Katso ketkä saivat isoimmat palkankorotukset
Tämä vuosituhannen palkkakilvan voittajia ovat Taloussanomien selvityksen mukaan ennen kaikkea lääkärit, hoitajat ja ahtaajat. He ovat keränneet vajaassa kymmenessä vuodessa suurimmat, peräti yli 40 prosentin palkankorotukset. Katso yli 200 ammatin palkkatiedot.
Kunnat maksoivat ja lääkärit sekä hoitajat kuittasivat lisää palkkaa. Ilman ei jäänyt sosiaalitoimikaan. Yksityisellä puolella jyräsi Auto- ja Kuljetusalantyöntekijäliitto AKT.
Tämä ilmenee Taloussanomien tekemästä selvityksestä, jossa verrattiin 250 ammattinimikkeen kokonaisansioita 2001 ja 2008.
– 2000-luku oli julkisen sektorin palkansaajille nopean palkkakehityksen aikaa, Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n palkka- ja työmarkkinatilastojen asiantuntija Jari Haapasalmi muotoilee.
Hänen mukaansa kuntien ja valtion palkkaohjelmat (kunpas ja valpas) toivat julkisalojen palkansaajille korotukset yli yleisen tulopoliittisen linjan.
– Tuolla ajanjaksolla oli tulopoliittisiin ratkaisuihin liittyneitä naispalkka- ja tasa-arvoeriä. Tupojen päälle tuli viisivuotinen kunta-alan palkkausjärjestelmien kehittämisohjelma (kunpas), jonka viimeiset korotukset tulivat syksyllä 2007, Kunta-alan työmarkkinajohtajaksi vuoden 2007 alussa noussut Markku Jalonen selvittää.
Vuosituhannen alussa Jalonen toimi vielä vastapuolella eli Julkis- ja yksityis-alojen toimihenkilöliitto Jytyn ja sen edeltäjän Kunnallisvirkamiesliiton puheenjohtajana.
Nyt kun kunnat kärvistelevät talousongelmissa, Jalonen ei myönnä, että kunnissa olisi oltu liian löysäkätisiä.
Päinvastoin hän lyö eteen rätingit, joiden mukaan kunnat ovat olleet ruodussa, mutta valtio meni kuntien ja yksityisten ohi 2008.
Laskelma oli esillä kunta-alan talous- ja rahoitusfoorumissa viime kuussa.
– Vain kunpas oli päälle tupon, hän sanoo.
Käytännön työssä tilastovoitto ei saa aikaan tuuletuksia.
"Korotuksista huolimatta
hoitajat jäljessä muista"
Anestesialääkäri Risto Avela ja anestesiahoitaja Leila Vaaja puhuvat palkkauksellisesta aliarvostuksesta, vaikka heidän ammattejaan muuten arvostetaankin.
Avelan mukaan tämä vuosikymmen ei ole koko totuus. Lääkäreiden palkat jäivät jälkeen koko 1990-luvun ajan. Lääkärikunta lähti kirimään kiinni jälkeenjääneisyyttä vuonna 2000. Alalla oli työtaistelu 2001 ja sitä seurasivat heti samana syksynä viiden prosentin palkankorotukset.
Syitä on muitakin, Avela listaa:
– Syrjäseudut joutuvat maksamaan siitä, että ylipäätään saavat väkeä.
– Hoitotakuu ja jonojen purkaminen ovat lisänneet ansioita.
Hän muistuttaa, että lääkäreiden ansioista 1/4–1/3 tulee päivystyksistä – nuorilla lääkäreillä jopa puolet.
– Minun ansioistani päivystyskorvausten osuus on noin viidesosa. Päivystän 5–6 kertaa kuussa.
Prosentteja vai euroja? Vaaja muistuttaa, että sairaanhoitajan saamat vajaat 32 prosenttia ei ole sama kuin kunnanjohtajan saama 32 prosenttia.
Hoitajalle vuosikymmen on tuonut ennen lakonjälkeisiä Tehy-korotuksia 670 euroa lisää, kunnanjohtajalle 1371 euroa lisää.
Tehy-korotusten Vaaja sanoo näkyvän jo omassa tilipussissa, vaikka niitä ei vielä tilastoissa näykään.
Avela sortteeraa Taloussanomien palkkatilastot kokonaisansioiden suuruuden mukaan ja huomauttaa, että sairaanhoitajaa enemmän ovat tienanneet muun muassa raitiovaununkuljettaja, sahaaja, muurari, laattamies, raudoittaja...
Tilastoissa suurimman ponkaisun – 49,9 prosenttia – ottaneista johtavista ylihoitajista Avela täräyttää:
– Ansiot vuonna 2001 olivat alle 3 000 euroa. Se oli hävyttömän vähän, ja kuvaa yleistä hoitopuolen aliarvostusta palkkauksessa.
Miesvaltaisten alojen
kehitys junnaa
Häviäjiä tilastojen perusteella ovat olleet miesvaltaiset ammatit. Niissä ansiokehitys junnasi jo ennen kuin talouden syöksy alkoi todella purra.
Alle 20 prosentin ansionnousuun ovat saaneet tyytyä muun muassa paperikoneenhoitajat, ylikonstaapelit, autonasentajat, työnjohtajat ja satamavalvojat.
Luotseilla kokonaisansiot ovat suorastaan laskeneet. Luotsiliiton toiminnanjohtaja Max Gustafsson arvelee, että keskiarvoa on painanut alas satamaluotsauskompensaation poistaminen.
Se tapahtui asteittain tällä tarkasteluvälillä. Uudet työntekijät eivät enää saaneet tällaista lisää, ja kun vanhoja siirtyi eläkkeelle – osa vanhan sopimuksen mukaan jo 55-vuotiaina, keskimääräiset kokonaisansiot laskivat.
Tällaisia rakenteellisia muutoksia saattaa Haapasalmen ja Jalosen mukaan olla vaikuttamassa myös ammattinimikkeissä.
Alla olevien taulukoiden luvut eivät ole taulukkopalkkoja vaan tilastoituja kokonaisansioita, joissa ovat mukana palkan päälle tulevat lisät.
Lähteet: Tilastokeskus, Elinkeinoelämän keskusliitto, Kirkon työmarkkinalaitos