Eurokriisi

[Sam]

Syytä olisi ottaa pää pois kvartaalitalouden pensaasta ja katsella asioita pitemmällä aikavälillä. Varsinkin terveydenhuollossa (niin fyysisessä kuin psyykkisessäkin) olisi syytä panostaa kunnolla ennalta ehkäiseviin toimiin, vaikka alkuinvestoinnit kirpaisisivatkin eikä hyötyjä päästä ulosmittaamaan nopeasti.

Sama myös yleisen infran kanssa. Priorisoidaan mitä pitää pitää kunnossa ja se tehdään ajoissa. No, vaikeaksi menisi menojen puolesta pariksi vuodeksi, mutta ehkä 5-10 vuoden päästä voisi meno olla jo lupaavaa.

Samalla jokainen ruikuttaja voi miettiä, minkä verran on itse valmis lähtemään talkoisiin. Ei tätä laivaa käännetä vain sillä, että vain valtion ja kuntien porukkaa pistetään pihalle - vittu kärsikööt muut, kunhan mulla menee lujaa, olenhan ihan yli-ihminen! Lusikka kauniiseen kouraan ja koko saakelin tienaava porukka mukaan kääntämään kurssia.

Mikäli vain heikoimpia kuritetaan, tulee nykyiset ongelmat kertautumaan tulevaisuudessa. Omana mutuna siis väitän, että olisi tehtävä ainakin kymmenen vuoden suunnitelma ja vetää se läpi vaikka väkisin itkien. Lyhyen aikavälin kikkailut kusee vaan kintuille. Tosin nykyinen yhteiskuntamallimme ei muuhun taivu.

 

[Archie]

Nuo Samin mainitsemat investoinnit perustehtäviin jäävät kovin vähälle. Päättäjillä on kiire säätää jotain uutta, johon rahat laittaa. Lopulta tullaan tilanteeseen, jossa huomataan, että ylläpidettävää on aivan liikaa tuloihin nähden. Itse asiassa niin on jo tainnut käydäkin, kun katsoo valtion ja kuntien velkaantumistahtia.

 

[markoj]

Suomi selvisi lamasta myös leikkauksin 1990-luvulla. Nyt kuitenkin vertailtavat tilanteet ja kansantaloudet ovat erilaisia, joten vertailu ei ole kovinkaan hyödyllistä.

Se tiedetään, että leikkaaminen ei nykyisissä velkamaissa näytä tuovan muuta kuin syvemmän kriisin. Ilmeisesti et ymmärtänyt sitä, että leikkaaminen ei ole poliitikkojen ensisijainen päätös. Sen päätöksen tekivät markkinat, kun eivät enää uskoneet ko. maiden velanmaksukykyyn. Jos kukaan ei lainaa, niin on pakko leikata tai keskuspankin pitää painaa rahaa. Siinä ne vaihtoehdot on.

Tuo boldattu kohta olisi saatu hallintaan useaan kertaa myös minun mainitsemilla asioilla. Eli oikealla velkojen järjestelyllä ja toisaalta siitä seuranneen pankkikriisin fiksulla hoidolla, josta olen esimerkkejä kertonut.

Suomen 90-luvun tilanteesta sen verran, että olen vähän sitä mieltä, että alun rajut leikkaukset syvensi lamaa ja liian pitkään jatkettuna ne viivytti kasvua. Jos oletetaan, että pankkikriisi ois hoidettu fiksummin, kuten muissa pohjoismaissa ja leikattu vähemmän niin toipuminen ois ollu huomattavasti nopeampaa. Leikata toki toki ois voinut ja pitänytkin, mutta kuten sanoin, vähemmän ja se ois pitäny lopettaa ajoissa.

Jos väittää, että Suomi ei ois noin toimien saanut lainaa niin uskoo samalla sen, että 90-luvun lama hoidettiin fiksusti, eikä mitään isoja virheitä tehty.

Jos oletetaan, että Suomi ois kylmästi kansallistanu kriisipankit niin sillä hommalla ois voitu tehdä 90-luvun lopulta lähtien hyvä tili, kun ois alettu uudelleen yksityistää niitä. Ois tapettu satoja tuhansia työpaikkoja vähemmän ja siihen käytetty pankkituki ois tullu korkojen kans takas. Työttömyys ja siitä aiheutuneet kustannukset, jotka eniten kasvattivat valtion menoja, ois ollu vain osa toteutuneesta ja samalla todellinen velantarve ois ollu pienempi ja ois päästy nopeammin sitä pois maksamaan.

 

[Törni]

Tuo boldattu kohta olisi saatu hallintaan useaan kertaa myös minun mainitsemilla asioilla. Eli oikealla velkojen järjestelyllä ja toisaalta siitä seuranneen pankkikriisin fiksulla hoidolla, josta olen esimerkkejä kertonut.

Suomen 90-luvun tilanteesta sen verran, että olen vähän sitä mieltä, että alun rajut leikkaukset syvensi lamaa ja liian pitkään jatkettuna ne viivytti kasvua. Jos oletetaan, että pankkikriisi ois hoidettu fiksummin, kuten muissa pohjoismaissa ja leikattu vähemmän niin toipuminen ois ollu huomattavasti nopeampaa. Leikata toki toki ois voinut ja pitänytkin, mutta kuten sanoin, vähemmän ja se ois pitäny lopettaa ajoissa.

Jos väittää, että Suomi ei ois noin toimien saanut lainaa niin uskoo samalla sen, että 90-luvun lama hoidettiin fiksusti, eikä mitään isoja virheitä tehty.

Jos oletetaan, että Suomi ois kylmästi kansallistanu kriisipankit niin sillä hommalla ois voitu tehdä 90-luvun lopulta lähtien hyvä tili, kun ois alettu uudelleen yksityistää niitä. Ois tapettu satoja tuhansia työpaikkoja vähemmän ja siihen käytetty pankkituki ois tullu korkojen kans takas. Työttömyys ja siitä aiheutuneet kustannukset, jotka eniten kasvattivat valtion menoja, ois ollu vain osa toteutuneesta ja samalla todellinen velantarve ois ollu pienempi ja ois päästy nopeammin sitä pois maksamaan.

Höpö höpö.

 

[Fasaldi]

Jos oletetaan, että Suomi ois kylmästi kansallistanu kriisipankit niin sillä hommalla ois voitu tehdä 90-luvun lopulta lähtien hyvä tili, kun ois alettu uudelleen yksityistää niitä.

Pankkitukihan oli pääomalainaa, jonka pystyyn jääneet pankit maksoivat takaisin valtiolle. Pankit maksoivat lainasta korkoa myöhemmässä vaiheessa. Jos laina olisi jäänyt maksamatta takaisin, sittenhän pankit olisi kansallistettu:

Kriisin laajuus alkoi paljastua. Pankit ilmoittivat julkisuudessa miltei päivittäin uusista luottotappioista. Pankkien vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden turvaamiseksi valtio antoi vuonna 1992 kaikille pankeille pääomalainaa yhteensä 7,9 miljardia markkaa. Pääomalaina oli aluksi korotonta, mutta myöhemmin sen korko alkoi nopeasti nousta. Korkoa sai maksaa ainoastaan voitonjakokelpoisista varoista, ja jos pankit eivät olisi pystyneet maksamaan korkoa, valtio olisi voinut muuttaa lainan osakeomistukseksi. SKOPia lukuun ottamatta pankit maksoivat pääomalainan takaisin 1990-luvun loppuun mennessä.[3][6]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_pankkikriisi

 

[markoj]

Pankkitukihan oli pääomalainaa, jonka pystyyn jääneet pankit maksoivat takaisin valtiolle. Pankit maksoivat lainasta korkoa myöhemmässä vaiheessa. Jos laina olisi jäänyt maksamatta takaisin, sittenhän pankit olisi kansallistettu:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_pankkikriisi

Tuo pääomalaina on vain pieni osa koko tuesta. Edelleenkin se merkittävin asia tossa sotkussa on se, että pankkien annettiin tehdä tuhojaan ja tienata sillä.

 

[Sam]

Tuo pääomalaina on vain pieni osa koko tuesta. Edelleenkin se merkittävin asia tossa sotkussa on se, että pankkien annettiin tehdä tuhojaan ja tienata sillä.

Mikä myös kertautuu pahoinvoivien lasten ja nuorten kasvaessa yhteiskuntaan huonosti sopeutuviksi aikuisiksi.

 

[jps]

Markoj on aika lailla oikeassa. Ruotsissa ja Norjassa (myöhemmin myös Tanskassa) oli samoihin aikoihin pankkikriisi, siellä valittiin tuen ehdoksi omistusoikeuden siirtyminen kokonaan tai osittain valtiolle. Suomi rahoitti lainoilla pankkeja. Lopputuloksena muutaman vuoden päästä pankkikriisi maksoi Suomen valtiolle noin 60 miljardia, Ruotsin ja Norjan valtiot tienasivat pankkikriisistä saman verran. Minkähän maalaisten omistuksessa suurimmat suomalaiset pankit nykyään ovat? Voisko siitä tehdä jotain johtopäätöksiä myös hieman pidemmän aikavälin järkevyydestä?

Suomessa valtio antoi myös pankeille blankovekselin pistää asiakkaita nurin. Pankeille oli kannattavampaa kaataa vaikeuksissa ollut asiakas kuin neuvotella maksujärjestelyistä.

Pankkien tukemisen suhteen on metkaa, kun markoj kannattaa markkinataloutta ja Törni ja Fasaldi eivät sitä kannata.

Koko 90-luvun laman pohjusti täysin järjettömästi toteutettu rahamarkkinoiden vapautus. Pankkien antolainaus vapautettiin, mutta ottolainausta ei. Se on kyllä niin saatananmoinen sähläys, että hakee kyllä suomen taloushistoriassa vertaistaan.

 

[Törni]

Pankkien tukemisen suhteen on metkaa, kun markoj kannattaa markkinataloutta ja Törni ja Fasaldi eivät sitä kannata.

En muistaakseni ole tuollaista tahtotilaa ilmaissut. Täälläkin mainittuja peliliikkeitä pitäisi vaan tehdä. Ongelma on siinä, että nyt ei tehdä mitään tai tehdään aivan liian hitaasti ja loivasti.

 

[Mosse]

Yhtälö ei toimi: Firmat haluaa suurempia voittoja, väkeä pihalle, lisää työttömiä, ostovoima laskee, työttömyskulut nousee, väkimäärä kasvaa. Onko kapitalismi tullut tiensä päähän?:doubtful:

ILO:Maailmassa pian 200 milj. työtöntä


Tiukat säästötoimet ja ankarat
työvoimauudistukset ovat haitanneet
uusien työpaikkojen luomista, sanoo
Kansainvälinen työjärjestö ILO.

YK:n alainen järjestö ei usko, että
työllisyystilanne palautuisi
talouskriisiä edeltäneelle tasolle
ennen vuoden 2016 loppua.

ILO:n mukaan maailmassa oli viime
vuoden lopussa 196 milj. työtöntä.
Määrän uskotaan nousevan tänä vuonna
202 miljoonaan.

Euroopan maista yli kahdessa
kolmasosassa työttömyysaste nousi viime
vuonna.

Lähde: Yle teksti-tv
Linkki: http://www.yle.fi/tekstitv/txt/P163_01.html

 

[Archie]

Eri alueilla työttömyyden syyt ovat aivan erilaisia. Jossakin ei osata lukea ja toisaalla osaaminen on hinnoilteltu markkinoilta ulos.

Euroopan tilanne on aika synkkä. Työttömiä on ennätysmäärä, velat painavat ja väestö vanhenee. Asioita hoitaa EU, joka on jäykempi liikkeissään kuin entinen Neuvostoliitto. Tilanteet kriisityvät politiikkojen kiistellessä vaihtoehdoista, jotka päätyvät mahtipontisiin päätelauselmiin.

Etelän maat kurijistuvat eurossa ja pohjoisen rikastuvat. Tilanne lienee pidemmän päälle kestämätön.

 

[jaska]

Älkää hätäilkö. Eurooppa teki 2000 Lissabonissa strategian, jonka mukaan ollaan maailman kilpailukykyisimpiä 2010.

No ei tuo toteutunut, 2010 taidettiin tavoitetta muutta tulevaisuuteen.

 

[Archie]

Älkää hätäilkö. Eurooppa teki 2000 Lissabonissa strategian, jonka mukaan ollaan maailman kilpailukykyisimpiä 2010.

Sepä tavoite onkin hyvin toteutunut. Huhujen mukaan uusi tavoite on asetettu vuoteen 2100.

 

[Fasaldi]

Markoj on aika lailla oikeassa. Ruotsissa ja Norjassa (myöhemmin myös Tanskassa) oli samoihin aikoihin pankkikriisi, siellä valittiin tuen ehdoksi omistusoikeuden siirtyminen kokonaan tai osittain valtiolle. Suomi rahoitti lainoilla pankkeja. Lopputuloksena muutaman vuoden päästä pankkikriisi maksoi Suomen valtiolle noin 60 miljardia, Ruotsin ja Norjan valtiot tienasivat pankkikriisistä saman verran. Minkähän maalaisten omistuksessa suurimmat suomalaiset pankit nykyään ovat? Voisko siitä tehdä jotain johtopäätöksiä myös hieman pidemmän aikavälin järkevyydestä?

Valtion vakuusrahastohan omisti hieman yli puolet Yrityspankki Skopin osakkeista. Paljonko se tekikään omistuksellaan voittoa?

Tämän johdosta Valtion vakuusrahasto, joka omistaa 52,91 prosenttia pankin osakkeista,

http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/1998/6744/name.jsp

Pankkien tukemisen suhteen on metkaa, kun markoj kannattaa markkinataloutta ja Törni ja Fasaldi eivät sitä kannata.

Mistä tälläisen päätelmän teit? En ole ottanut mitään kantaa siihen, että pitäisikö pankkeja tukea. Kriisipankkien kansallistaminen ei muuten ole mitään markkinataloutta, vaan sosialismia. Markkinataloutta olisi se, että niiden annetaan mennä konkurssiin.

 

[jps]

Valtion vakuusrahastohan omisti hieman yli puolet Yrityspankki Skopin osakkeista. Paljonko se tekikään omistuksellaan voittoa?

Skopista myytiin kelvolliset osat pois ja paskat jätettiin, siitä ei koskaan edes yritetty tehdä toimivaa ja elinkelpoista.

Mistä tälläisen päätelmän teit? En ole ottanut mitään kantaa siihen, että pitäisikö pankkeja tukea. Kriisipankkien kansallistaminen ei muuten ole mitään markkinataloutta, vaan sosialismia. Markkinataloutta olisi se, että niiden annetaan mennä konkurssiin.

On erittäin tavallista pankkien tai muiden rahoittajien ottavan haltuun yrityksen, joka ei selviä veloistaan. Pistävät sitten lafkan myyntikuntoon ja myyvät pois. Usein se tulee rahoittajalle edullisemmaksi kuin konkurssi.

 

[jps]

Valtion vakuusrahastohan omisti hieman yli puolet Yrityspankki Skopin osakkeista. Paljonko se tekikään omistuksellaan voittoa?

.

Sä ilmeisesti olet sen verran nassikka, ettei sulla ole varsinaisia omakohtaisia muistoja 90-luvun lamasta.

Itse muistan helvetin hyvin, kun varsin suurten asiakasyritysteni (mm. IBM ja Securitas) johtajien kertoneen järkyttyneenä kuinka pankinjohtajatn veivät vuosikymmenien aikana rakennetun likviditeettikriisiin joutuneen yrityksen omistuksen ja siinä ihan ohimennen, ikäänkuin vittumaisena lisäpiirteenä, yrittäjien muun omaisuuden, mikä oli yrityslainojen panttina. Panttina, ja pankille päätynyt omaisuus lunastettuna kamahinooin, myytiin sitten muutaman vuoden päästä pauttiarallaa 10-kertaisin hinnoin.

 

[Archie]

Kymmenien miljardien saatavat Euroopan keskuspankilta ovat vakava uhka Suomen kaltaiselle pienelle maalle, uskovat saksalaiset ekonomistit.

MTV3 haastatteli heistä Hans-Werner Sinniä.

Euroalueen hajoaminen on iso riski Suomelle, sanoi saksalaisen Ifo-taloustutkimuslaitoksen johtaja, professori Hans-Werner Sinn MTV3 Uutisten haastattelussa.

– Jos euroalue hajoaa, nämä kansallisten keskuspankkien saatavat keskuspankkijärjestelmältä muuttuvat olemattomiksi saataviksi, koska järjestelmää ei enää ole. Tällaiseen vaihtoehtoon ei ole edes varauduttu. Suomen pitää silloin valmistautua siihen, että 67 miljardin saatavat eivät koskaan tule takaisin, Sinn sanoi MTV3:lle.

Eurokriisi kärjistyy päivä päivältä. Taloussanomat seuraa tilannetta.

Suuria luottotappioita pidetään Saksassa vaarallisina erityisesti Suomen kaltaisille pienille maille. Myös Suomessa on hiljalleen herätty eurojärjestelmään liittyviin niin sanottuihin Target-saataviin.

Taloussanomat kertoi huhtikuun alussa myös Suomen Pankin (SP) kiinnittäneen huomiota maksuliikenteen "poikkeuksellisiin ali- ja ylijäämiin", joita SP pitää ongelmallisina. Virallisesti euroalue on hajoamaton. Tämän takia euroalueen keskuspankkien rahoitustoimet ja niihin liittyvät riskit ovat koko eurojärjestelmän yhteisiä. SP:n osuus eurojärjestelmän voitoista ja tappioista on 1,8 prosenttia.

MTV3 kertoo, että saksalaisekonomistit ovat laskeneet Suomen Pankin julkistamien viimeisten target-saldojen perusteella, että Suomella olisi keskuspankkisaatavia noin 21 000 euroa jokaista ansiotyötä tekevää kansalaista kohti. Hollannissa vastaava suhdeluku on 17 000 euroa ja Saksassa 15 000 euroa.

YES, ollaan johdossa!!

 

[Mosse]

Nyt ne rahahanat kiinni, sanoi Katainen tai Urpilainen sitten mitä.

 

[Fasaldi]

Sä ilmeisesti olet sen verran nassikka, ettei sulla ole varsinaisia omakohtaisia muistoja 90-luvun lamasta.

On todellakin omakohtaisia muistoja. Olin parikymppinen noihin aikoihin.

Itse muistan helvetin hyvin, kun varsin suurten asiakasyritysteni (mm. IBM ja Securitas) johtajien kertoneen järkyttyneenä kuinka pankinjohtajatn veivät vuosikymmenien aikana rakennetun likviditeettikriisiin joutuneen yrityksen omistuksen ja siinä ihan ohimennen, ikäänkuin vittumaisena lisäpiirteenä, yrittäjien muun omaisuuden, mikä oli yrityslainojen panttina. Panttina, ja pankille päätynyt omaisuus lunastettuna kamahinooin, myytiin sitten muutaman vuoden päästä pauttiarallaa 10-kertaisin hinnoin.

Noinhan sitä tapahtui, mutta miten tuo liittyy kysymykseeni?

 

[Mosse]

Tänään aikas jänskä päivä Juuroopassa.

Euroopassa vaalien superpäivä


Kreikka aloitti sunnuntain vaalisuman.
Äänestyspaikat avautuivat jo kello
seitsemän paikallista aikaa.

Kreikan tämänpäiväiset vaalit ovat
kriittisimmät vaalit vuosikymmeniin.

Ranskalaiset äänestävät sunnuntaina
uudesta presidentistä. Äänistä
kilpailevat istuva presidentti,
konservatiivien Nicolas Sarkozy ja
sosialistien Francois Hollande.

Serbiassa äänestetään kolmissa
vaaleissa. Serbialaiset valitsevat
sunnuntaina maalle presidentin ja
parlamentin sekä jäsenet
kunnallishallituksiin.

Lähde: Yle teksti-tv
Linkki: http://www.yle.fi/tekstitv/txt/P134_01.html