkeen. Vaatteet, reppu ja muut varusteet kannattaa tutkia tarkoin. Hirvikärpäsillä on tyylinä piiloutua esimerkiksi vaatteiden sisäpinnoille ja saumoihin. Hiuksista hirvikärpäset irrottaa parhaiten tiheällä kammalla, joka kannattaakin pitää retkellä mukana.
Hirvikärpästen ei tiedetä levittävän sairauksia, mutta jotkut saavat niiden puremista allergisia reaktioita. Hirvikärpänen tarvitsee kehittyäkseen nimenomaan hirven verta, ihmisen veri ei kelpaa. Se saattaa kokeeksi puraista ihmistäkin, mistä voi seurata pitkään kutiseva paukama.
Hyttyskarkotteista ei hirvikärpästen torjunnassa ole valitettavasti apua. Hyttyspäähine auttaa, mutta lämpimällä säällä se on kuuma ja estää tarkkaa näkemistä. Muuten tiivis pukeutuminen ainakin vaikeuttaa hirvikärpästen pääsyä iholle. Jos hirvikärpäsistä on kovasti riesaa, voi esim. sienestys- ja marjastusreissut tehdä aikaisin aamulla, kun on vielä viileää ja hirvikärpäset hitaan tokkuraisia. Hirvikärpäsiä voi yrittää välttää myös pysymällä aukeilla, tuulisilla paikoilla.
