Miljardiriski pinnan alla
Sunnuntai 25.9.2011 klo 22.49
Eduskunta on myöntänyt riskilainoja velkaisille euromaille jo 2,7 miljardia. Harva tietää, että Suomen Pankin kautta on mennyt toinen mokoma.
Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen istuu EKP:n neuvostossa, jossa kriisimaiden velkakirjojen tukiostoista on päätetty.
FAKTA
Tonni per pää
Kreikalle kahdenkeskistä lainaa 890 miljoonaa euroa.
Irlannille lainaa ERVV:n (Euroopan rahoitusvakausväline) kautta 760 miljoonaa euroa.
Portugalille lainaa ERVV:n kautta 1 070 miljoonaa euroa.
Näistä tulee yhteensä 2 720 miljoonaa euroa.
Sen lisäksi euroalueen ulkopuoliselle Islannille on annettu lainaksi suoraan 160 miljoonaa euroa.
Kun mukaan otetaan vielä Suomen osuus EKP:n "roskalainoista" (noin 2 600 miljoonaa euroa), olemme antaneet lainaksi noin tuhat euroa jokaista suomalaista kohti.
Euroopan keskuspankki (EKP) aloitti runsas vuosi sitten kriisivaltioiden Kreikan, Irlannin ja Portugalin velkakirjojen ostot, koska ne eivät saaneet enää markkinoilta riittävästi rahoitusta.
"Velkakirjaohjelman" ilmoitettiin olevan "epätavanomainen toimi", sillä rahaliiton perussääntöjen mukaan keskuspankki ei saa tukea vaikeuksiin joutuneita jäsenmaita (artikla 18.1).
Tukiostoiksi näitä hankintoja on nimitetty siksi, ettei EKP ole vaatinut keskuspankkirahoitukselleen luotettavia vakuuksia. Määräyksistä piittaamatta vakuudeksi on kelpuutettu jopa roskalainoiksi luokitellut Kreikan valtion velkakirjat.
Käytännössä nämä EKP:n päättämät operaatiot on pantu täytäntöön euromaiden keskuspankeissa. Myös Suomen Pankkia koskee sama vakuusvaatimus. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen istuu EKP:n neuvostossa.
2,6 miljardia
Viime elokuussa tukiostot laajennettiin koskemaan myös kriisin partaalla olevien Italian ja Espanjan valtioiden velkakirjoja, joita EKP on ostanut jälkimarkkinoilta "markkinahintaan". Minkä maan velkakirjoja on ostettu ja kuinka paljon, sitä EKP tai Suomen Pankki eivät kerro. Vain yhteissumma on julkinen tieto.
Elokuun lopussa EKP:n tukiostojen yhteissumma oli paisunut jo noin 143 miljardiin euroon.
Suomen Pankin ja siis viime kädessä Suomen osuus tuosta vastuusta ja riskistä on 1,8 prosenttia eli noin 2,6 miljardia euroa. Se on osapuilleen saman suuruinen kuin eduskunnassa tähän mennessä päätetyt euromaiden tukipaketit.
Nämä miljardivastuut ja -riskit Suomelle on otettu "EKP:n neuvoston jäsenen Erkki Liikasen päätöksillä - ilman, että eduskuntaa on asiasta edes informoitu", SP:n entinen viestintäpäällikkö Jouko Marttila piikitteli Ylen Ykkösaamun radiokolumnissaan (30.8.).
EXTRA"Suuria tappioita tulee"
Eduskunnan pankkivaltuuston puheenjohtaja kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok) myöntää, ettei eduskuntaa ole kuultu, kun Suomen Pankin (SP) varoja on pantu likoon muun muassa Kreikan tukemiseen.
- Kyllä se on ihan totta. Ne päätökset on tehty Euroopan keskuspankkijärjestelmässä itsenäisesti.
Pankkivaltuusto on EKP:n ja SP:n operaatioissa vain keskustelukumppani ja informaation saaja, ei päätöksentekijä.
- Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja sen osana Suomen Pankin riippumattomuutta poliittisesta päätöksenteosta on haluttu korostaa, Zyskowicz selittää eduskunnan olematonta roolia.
Ja jos huonosti käy, lasku tulee kuitenkin Suomen veronmaksajille?
- Joo, jos huonosti käy... Ensi vaiheessa Suomen Pankille kuuluu osa EKP:n tappioista. Ja jos oikein huonosti käy, ja jos Suomen pankin tase ei kestäisi (tappioiden suuruutta), silloin se viime kädessä on suoraan veronmaksajien piikissä eli Suomen valtion pitää huolehtia sen rahoittamisesta.
- Tällainen skenaario edellyttäisi jo aikamoista katastrofia.
- Se skenaario ainakin on jo selvä, että EKP:lle ja sitä kautta myös Suomen Pankille tulee suuria tappioita ainakin Kreikan valtion papereista, joita niillä on vakuutena.
Entä jos euro eli rahaliitto hajoaisi?
- Se voisi käsittääkseni tarkoittaa lähinnä sitä, että Kreikka jättäytyisi euron ulkopuolelle voidakseen devalvoida valuuttansa. Joka tapauksessa euro ja EKP muilta osin jatkaisivat toimintaansa kuten ennenkin.
Entä jos rahaliitto purkautuisi kokonaan?
- Sellaista vaihtoehtoa ei ole olemassa ainakaan näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa, Zyskowicz vakuuttaa.
TIMO HAKKARAINEN
timo.hakkarainen@iltalehti.fi