PuoliPöhkö
Well-known member
Hyviä kysymyksiä. Varmalla kenelläkään ei ole esittää yhtä vastausta.Miksi tämänkaltaiseen, Pöhkönkin kuvaamaan, tilanteeseen on jouduttu? Mikä eri organisaatiot on ajanut tuollaisiin käytäntöihin ja miksi? Säästäminen? Lyhytjänteinen tulosvastuullisuus? Aikataulujen tiukkuus?
Entä julkisen puolen hankkeissa? Samat syyt?
Onko ahneus, säästämiseksikin joskus erheellisesti nähty, korvannut ammattitaidon ja -ylpeyden?
Mistä rakentamisen laadun huonontumisen synty siis kumpuaa?
Silti ratkaisuja tilanteen helpottamiseksi on monia.
Omana valvontana toteutettua työtä ei tulisi sallia lainkaan.
Rakennusliike rakentaa omana työnään ja omana valvontanaan myyntikohteeksi just sellasta tuubaa kuin kehtaa. Kukaan ulkopuolinen ei varsinaisesti valvo toteutuvaa laatua. Pukki kaalimaan vartijana ei tuota aina yleisesti hyväksyttävää lopputulosta.
Kaikilla rakennettavilla hankkeilla tulisi poikkeuksetta olla rakennusliikkeen intresseistä riippumaton ja riittävän kattava laadunvalvonta. Tämä pitäisi saada johonkin lakiin.
Ulkopuolisen asiakkaan tilaamissa hankkeissahan näin onkin. Fyrkkendaali ei liiku, ennen kuin työ on saatettu sille tasolle jolla sen tulee olla. Sama tilanne pitäisi saada myös rakennusliikkeiden omana työnä tehtäviin myyntikohdehankkeisiin.
Kilpailu-urakoiden valintakriteerien tulisi painottua enemmän hinnasta kohti laatua. Se halvin ei tuota välttämättä samaa laatua kuin työnsä oikein hinnoitellut urakoitsija (tai suunnittelija, tai valvoja tai...).
Suunnitelmien laatimista ei pitäisi koskaan kilpailuttaa hinnan perusteella. Usein rakennuttavan tahon olisi parasta löytää laadukas ja luotettu vakituinen yhteistyökumppani, joka tuottaa viimeisen päälle hyvää laatua suunnittelupöydällä. Suunnittelupöydällä käytetty euro helposti yli satakertaistuu työmaalla, jos suunnitelmavirheitä ja puutteita täytyy ruveta oikomaan rakennusvaiheessa tai jopa sen jälkeen.
Suurin yksittäinen tekijä heikkoon lopputulokseen jokaisessa hankkeen portaassa on varmasti raha (lue : ahneus). Säästöjä haetaan laadun kustannuksella. Suunnittelusta alkaen. Lisäksi hankkeelle on määritelty budjetti jossa tulee pysyä (tämä rajoittaa mm. julkisten hankkeiden virheetöntä läpivientiä - monessa kohdassa on pakko säästää)
Jos todella haluttaisiin tuottaa mahdollisimman laadukas ja hyvä lopputulos, se varmasti onnistuisi. Esimerkkejäkin on pilvin pimein.
Silloin hankkeen kokonaiskustannukset nousisisvat todennäköisesti 20-30% korkeammaksi kuin kaiken luilleen kilpailuttamalla.
Täydelliseen lopputulokseen tähtäävän hankkeen suunnittelukustannukset (=halutun lopputuloksen tarkka ja yksiselitteinen määrittely) nousisivat todennäköisesti yli 200%, valvontakustannukset yli 100% ja rakennuskustannukset yli 15%.
Noita suunnittelu- ja valvontaresursseja todella kannattaisi lisätä, niiden osuus koko hankkeen kustannuksista on melko mitätön.
Sitäpaitsi, viimeisen päälle mietitty hanke palauttaa alkuinvestointiin käytettyjä rahoja myöhemmin takaisin kun rakennus kaipaa vähemmän korjausta ja huoltoa.
Onneksi mä en ole ensimmäinen joka tämän on huomannut. Näitä asioita mietitään monessakin asiantuntijaraadissa. Oikeiden asioiden kentälle siirtäminen vaan kestää pirun pitkään perinteisiinsä tiukasti juurtuneella alalla. Täysin uusia käytäntöjä on pirun hankala tuosta vaan heittää kentälle.
Viimeksi muokattu: