Rakentamisen laatu

[PuoliPöhkö]

Miksi tämänkaltaiseen, Pöhkönkin kuvaamaan, tilanteeseen on jouduttu? Mikä eri organisaatiot on ajanut tuollaisiin käytäntöihin ja miksi? Säästäminen? Lyhytjänteinen tulosvastuullisuus? Aikataulujen tiukkuus?
Entä julkisen puolen hankkeissa? Samat syyt?

Onko ahneus, säästämiseksikin joskus erheellisesti nähty, korvannut ammattitaidon ja -ylpeyden?
Mistä rakentamisen laadun huonontumisen synty siis kumpuaa?

Hyviä kysymyksiä. Varmalla kenelläkään ei ole esittää yhtä vastausta.
Silti ratkaisuja tilanteen helpottamiseksi on monia.

Omana valvontana toteutettua työtä ei tulisi sallia lainkaan.
Rakennusliike rakentaa omana työnään ja omana valvontanaan myyntikohteeksi just sellasta tuubaa kuin kehtaa. Kukaan ulkopuolinen ei varsinaisesti valvo toteutuvaa laatua. Pukki kaalimaan vartijana ei tuota aina yleisesti hyväksyttävää lopputulosta.

Kaikilla rakennettavilla hankkeilla tulisi poikkeuksetta olla rakennusliikkeen intresseistä riippumaton ja riittävän kattava laadunvalvonta. Tämä pitäisi saada johonkin lakiin.
Ulkopuolisen asiakkaan tilaamissa hankkeissahan näin onkin. Fyrkkendaali ei liiku, ennen kuin työ on saatettu sille tasolle jolla sen tulee olla. Sama tilanne pitäisi saada myös rakennusliikkeiden omana työnä tehtäviin myyntikohdehankkeisiin.

Kilpailu-urakoiden valintakriteerien tulisi painottua enemmän hinnasta kohti laatua. Se halvin ei tuota välttämättä samaa laatua kuin työnsä oikein hinnoitellut urakoitsija (tai suunnittelija, tai valvoja tai...).

Suunnitelmien laatimista ei pitäisi koskaan kilpailuttaa hinnan perusteella. Usein rakennuttavan tahon olisi parasta löytää laadukas ja luotettu vakituinen yhteistyökumppani, joka tuottaa viimeisen päälle hyvää laatua suunnittelupöydällä. Suunnittelupöydällä käytetty euro helposti yli satakertaistuu työmaalla, jos suunnitelmavirheitä ja puutteita täytyy ruveta oikomaan rakennusvaiheessa tai jopa sen jälkeen.

Suurin yksittäinen tekijä heikkoon lopputulokseen jokaisessa hankkeen portaassa on varmasti raha (lue : ahneus). Säästöjä haetaan laadun kustannuksella. Suunnittelusta alkaen. Lisäksi hankkeelle on määritelty budjetti jossa tulee pysyä (tämä rajoittaa mm. julkisten hankkeiden virheetöntä läpivientiä - monessa kohdassa on pakko säästää)

Jos todella haluttaisiin tuottaa mahdollisimman laadukas ja hyvä lopputulos, se varmasti onnistuisi. Esimerkkejäkin on pilvin pimein.
Silloin hankkeen kokonaiskustannukset nousisisvat todennäköisesti 20-30% korkeammaksi kuin kaiken luilleen kilpailuttamalla.
Täydelliseen lopputulokseen tähtäävän hankkeen suunnittelukustannukset (=halutun lopputuloksen tarkka ja yksiselitteinen määrittely) nousisivat todennäköisesti yli 200%, valvontakustannukset yli 100% ja rakennuskustannukset yli 15%.
Noita suunnittelu- ja valvontaresursseja todella kannattaisi lisätä, niiden osuus koko hankkeen kustannuksista on melko mitätön.
Sitäpaitsi, viimeisen päälle mietitty hanke palauttaa alkuinvestointiin käytettyjä rahoja myöhemmin takaisin kun rakennus kaipaa vähemmän korjausta ja huoltoa.

Onneksi mä en ole ensimmäinen joka tämän on huomannut. Näitä asioita mietitään monessakin asiantuntijaraadissa. Oikeiden asioiden kentälle siirtäminen vaan kestää pirun pitkään perinteisiinsä tiukasti juurtuneella alalla. Täysin uusia käytäntöjä on pirun hankala tuosta vaan heittää kentälle.

 

[PuoliPöhkö]

Siinä on kanssa yksi hanke jossa mukana olevat eivät varmasti tunne ylpeyttä yhteisestä ponnistuksesta. :jaska:

Puolalainen rakennusmies kertoo:
"Rakennusyhtiön mestarit antoivat käskyn, että rakenteen selvät viat täytyy peittää betonilla", yksi puolalaisista kertoi.

Kun asiat lähtevät menemään pieleen, lopulta rakennusliike välittää laadusta paskavertaa. Peittelyä, valheita, paskan tarkoituksellista tekemistä jne. Suoraselkäisyys on tuossavaiheessa vieras käsite. Palavereissa kyllä luvataan ja vakuutetaan, mutta työmaalla paska peitetään äkkiä nätillä kääreellä. Tekijä ei ajattele suinkaan kansalaistemme turvallisuutta. Ei, hän painuu johonkin ranskaan, puolaan tai minne kukakin kun homma on valmis. Heikot rakenteet jäävät tuhansien kilometrien päähän suomeen. Nuotioilloissa niistä voidaan kertoa naurettavia ja uskomattomia juttuja kavereille kotikylillä.

Arevalla on konkurssi lähellä tuon hakkeen vuoksi, jos kaikki jää lopulta sen maksettavaksi. Siksi meno on tuollaista, yritetään pelastaa omasta nahkasta se osa mikä on pelastettavissa. Ei suionkaan laadullisesti, vaan taloudellisesti.

Tuossa on mennyt alusta lähtien moni asia pieleen. Ja tulee menemään vastakin.
Melko kalliit oppirahat.

 

[markoj]

Siinä on kanssa yksi hanke jossa mukana olevat eivät varmasti tunne ylpeyttä yhteisestä ponnistuksesta. :jaska:

Puolalainen rakennusmies kertoo:
"Rakennusyhtiön mestarit antoivat käskyn, että rakenteen selvät viat täytyy peittää betonilla", yksi puolalaisista kertoi.

Kun asiat lähtevät menemään pieleen, lopulta rakennusliike välittää laadusta paskavertaa. Peittelyä, valheita, paskan tarkoituksellista tekemistä jne. Suoraselkäisyys on tuossavaiheessa vieras käsite. Palavereissa kyllä luvataan ja vakuutetaan, mutta työmaalla paska peitetään äkkiä nätillä kääreellä. Tekijä ei ajattele suinkaan kansalaistemme turvallisuutta. Ei, hän painuu johonkin ranskaan, puolaan tai minne kukakin kun homma on valmis. Heikot rakenteet jäävät tuhansien kilometrien päähän suomeen. Nuotioilloissa niistä voidaan kertoa naurettavia ja uskomattomia juttuja kavereille kotikylillä.

Arevalla on konkurssi lähellä tuon hakkeen vuoksi, jos kaikki jää lopulta sen maksettavaksi. Siksi meno on tuollaista, yritetään pelastaa omasta nahkasta se osa mikä on pelastettavissa. Ei suionkaan laadullisesti, vaan taloudellisesti.

Tuossa on mennyt alusta lähtien moni asia pieleen. Ja tulee menemään vastakin.
Melko kalliit oppirahat.

Ennen päätöstä tosta voimalasta esitettiin kysymyksiä siitä kannattaako tilata voimalaa, joka ei ole vielä edes prototyyppivaiheessa. Muistini mukaan nämä (ja monet muut) kysymykset vaiettiin pelkkänä viherpiipertäjien ym. aktivistien vikinänä, jotka yrittävät rampauttaa talouden rattaat.

 

[Tolerantti]

Mutta yksi oleellinen kysymys mulla olisi: miksi tämänkaltaiseen, Pöhkönkin kuvaamaan, tilanteeseen on jouduttu? Mikä eri organisaatiot on ajanut tuollaisiin käytäntöihin ja miksi? Säästäminen? Lyhytjänteinen tulosvastuullisuus? Aikataulujen tiukkuus?

Pöhköltä erittäin mielenkiintoista ja koskettavaa tarinaa!:thumbup:

Tuohon Knoukkarin kysymykseen esitän yhden arvauksen. Rakentaminen on monimutkaistunut valtavasti kuluneen kolmenkymmenen vuoden periodilla. Käytetään esimerkkinä omakotitaloa: talot ovat nykyään täynnä monimutkaisia LVI- järjestelmiä, kuin myös sähköhärpäkkeitä. Ne monimutkaistavat suunnittelua huomattavasti, ja tuovat lisää virhemahdollisuuksia toteutusvaiheessa.

 

[Knoukka]

Olkiluoto 3 ylittää kyllä käsityskyvyn. Miten tuo on ylipäänsä mahdollista? Hankkeen pitäisi olla vähintäänkin Euroopan ellei maailman korkeimman osaamisen ja vaatimustason näyte, mutta siellä ryssitään kaikki mahdollinen. Ja enemmänkin. Ihan pimeetä.

 

[Sam]

Olkiluoto 3 ylittää kyllä käsityskyvyn. Miten tuo on ylipäänsä mahdollista? Hankkeen pitäisi olla vähintäänkin Euroopan ellei maailman korkeimman osaamisen ja vaatimustason näyte, mutta siellä ryssitään kaikki mahdollinen. Ja enemmänkin. Ihan pimeetä.

Pitää saada mahdollisimman halvalla. Hitto, otettaisiin kotimaista työvoimaa enemmän, vaikka palkkakustannukset kasvaisivatkin. On rakennusalalla ollut tarjontaa duunareista jo pitkään. Ihan niistä ammattitaitoisista.

 

[Il Tempo Gigante]

Haa

Pitää saada mahdollisimman halvalla. Hitto, otettaisiin kotimaista työvoimaa enemmän, vaikka palkkakustannukset kasvaisivatkin. On rakennusalalla ollut tarjontaa duunareista jo pitkään. Ihan niistä ammattitaitoisista.

Puhut viisaita sanoja veli hyvä, oikein viisaita. Kun katsoo polakkeja, jotka vetelevät toisiaan turpaan CM:n parkkipaikalla lauantaiaamupäivällä viinapäissään, niin ei voi välttämättä vakuututtua siitä, että he ovat töimaallansakaan selvinpäin. Ammattitaidostaankin ollaan montaa mieltä, mutta mää en siihen voi ottaa kantaa.

No, ovatpahan nuo slaavit huomattavasti halvempia, kuin suomalaiset. Ja jää vielä välitysfirmallekin kuppausrahaa.

 

[Knoukka]

Tuli kateltua Dokumenttiprojektissa just Suomea rakentamassa -ohjelma. Palautti mieleen erään seikan mikä on silmään pistänyt uusilla ok-alueilla ajellessa. Puolipöhkis osais varmaan vastata?

Mikä on kaavoittamisen osuus nykyisissä ja muhivissa kosteus- ja muissa ongelmissa? Ennenhän talot tehtiin, kun mahdollista oli, mäelle, nyppylälle, mieluusti suojaisaan paikkaan ja muutoinkin perinnetieden mukaisesti. Nyt ok-alueita nousee alaville peltoalueille, notkomaisemassakin nököttää taloa toisensa vieressä.

Miten ja mihin siellä saadaan vedet ohjattua? Salaojitetullakin pellolla pinnan kuperuus on erittäin tärkeä ettei pääse vesi holvaamaan. En ole moista kuperuutta ok-aluella huomannut, ainakaan silmämääräisesti.

Entä ahtaan kaavan aluella olevat maaperän vaihtelut?

Ja onko isokin lasku tulossa tulevaisuudessa mahdollisten kaavoitusvirheiden vuoksi?

 

[Il Tempo Gigante]

Haa

Tuli kateltua Dokumenttiprojektissa just Suomea rakentamassa -ohjelma. Palautti mieleen erään seikan mikä on silmään pistänyt uusilla ok-alueilla ajellessa. Puolipöhkis osais varmaan vastata?

Mikä on kaavoittamisen osuus nykyisissä ja muhivissa kosteus- ja muissa ongelmissa? Ennenhän talot tehtiin, kun mahdollista oli, mäelle, nyppylälle, mieluusti suojaisaan paikkaan ja muutoinkin perinnetieden mukaisesti. Nyt ok-alueita nousee alaville peltoalueille, notkomaisemassakin nököttää taloa toisensa vieressä.

Miten ja mihin siellä saadaan vedet ohjattua? Salaojitetullakin pellolla pinnan kuperuus on erittäin tärkeä ettei pääse vesi holvaamaan. En ole moista kuperuutta ok-aluella huomannut, ainakaan silmämääräisesti.

Entä ahtaan kaavan aluella olevat maaperän vaihtelut?

Ja onko isokin lasku tulossa tulevaisuudessa mahdollisten kaavoitusvirheiden vuoksi?

Tähän vähän asian vierestä, mutta kuitenkin sinnepäin, kommentointia & kysymöintiä.

Talven aikana on tullut lehdistä luettua ja radiosta kuultua, notta kuinka hyvä onkaan lumi eristeenä, ja että sitä kannattaa kasapäin kolata talon sokkelin juureen eristeeksi kylmää vastaan. Öljyä/puuta/sähköä säästyy, kun on lunta lämmöneristeenä.

Toinen koulukunta taas kehottaa kolaamaan lumet mahdollisimman kauas asuinrakennuksista sulamisvesien pelossa.

Niin notta jos asuisin omakotitalossa, niin kumpaa ylläolevista pitäisi toteuttaa?

 

[Sam]

Niin notta jos asuisin omakotitalossa, niin kumpaa ylläolevista pitäisi toteuttaa?

Minä en ole toteuttanut kumpaakaan, molempia toki nähnyt. Puolipöhkö aiemmin samaan kysymykseeni kommentoi, että ei ole väliä, kunhan lumet eivät mene seinärakenteisiin asti: eli vain kivijalan korkeuteen.

 

[Ria]

Jos ei se tontti ihan kuopassa ole niin kai siihen vesien valumiseen voi rakentajakin melkosesti vaikuttaa, kun ei säästä perustamisessa vaan kasaa kunnon kukkulan siihen omalle tontille siihen talon kohtaan ja jättää muun osan alavammaksi. Tietysti tossa on hyväksi, jos se tontti ei ole ihan minikokonen.

 

[Knoukka]

Näissä taloissa on kyllä sellasta ideaa, eleganssia ja periaatteita, että jos olisi merenrantatontti jolle taloa rakennuttaa niin menisi aika kärkeen listalla. Vaikuttaa ehdottomalta vientituotteelta ja sellaiselta suomalaiselta rakentamiselta mitä pitäisi vaalia ja kehittää.

 

[PuoliPöhkö]

Näissä taloissa on kyllä sellasta ideaa, eleganssia ja periaatteita, että jos olisi merenrantatontti jolle taloa rakennuttaa niin menisi aika kärkeen listalla. Vaikuttaa ehdottomalta vientituotteelta ja sellaiselta suomalaiselta rakentamiselta mitä pitäisi vaalia ja kehittää.

Tuolla sivuilla luodaan paljon positiivista imagoa tuotteen ympärille, eikä kerrota juurikaan teknisesti tästä ekologisesta rakennustavasta.
Seinäpoikkileikkauksen perusteella kyseessä on täysin tavanomainen puurunkoinen ekovillalla eristetty seinärakenne, jonka saa lähes talotoimittajalta kuin talotoimittajalta.
Arkkitehdin kynän jälki rakennusten muotoilussa ja massoittelussa on toki nykyisestä päälinjasta selvästi poikkeava, hieman "puufunkkismainen".

 

[Knoukka]

Tuolla sivuilla luodaan paljon positiivista imagoa tuotteen ympärille, eikä kerrota juurikaan teknisesti tästä ekologisesta rakennustavasta.
Seinäpoikkileikkauksen perusteella kyseessä on täysin tavanomainen puurunkoinen ekovillalla eristetty seinärakenne, jonka saa lähes talotoimittajalta kuin talotoimittajalta.
Arkkitehdin kynän jälki rakennusten muotoilussa ja massoittelussa on toki nykyisestä päälinjasta selvästi poikkeava, hieman "puufunkkismainen".

Tuosta puufunkkismaisuudesta ja -runkoisuudesta tykkäsinkin. Suunnitteluhan ja räätälöiminenhän tuossa maksaa ja luulisi, että tuollaisella hieman yksilöllisemmällä talotehtaalla laatu olisi myös mainosesitettä pidemmälle parempi.

Ja rakennusteknisistä seikoista saanee lisätietoja kysyttäessä. Mutta mun maalaisjärki sanoo, jotta mitä yksinkertaisempi sen parempi. Ammattilainen voi olla toki toista mieltä.

Mutta tyylikkäitä taloja. Diggaan. Noita perustalojahan toki saa samoilla rakenteilla, mutta niitä on joka mutka täynnänsä. Ei sillä että niissä mitään pahaa, mutta mun makuun noi käy. Ja vaativat toki tyylillensä käyvän tontin.

Ja mitä noista isommista talotehtaista on juttua ollut niin sutta tulee kuulopuheiden mukaan ihan liikaa. Älvpuuhyyssi vissiin etunenässä.

 

[PuoliPöhkö]

Tuosta puufunkkismaisuudesta ja -runkoisuudesta tykkäsinkin. Suunnitteluhan ja räätälöiminenhän tuossa maksaa ja luulisi, että tuollaisella hieman yksilöllisemmällä talotehtaalla laatu olisi myös mainosesitettä pidemmälle parempi.

Ja rakennusteknisistä seikoista saanee lisätietoja kysyttäessä. Mutta mun maalaisjärki sanoo, jotta mitä yksinkertaisempi sen parempi. Ammattilainen voi olla toki toista mieltä.

Mutta tyylikkäitä taloja. Diggaan. Noita perustalojahan toki saa samoilla rakenteilla, mutta niitä on joka mutka täynnänsä. Ei sillä että niissä mitään pahaa, mutta mun makuun noi käy. Ja vaativat toki tyylillensä käyvän tontin.

Ja mitä noista isommista talotehtaista on juttua ollut niin sutta tulee kuulopuheiden mukaan ihan liikaa. Älvpuuhyyssi vissiin etunenässä.

Joo, tykkään itsekin noiden fiiliksestä.
Mitä noihin talotehtaiden tuotteisiin tulee, niin pääosin tuotteet ovat ok (no, älväriä en laittaisi), mutta loppulaatu pilataan useimmiten luilleen kilpailutetuilla asennusporukoilla jotka hutkivat tönön kasaan miten sattuu. Pääasia, että tapahtuu nopeasti, jotta tälle talotehtaan aliurakoitsijalle jäisi edes vähän katetta työlleen. Laatuun ei kiinnitetä liikaa huomiota kun on kiiru. Talotehdas rohmuaa itselleen parhaan mahdollisen katteen ostamalla kaiken mieluiten ilmaiseksi. Jopa asennustyön.

 

[Fagerholm]

Ja mitä noista isommista talotehtaista on juttua ollut niin sutta tulee kuulopuheiden mukaan ihan liikaa. Älvpuuhyyssi vissiin etunenässä.

:ahem: Siskon vuoden vanhan älvpuuhyyssin WC meni uusiksi homevaurion takia.

 

[markoj]

Näistä hometalopaketeista ollu puhetta viime aikoina. Pistetääs jotain tuohon, jos joku pöhkö tarttus syöttiin.

Hometalofirman selitys ihmetyttää: ”Miksi käyttävät myrkkyä?”


...Finndomon asiantuntijana toimineen Aalto-yliopiston tekniikan tohtori Jarek Kurnitskin mukaan pakettitaloissa ongelmia aiheuttanut koneellinen alapohjan kuivaus on parempi ratkaisu kuin perinteinen ilmanvaihto, vaikka homeongelmien ei olekaan voitu osoittaa vähentyneen menetelmän käytön myötä.

-Se on hänen mielipiteensä. Mutta miksi sitten uusissa rakennuksissa pitää käyttää hometorjuntaan Boracolia, kun kuivain ei ole käytännössä toiminut? ihmettelee Rämö.

Boracol on homeenestoaine, jota talotehtaat Rämön mukaan käyttävät koneellisen kuivauksen jättämän kosteuden aiheuttaman homeen tuhoamiseen. Jälkiä on Rämön mukaan paikkailtu tällä tavoin kaikissa kohteissa, joista liitolle on tullut valituksia alapohjan kosteusongelmiin liittyen...

...Rämön ja ympäristöministeriön Hometalkoot-projektin päällikön Juhani Pirisen mukaan Finndomon ja Älvsby-yhtiön käyttämä koneellinen kuivausmenetelmä on rakennusmääräysten vastainen. Finndomoa tukeneen dosentti Kurnitskin mukaan rakennusmääräykset eivät kuitenkaan kerro yksiselitteisesti, millä menetelmällä pohja pitäisi kuivata.

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/99605-hometalofirman-selitys-ihmetyttaa-”miksi-kayttavat-myrkkya”

Tuohon kuivausmenettelmäänkö perustu PP:n karsastus näitä taloja kohtaan?

 

[markoj]

Aika kehno vastaisku mun mielestä. Rintamamiestalojen homeongelmat taitaa johtua pääsääntösesti niihin tehdyistä remonteista ja korjauksista. Alkuperäisen kaltainen asuttu talo tuskin pahemmin pääsis isommin homehtumaan.

Hometalofirman vastaisku: ”Nämä ovat paljon pahempia taloja”

– Rintamamiestalot ovat hometaloja. Näissä taloissa on havaittu todella paljon homeongelmia, ja myytti talojen homeettomuudesta on murrettu, Kurnitski sanoi.

http://www.uusisuomi.fi/raha/99550-hometalofirman-vastaisku-”nama-ovat-paljon-pahempia-taloja”

 

[Mickey]

Täällä http://www.aamulehti.fi/teema/kotijaasuminen/ on aika paljon juttua
talotehdas Finndomo Oy:n edesottamuksista.

 

[Sinäputki]

Aika kehno vastaisku mun mielestä. Rintamamiestalojen homeongelmat taitaa johtua pääsääntösesti niihin tehdyistä remonteista ja korjauksista. Alkuperäisen kaltainen asuttu talo tuskin pahemmin pääsis isommin homehtumaan.



http://www.uusisuomi.fi/raha/99550-hometalofirman-vastaisku-”nama-ovat-paljon-pahempia-taloja”

Reilua verrata 1950-luvun ja 2000-luvun taloja keskenään.:thumbup: