Eurokriisi

[Matxi]

Mitä me tehtäisiin puolella miljoonalla lakkoilevalla kreikkalaisella?

Mistä lähtien orja on voinut lakkoilla?

 

[Sue_me]

Voitaisiin antaa Katainen tulevan lisäapupaketin Suomen osuutena.

Pääsisi opettamaan kreikkalaisille omaa talousoppiaan ja samalla Suomi pääsisi siitä eroon.

 

[Mosse]

Kreikkaan on tulossa F1-mitat täyttävät rata.



Ja näille ollaan antamassa lisää rahaa?
Ei hyvää päivää, voisivat EU-herrat nyt edes hieman niitä ehtojaan tarkastella..

Josko Kokoomus saa sinne miljardillaan radanreunusmainoksen ja takasuoran päässä oleva tsikaani nimetään 'Katainen chikane:ksi' tai 'Neck grip throw chikaneksi'?

 

[Mosse]

Voitaisiin antaa Katainen tulevan lisäapupaketin Suomen osuutena.

Pääsisi opettamaan kreikkalaisille omaa talousoppiaan ja samalla Suomi pääsisi siitä eroon.

+ vielä opettamaan niskalenkkiä Kreikan painijoukkueelle. Ja laulaa samalla Slipery when wet taustalla.

 

[Formulanomi]

Jos nyt jotain hyvää hakee tästä kriisistä, niin ehkä Suomi ei joudukaan tulevaisuudessa vastaavaan piinapenkkiin PIIGS -maiden kanssa.

Nythän ihmiset ovat perillä (pubi-immeisiä myöten...) siitä mihin liiallinen velkaantuminen johtaa, jos verotulot eivät riitä velkarallin ja esim. kalleiden sosiaalitukien/byrokratian pyörittämiseen. Ehkä tukien karsiminen onnistuu helpommin, kuin olisi arvannut. Eikä mitään yleislakkojakaan tule, jos ns. tärkeisiin etuuksiin yritetään puuttua. Hiehoo!

 

[Archie]

Eilen juttelin anopin kanssa näistä kuvioista. Hän luuli, että suomi on velaton maa. Ei ollut uskoa, kun valaisin asian todellisesta laidasta.

 

[Sue_me]

Eilen juttelin anopin kanssa näistä kuvioista. Hän luuli, että suomi on velaton maa. Ei ollut uskoa, kun valaisin asian todellisesta laidasta.

Ei kait velattomia maita ole kovin montaa ylipäätäänkään.

Norja ja Sveitsi olivat ainakin männävuosina niiden joukossa.

 

[kouvotsvoni]

Taitaa Venäjälläkin olla semmoiset puskurit, jotta ulkomaanvelat pientä niihin verrattuna, Libya lie samaa sarjaa..ja Viro aika lähellä muista kuin öljystä johtuvista syistä.

 

[Mosse]

Taloussanomissa juttua miten tässä velkakriisissä pankit vie ja EU vikisee. Useiden analystien mukaan EU on jo hukannut keinot edes pelastaa enää tilanne.

Mutta kipataan vaan lisää rahaa sinne ehdoitta. Mitä sillä edes täällä olis käyttöä?

Mielenkiinnolla odotan raporttia siitä, miten Kreikka on pystynyt toteuttamaan sovittuja säästötoimia taloutensa vakauttamiseksi.

No nyt en ole enää kännykän varassa (paitsi että kärrykkä on modeemina ) niin pannaan koko uutinen tänne, ettei vaan linkkejä, kuten mulkut tekee.

Euroopan velkakriisissä pankit vievät ja EU vikisee. Näin tylyttävät useita valtioiden velkakriisejä kolunneet asiantuntijat. Heidän mukaansa EU on osin omaa syytään saattanut jo menettää velkakriisin hallinnan – ja keinot "onnelliseen" loppuun. Lasku lepsuilusta ja kriisin pitkittymisestä lankeaa veronmaksajille.

Useissa Latinalaisen Amerikan velkakriiseissä ylivelkaisten valtioiden ja liian suuria riskejä ahmineiden pankkien sotkuja setvineet asiantuntijat antavat Euroopan talousviranomaisille velkakriisin hoitamisesta koleaa palautetta.

Kyse on tylystä tilannearviosta, jonka ovat laatineet yhdysvaltalaiset Lee C. Buchheit ja G. Mitu Gulati. He ovat valtioiden velkakriisien ja -saneerausten laki-, sopimus- ja rahoitusteknisten seikkojen kautta maailman arvostettuja asiantuntijoita.

Buchheit on New Yorkissa toimivan Cleary Gotlieb Steen & Hamilton -lakitoimiston osakas, Gulati on niin ikään yhdysvaltalaisen Duken oikeustieteellisen yliopiston professori.

Heidän laatimansa raportin perusteella Latinalaisen Amerikan 1980- ja 1990-lukujen velkasotkuja siivottiin tyystin erilaisin ottein ja toimin kuin nyt Euroopassa.

Latinalaisen Amerikan kriisejä ratkoneet Yhdysvaltain talousviranomaiset veivät ja liian suuria riskejä ahmineet kansainväliset pankit vikisivät. Euroopassa roolit ovat päinvastaiset: liian suuria riskejä kriisimaissa kahmineet pankit vievät ja EU vikisee.

 

[Mosse]

Jatkuu:

Päättyykö kriisi
saneerauksiin?

Buchheitin ja Gulatin mukaan Euroopan talousviranomaiset ovat saattaneet jo menettää kriisin hallinnan. Tätä menoa EU menettää pian myös tilaisuutensa kriisin ratkaisuun, jossa pinteeseen itsensä saattaneet pankit maksavat osansa laskusta.

He esittävät tylyn tilannekatsauksensa ja puntaroivat todennäköisimpiä vaihtoehtoja kriisin ratkaisuiksi tuoreessa raportissaan Greek Debt – The Endgame Scenarios (suomeksi Kreikan velka – vaihtoehtoja loppuratkaisuksi).

Raportti jatkaa tuorein tiedoin siitä, mitä Buchheit ja Gulati kirjoittivat valtioiden velkasaneerausten toteutuskeinoista vajaa vuosi sitten. Pian viimekeväisen Kreikka-paniikin jälkeen julkaistu raportti oli How to Restructure Greek Debt (suomeksi Miten saneerata Kreikan velat).

Taloussanomat kertoi valtioiden velkasaneerauksista ja kaksikon edellisen raportin johtopäätöksistä viime marraskuussa.

Buchheitin ja Gulatin tarkastelu koskee ensisijaisesti syvimmälle velkasuohon suistunutta Kreikkaa, mutta keskeisiltä osin johtopäätökset ja huomiot koskevat yhtä hyvin kahta muuta kriisivaltiota, Irlantia ja Portugalia.

He puntaroivat velkakriisin mahdollisina loppuratkaisuina seitsemää eri vaihtoehtoa, joista viranomaisten yhä tavoittelema "onnellinen" loppu vaikuttaa tällä haavaa epätodennäköisimmältä.

Pankit saavat
omansa pois

Viime kevään Kreikka-paniikista alkanut Euroopan talousviranomaisten kamppailu velkakriisin taltuttamiseksi ja rajaamiseksi on sujunut kehnosti, arvioivat Buchheit ja Gulati.

Heidän mielestään kumpikaan tavoite – kriisin taltuttaminen tai rajaaminen – ei ole toteutunut, vaan kriisi on päin vastoin pahentunut ja laajentunut. He viittaavat Kreikan yhä korkeampiin markkinakorkoihin ja yhä ankeampaan talouskehitykseen sekä Irlannin ja Portugalin hätäluottotarpeisiin.

Buchheit ja Gulati arvioivat, että kriisi on saattanut jo livetä talousviranomaisten hallinnasta, ja että osin tämä johtuu viranomaisten omista toimista.

Tähänastiset kriisitoimet eivät ole heidän mukaansa helpottaneet kriisimaiden velkataakkaa saati kohentaneet kriisimaiden talouskuntoa.

Kriisitoimet eivät myöskään ole mitenkään sitoneet kriisimaita liian suurin luotoin rahoittaneita pankkeja mukaan velkatalkoisiin.

Sen sijaan tähänastiset kriisitoimet hätäluottoineen ovat Buchheitin ja Gulatin mukaan tarjonneet pankeille tilaisuuden päästä pälkähästä – ja saada kriisimaissa vaarantamansa varat turvaan. Täydestä hinnasta.

Hätäluotot ovat jo siirtäneet pankeilta suuret määrät epävarmoja saatavia veronmaksajien vastuulle hätäluottoja myöntäneisiin maihin. Tätä menoa ei pian muita riskin kantajia ole jäljellä – ja näin todennäköisten saneerausten tappiot jäävät suurimmaksi osaksi veronmaksajien kärsittäviksi.

Tältä osin Euroopan talousviranomaiset ovat Buchheitin ja Gulatin mukaan ratkoneet velkakriisiä tyystin eri periaattein kuin Latinalaisen Amerikan velkasotkuja siivonneet viranomaiset. Tequila-kriiseissä viranomaiset veivät ja pankit vikisivät.

Baker ja Brady pitivät
pankkeja otteessaan

Buchheit ja Gulati kirjoittavat hyvin tiiviisti keskeisiin seikkoihin keskittyen Latinalaisen Amerikan velkakriiseistä, joita yhdysvaltalaisten pankkien suurten riskien takia lopulta ratkottiin pitkälti Yhdysvaltain talousviranomaisten johdolla.

Ensin 1980-luvun kriiseissä Yhdysvaltain silloinen valtiovarainministeri James Baker painosti pankkeja vapaaehtoisin velkajärjestelyin muun muassa vaihtamaan vanhoja luottojaan uusiin, pitkäaikaisempiin luottoihin. Toimi uusittiin jopa useita kertoja.

Buchheitin ja Gulatin tulkinnan mukaan Bakerin ohjelma (Baker Plan) kiinnitti pankit yhä tiukemmin koukkuun. Pankit olivat kiinni alkuperäisissä ongelmaluotoissaan eivätkä oikeastaan voineet muuta kuin kiltisti uusia luottoja.

Riskisaatavien myyminen markkinoilla olisi merkinnyt niin raskaiden tappioiden kirjaamista, etteivät pankkien huterat pääomat olisi kestäneet iskua, vaan ne olisivat kaatuneet.

Yhdysvaltain viranomaiset eivät kuitenkaan menettäneet hermojaan, vaan painostivat pankit pysymään koukussa antaakseen kriisimaille aikaa kohentaa talouksiaan ja pankeille aikaa kohentaa taseitaan – sen sijaan, että olisivat alkaneet verovaroin lunastaa pankkeja pinteestä.

Bakeria 1980-luvun lopussa Yhdysvaltain valtiovarainministerinä seurannut Nicholas Brady pani varsinaiset velkasaneeraukset vireille arvioituaan, ettei kriisimailla ollut mahdollisuuksia kasvaa eroon liian suurista veloistaan.

Sittemmin Brady-ohjelmaksi (Brady Plan) nimetty saneerausmuoto tarjosi pankeille "vapaaehtoisia" saatavien leikkauksia. Pankit saivat valita muutamasta vaihtoehtoisesta keinosta, jotka käytännössä kaikki alensivat saatavien arvoa. Yksikään pankki ei päässyt pälkähästä.

Vastaavasta menettelystä ei Buchheitin ja Gulatin mukaan ole Euroopan velkakriisissä merkkejä – eikä pian enää mahdollisuuksiakaan. Heidän mukaansa tällä kertaa viranomaiset ovat liekanarussa eivätkä suinkaan pankit.

Eurooppa päästävät
pankkeja pinteestä

Euroopan velkakriisissä talousviranomaiset eivät pidä pankkeja koukussa, vaan päin vastoin päästävät pankkeja satimesta.

Euroopassa pankkeja lunastetaan eroon ongelmaluotoista täyteen hintaan ja ajallaan sitä mukaa kuin kriisimaiden vanhoja velkoja erääntyy ja muut maat toimittavat näihin kuoletuksiin tarvittavaa hätärahoitusta, kirjoittavat Buchheit ja Gulati.

Heidän mielestään keskeinen ero aiempiin kriiseihin on, että EU:n tapa siirtää mahdollisten velkasaneerausten tappiot suurimmaksi osaksi tai jopa kokonaan veronmaksajien kärsittäviksi.

Mahdollisiin saneerauksiin mennessä pankit ja muut kriisimaiden alkuperäiset rahoittajat ovat jo livahtaneet tiehensä – ja vaihtaneet paikkaa hätäluottoja tarjoavien maiden veronmaksajien kanssa.

Latinalaisen Amerikan Brady-saneerauksissa pankit kärsivät edes osan tappioista, kun eivät muuta voineet. EU on pankeilleen huomaavaisempi.

Virallisesti Kreikka
kasvaa veloistaan


Virallisten EU-tavoitteiden mukaan Kreikka ja muut kriisimaat selviävät vanhoista veloistaan ja lisäksi uusista hätäluotoistaan ilman velkavastuiden saneerauksia.

Virallisesti talouden vyönkiristykset avittavat kriisimaat niin rivakkaan kasvuun, että julkisen talouden mittavat alijäämät alkavat tuota pikaa keventyä ja samalla valtaisat velat alkavat nopeasti sulaa siedettäviin mittoihin.

Tähän viralliseen visioon ei rahoitusmarkkinoilla usko kukaan, eivätkä sitä kovin todennäköisenä pidä myöskään Buchheit ja Gulati. Heidän puntaroinnissaan kriisin ratkeaminen talouskasvun avulla vaikuttaa vähiten todennäköiseltä.

He pitävät kriisin muunlaisia ratkaisuja todennäköisempinä – ja käsittelevät raportissaan niistä kuutta.

Näistä neljässä nykyisenlainen ratkaisun lykkääminen jatkuu vuoden 2013 puoliväliin, ja vasta sen jälkeen alkavat saneeraukset – tai tuolloin toimintansa aloittava pysyvä vakausrahasto ottaa Kreikan pysyvästi hoteisiinsa.

Kahdessa muussa ratkaisuvaihtoehdossa saneeraukset alkavat jo ennen vuoden 2013 määräaikaa.

Aikailu siirtää riskiä
pankeilta valtioille

Jos velkakriisin ratkaisemista lykätään virallisen aikataulun mukaisesti vuoden 2013 puoliväliin asti, ehtii suurin osa Kreikan vanhoista veloista erääntyä. Tällä välin suurin osa Kreikan valtioon liittyvästä luottoriskistä ehtii siirtyä pankeilta ja muilta rahoittajilta hätäluottoja myöntäneille valtioille, EKP:lle ja IMF:lle.

Buchheit ja Gulati arvioivat, että virallisesta aikataulusta kiinni pitäminen vaikeuttaa kriisin ratkaisemista. Heidän mukaansa vuoden 2013 puolivälin jälkeen on kolme keinoa jakaa velkasaneerauksen menetykset, ja jokainen niistä sisältää suuria poliittisia ja taloudellisia ongelmia.

Jos viranomaiset haluavat säästää jäljelle jääneitä pankkeja myös saneerauksissa ja saneerauksilla rasitetaan vain hätäluottoja, on tätä hyvin vaikea perustella hätäluottoja myöntäneissä maissa.

Jos taas jäljelle jääneet pankit pannaan kärsimään koko saneerauspaine, menettävät ne kaiken ja kaatuvat kotivaltioidensa syliin. Välimuodossa saneeraustaakka jakautuu sekä hätäluottojen myöntäjille että pankeille, jolloin kaikki ovat käärmeissään.

Neljäskään vaihtoehto ei ole Buchheitin ja Gulatin mukaan helppo, sillä se pitkittää Kreikan tukirahoitusta yhä uusilla tukiluotoilla – ja siirtää ongelmallisen lainakannan lopulta kokonaisuudessaan vakausrahastojen haltuun eli muiden maiden veronmaksajien vastuulle.

Saneeraukset voivat
alkaa milloin vain

Sen helpompaa ei ole kriisin ratkaiseminen ennen vuoden 2013 puoliväliä – johon asti EU:n keskeiset päättäjät ovat luvanneet olla toteuttamatta ainuttakaan velkasaneerausta.

Buchheit ja Gulati kuitenkin huomauttavat, että lupauksista tai lainsäädännön esteistä huolimatta velkasaneeraukset on mahdollista panna vireille milloin tahansa.

– Kasvojen säilyttämiseksi lienee välttämätöntä käyttää muita termejä kuin "velkasaneeraus", jos toimeksi pannaan ennen vuoden 2013 puoliväliä, arvioivat Buchheit ja Gulati.

Heidän mukaansa sanavalinnat eivät kuitenkaan muuta itse asiaa. "Velkajärjestely" tai "saatavien uudelleenjärjestely" voivat ajaa saman asian kuin "saneeraus".

Ennen luvattua vuoden 2013 määräaikaa toteutettaville saneerauksille on Buchheitin ja Gulatin mukaan periaatteessa kaksi toteutustapaa:

Vapaaehtoisuuteen perustuvat "kevytsaneeraukset" – tai varsinainen "verenvuodatus".

 

[Mosse]

Viel...

Kevytsaneeraus
ei ehkä enää riitä

Kevyempi saneerausmalli perustuisi Buchheitin ja Gulatin mukaan vapaaehtoisiin lainaehtojen muutoksiin, kuten laina-aikojen pidennyksiin ja mahdollisesti korkojen alennuksiin.

Muutoksiin osallistuvat rahoittajat saisivat luvan säilyttää vanhat tai tilalle tarjotut uudet lainasaatavat taseissaan alkuperäisin nimellisarvoin. Näin ne välttyisivät luottotappioilta, vaikka todellisuudessa muutokset tarkoittaisivat saatavien käyvän nykyarvon alentumista.

Kevytsaneerauksia voitaisiin toteuttaa muunnelmalla 1990-luvun Brady-saneerauksista, joissa pankit saivat vanhojen kehnojen saataviensa tilalle uusia, Yhdysvaltain liittovaltion takaamia velkakirjoja, niin sanottuja Brady-bondeja.

Näissä takaajamaiden myöntämä takaus voisi houkutella pankkeja hyväksymään selvästi aiempaa pitkäaikaisempia velkakirjoja. Samalla takaukset kohentaisivat pankkien vakavaraisuusasemaa parantamalla saatavien laatua.

Ongelma olisi, etteivät kevytsaneerausten keinot välttämättä enää riitä ratkomaan ainakaan Kreikan velkaongelmia. Buchheitin ja Gulatin mukaan "verenvuodatus" voi olla joka tapauksessa edessä.

Pystyykö EU samaan
kuin Baker ja Brady?


Sanavalinnoista riippumatta Kreikan velkavastuut ovat Buchheitin ja Gulatin mukaan milloin tahansa järjestettävissä sellaiseen uskoon kuin viranomaiset parhaaksi katsovat – ja uskovat poliittisesti mahdolliseksi.

Suurin osa Kreikan niin kuin muidenkin eurovaltioiden velkakirjamuotoisista lainoista on laskettu liikkeeseen kunkin maan kotimaisen lainsäädännön mukaisin sopimuksin. Niinpä liikkeeseenlaskijavaltioilla on keinot toteuttaa tarvittavat lainaehtojen muutokset lainsäädännön keinoin.

Tällaiset järeät toimet voivat olla tarpeen ennen kuin Kreikan velkataakka kevenee riittävästi. Tämä voi Buchheitin ja Gulatin mukaan edellyttää myös nimellisten lainapääomien tuntuvia leikkauksia ja laina-aikojen merkittäviä pidennyksiä.

He eivät arvioi tarvittavien lainaleikkausten tai laina-aikojen pidennysten määrää, mutta rahoitusmarkkinat hinnoittelevat Kreikan valtion velkakirjoissa parhaillaan lähteestä riippuen 30–50 prosentin menetyksiä. Lainavuodet voivat venyä vuosikymmeniksi.

Tarvittavien lainaleikkausten toteuttaminen edes muodollisesti vapaaehtoisin toimin edellyttäisi Buchheitin ja Gulatin mukaan samanlaista pankkien painostamista kuin Yhdysvaltain Baker ja Brady harjoittivat omissa saneerauksissaan.

Heidän mukaansa on kuitenkin epävarmaa, kykenevätkö Euroopan talousviranomaiset vieläkään – tai enää – moiseen.

Onko Mikkelin mänijöitä? Juna män justiinsa.:alppu:

 

[kouvotsvoni]

Kauppalehden juttu. Onhan noita ennenkin listattu, niin mietin pitääkö nuo hörhöilyt edelleenkin paikkansa..Jos niin, ennemmin kyllä "lainaisin" jollekin pultsarille kuin verojen kautta Kreikalle.

1) 800 entistä poliitikkoa vaatii takautuvasti enemmän rahaa - noin 80 miljoonaa euroa.

2) Pääministerin työntekijät saavat edelleen 16 kuukausipalkkaa vuodessa.

3) Valtionyhtiöiden työntekijät saavat mm. bonukset täsmällisyydestä, käsienpesusta sekä työskentelystä 0-8 asteen lämpötiloissa. Jopa kopiokoneen käytöstä sai lisärahaa. Lisien avulla valtion virkamies saattoi nostaa 3908 euron peruspalkkaansa 8675 euroon.

4) Bussinkuljettajan virallinen työaika alkaa sopimuksen mukaan jo siitä, kun hän lähtee kotoa. Jopa moottorin lämmittelystä saa lisärahaa.

5) Veturinkuljettajan vapaapäivät lasketaan 28 tunnin mukaan 24:n sijasta.

6) Papit saavat joka jumalanpalveluksesta lisäpalkkaa.

7) Tietyissä valtionyhtiöissä, kuten öljy-yhtiö Hellenic Petroleumissa, maksetaan 18 kuukausipalkkaa vuodessa. Yövartija saattaa saada jopa 72 000 euroa. Lisäksi jokainen työntekijä saa viiden päivän luksusloman haluamassaan hotellissa. Konsernin työntekijät ansaitsevat saksalaiskollegoihinsa verrattuna 50 prosenttia enemmän.

8) Pitkäaikaisia korkean tason poliitikkoja on kreikkalaismedian mukaan hyvästelty eläkkeelle jopa 250 000 euron kultaisen kädenpuristuksen saattelemana. Parlamentin jäsenet, jotka ovat olleet mukana vuodesta 1993 lähtien, saavat kaksinkertaiset eläkkeet.

9) Joka neljäs kreikkalainen työntekijä on valtion palkkalistoilla. Valtionyhtiöt ovat kuitenkin kaikki tappiollisia, ja valtion rautatieyhtiöllä OSE:lle on velkaa noin 11 miljardia euroa.

10) Kreikassa on yli 200 000 kotitaloutta, joita ei ole rekisteröity mihinkään. Verotuloja? Nolla!

11) Eräs verottajan "veropoliisi" näpsäisi itselleen kaksi miljoonaa euroa. Jopa munkit ovat sotkeutuneet verokikkailuun. Athos-vuorella on tehty laittomia maakauppoja.

12) Valtio takaa apteekkareille edelleen vähintään 35 prosentin voiton. Kreikassa on eniten apteekkeja Euroopassa, apteekki jokaista 1200:aa henkeä kohti.

13) Ateenan hienostokaupunginosassa jäi vastikään kiinni lääkäri, jonka tilillä oli 10 miljoonaa euroa, mutta joka oli ilmoittanut verottajalle vain 30 000 euroa.

14 ) Harmaan työn ja (arvonlisä)veronkierron vuoksi Kreikan verottajalta jää saamatta vuosittain arviolta 30 miljardia euroa.

 

[Sue_me]

Uutisissa oli äsken juttua siitä, että suuret euromaat olivat viime viikon salaisessa kokouksessa päättäneet vaatia Kreikalta vakuuksia lisälainan myöntämiseksi.

Valtion omaisuuden myymiseksi perustetaan erillinen yhtiön tätä hoitamaan, hieman samaan tapaan mitä DDR:n valtion omaisuuden suhteen meneteltiin parikymmentä vuotta aiemmin saksojen yhdistyttyä.

 

[Archie]

Voi olla vähän niin ja näin vakuuksien saaminen. Sellaisia kun ei ole tapana ollut maiden välisissä velkasuhteissa jaella. Yleensä omaisuus on jaettu sotimalla. Kreikassa on suhteellisen vaikeaa saada mitään yksityistettyä, koska kansa on sitä vastaan. Valtion omaisuuden luovuttaminen vakuuksina ulkomaille tuskin onnistuu helpommin. Toisaalta, Kreikan vaihtoehdot ovat kovin vähissä. Saattavat hypätä euroveneestä pois ennen kuin tarvitsee maitaan kaikille jakaa.

 

[Archie]

Nuo vakuudet ovat silleen jännä asia, että niiden avulla taas kierretään sitä, että lainoittajat joutuisivat riskin kantajaksi.

Nyt lainaa haetaan lisää uskottelemalla, että vakuudet tekevät lainasta riskittömän. Poliitikot ympäri eurooppaa vakuuttelevat tätä mantraa äänestäjille ja kriisi vain etenee taustalla.. siirtäen vastuuta joka päivä alkuperäisiltä lainoittajilta eurooppalaisille veronmaksajille.

 

[jaska]

Kauppalehden juttu. Onhan noita ennenkin listattu, niin mietin pitääkö nuo hörhöilyt edelleenkin paikkansa..Jos niin, ennemmin kyllä "lainaisin" jollekin pultsarille kuin verojen kautta Kreikalle.

Mites nämä Suomessa - ei varmaan yhtä pahasti, mutta:
- Julkisella sektorilla pidemmät lomat & paremmat palkat kuin yksityisellä.
- Julkinen sektori melko iso
- Kansanedustajien sopeuttamiseläkkeet
- Poliitikkojen palkkiovirat
- Suljettuja aloja (taksit, apteekit jne.)

jne.

 

[Archie]

9) Joka neljäs kreikkalainen työntekijä on valtion palkkalistoilla. Valtionyhtiöt ovat kuitenkin kaikki tappiollisia, ja valtion rautatieyhtiöllä OSE:lle on velkaa noin 11 miljardia euroa.

Eiköhän sinne takauksiin saada juuri nämä huonosti hoidetut ja persaukiset valtionyhtiöt. Kun velat jäävät maksamatta, niin vakuutena saadaan velkaiset firmatkin kuntoon hoidettavaksi.

 

[Archie]

MILANO. Kreikka on nostanut valtion omaisuuden yksityistämisen ykkösasiaksi maan velkakriisistä selviytymisohjelmassa, pääministeri George Papandreou sanoo italialaisen Correira della Sera -sanomalehden haastattelussa.

Kreikan hallitus on jo leikannut julkista sektoria ja liberalisoinut talouttaan, ja valmistautuu nyt rankkaan yksityistämisohjelmaan.

"Alussa yksityistäminen ei ollut tärkeimpien keinojen joukossa, mutta nyt se on asialistan kärjessä. Aiomme osoittaa, että kykenemme kunnioittamaan velanhoidon velvoitteemme joukolla kehitysprojekteja", Papandreou sanoi.

Pääministeri vakuutti, että toimilla on maassa laaja tuki. Kreikka ei laiminlyö velanmaksuaan eikä aio lähteä rahaliitosta, hän vakuutti.

Kreikan on arveltu tarvitsevan lisätukea selvitäkseen lankeavista veloistaan. Papandreou toivoi, että maa pääsisi jo ensi vuonna ainakin lainaamaan rahaa yleisiltä rahamarkkinoilta tukien sijasta.

"Mutta haluan lisätä yhden asian, jonka suhteen me olemme hyvin herkkiä: saaren ja monumentin vaatiminen velkojen vakuudeksi on lähes loukkaus. Sanamme ja toimemme pitäisi riittää vakuuksiksi", Papandreou sanoi.

Papandreou kertoi myös, että Kreikka on valmis tukemaan italialaisen keskuspankkiirin Mario Draghin valintaa Euroopan keskuspankin seuraavaksi pääjohtajaksi.

Lehdistä onkin saanut lukea, että kansan tuki on taustalla. Ovat ihan siitä ilosta pitäneet lakkopäiviä. Saa nyt nähdä, että kelpaako Kataiselle ja Urpilaiselle kunniakas sana vakuudeksi.

 

[Archie]

Velkaongelmissa oleva Kreikka sanoo aloittavansa välittömästi valtion omaisuuden myynnit. Myyntiin on menossa osia useista valtion omistamista yrityksistä, kertoo valtiovarainministeri George Papaconstantinou.

Kreikka myy muun muassa valtion osuudet teleyhtiö OTE:stä, Thessalonikin ja Ateenan satamista, Thessalonikin vesiyhtiöstä ja yhdestä pankista.

Valtiovarainministeri ilmoitti asiasta hallituksen pitkän istunnon jälkeen. EU:n komissio on kiirehtinyt Kreikan yksityistämisohjelmaa. Viimeksi tänään maanantaina talouskomissaari Olli Rehn kehotti Kreikkaa nopeuttamaan 50 miljardin euron yksityistämisohjelmaa.

Kreikka aloittaa taas valtion omaisuuden myynnin. Jokohan nyt onnistuisi? Jos on ulkomaisiin lähteisiin uskominen, niin vaikeaa saattaa olla. Siellä kun ei ammattiliitot ja muut järjestöt hyväksy asiaa.. eikä kansakaan ole puolella. Yhdessä ne pystyvät torpedoimaan aika hyvin hallituksen yritykset. Nähtäväksi jää.

 

[Mosse]

Saksa prässää päälle:

Saksa vaatii Kreikalta talouskuria


Saksan hallitus vaatii Kreikalta
entistä tiukempaa talouskuria.

Liittokansleri Angela Merkelin mukaan
Kreikan velkojen uudelleenjärjestely ei
tule kysymykseen. Valtiovarainministeri
Wolfgang Schäuble vaatii puolestaan
kreikkalaisilta kovempaa säästökuuria.

Merkel ja hänen ulkoministerinsä Guido
Westerwelle kritisoivat Kreikan,
Portugalin ja Espanjan liian pitkiä
lomia ja liian varhaista eläkeikää.

Saksan talousasiantuntijat ovat jo
pitkään puhuneet Kreikan velkojen
uudelleenjärjestelystä.