Eurokriisi

[burb]

Uskon hallituksen linjaan, en pohdi muita vaihtoehtoja, enkä suosittele niitä.
T: Törni.

 

[markoj]

Tietämättä lainkaan yksityiskohtia olisi tuo hyvä suunta. Saisi vielä mennä paljon pidemmällekin, eli että EKP vastaisi pankkisektorista. Jos joku pankki tyrii, niin EKP hoitaa asian - eivät valtiot, kuten nyt. Niin se taitaa olla jenkeissäkin.

EKP on taho, jolla on koko euroalueen kattava organisaatio ja joka pystyisi siis seuraamaan tärkeimpien pankkien tekemisiä. Tässä mielessä valvontaroolin antaminen EKP:lle olisi perusteltua. Tuo pidemmälle meneminen ei kuitenkaan onnistu tilanteessa, jossa EKP:n ainoa tehtävä on inflaation torjunta. Se, että iso pankki on vaikeuksissa ei automaattisesti tarkoita sitä, että EKP voisi katsoa, etteivät sen rahapoliittiset toimet välity markkinoille. FED:n osalta toimenkuvaan on inflaatiotavoitteen rinnalle kirjoitettu se, että sen on pidettävä huolta myös talouskasvusta ja FED voi tällä perusteella tehdä markkinoilla kertaluokkaa suurempia toimia kuin EKP on tämän kriisin aikana tehnyt.

EKP:n roolin päivitystä on vaadittu vähän siellä sun täällä. Miten se muuten käytännössä menee ton uuden sapluunan mukaan, kun pankki ajautuu kriisiin? Kai omistusta siirtyy pääomittajalle?

 

[markoj]

Tuohon Erkin ja muidenkin vastaaviin sanomisiin sen verran, että on pirun tärkeetä viestiä Saksan ja Ranskan päättäjien suuntaan, että ei tätä paskaa loputtomiin olla valmiita kattelemaan. Se näkyy vähän markkinoilla, mutta mitä kauemmin ne venkoilee ja yrittää mahdotonta sitä kalliimmaksi loppulasku tulee. Onhan tässä jo sosialisoitu heidän pankkiensa riskejä aimo tukku.

 

[burb]

Onks muuten kellään heittää jotain näppärää graafia Saksan viennistä?
Noin niinku vaikka viimeisen kymmenen vuoden ajalta.

Nuo mitä mä osaan kooklettaa loppuu vähän nolosti vuoteen 2010 tms.

 

[markoj]

Onks muuten kellään heittää jotain näppärää graafia Saksan viennistä?
Noin niinku vaikka viimeisen kymmenen vuoden ajalta.

Nuo mitä mä osaan kooklettaa loppuu vähän nolosti vuoteen 2010 tms.

http://www.tradingeconomics.com/germany/exports

Tuolla muutkin maat ja erinäisiä toisia indikaattoreita, joihin voi myös valita aikajänteen käppyrälle. Fasaldille taitaa mennä kiitos linkistä.

 

[burb]

Tänks.

 

[Mosse]

Sasi ja Beni otti eri linjaa kuin Stubbi jo eurokriisin hoidossa.

Katainen: Kreikasta saa keskustella


Pääministeri Jyrki Katainen (kok.)
sanoo, että on vielä liian aikaista
ottaa kantaa Kreikan mahdolliseen
kolmanteen tukipakettiin.

Kataisen mukaan asia käsitellään
hallituksessa sitten, jos sen eteen
joudutaan.

Katainen kommentoi kokoomuksen
kansanedustaja Ben Zyskowiczin avausta,
jonka mukaan Kreikan tukeminen pitäisi
lopettaa viimeistään toiseen
tukipakettiin.

Kataisen mukaan kansanedustajilla on
ministereitä vapaammat kädet
keskustella tukiasioista.

 

[kouvotsvoni]

Eli kansanedustajilla saa olla mielipiteitä, mutta ministereillä vain yksi totuus, jota hallituspuolueitten edustajat tottelevat lailla koiran.

 

[Renessanssinero]

http://ollipusa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111810-eurokriisin-kaunistelematon-analyysi

Aika tanakkaa tekstiä. Nyt on korkea aika erota Eurosta.

 

[Törni]

http://ollipusa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111810-eurokriisin-kaunistelematon-analyysi

Aika tanakkaa tekstiä. Nyt on korkea aika erota Eurosta.

Mikä tilalle, markka, Soinin ehdottama pohjoiseurooppalainen yhteisvaluutta vai joku muu?

 

[Archie]

http://ollipusa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111810-eurokriisin-kaunistelematon-analyysi

Aika tanakkaa tekstiä. Nyt on korkea aika erota Eurosta.

Luin tähän saakka...

Katainen halusi eduskunnassa keskustelua eurokriisistä ja sen laajemmista ulottuvuuksista. Se jäi eduskunnassa ilmaan. Seuraavassa yksi hahmotelma kriisistä ja toimenpiteistä

1. Mikä on kriisin syy?

Kriisin perimmäinen syy on finanssikeinottelu.

Tuota pidemmälle ei viitsinyt lukea, koska jo tuo paljasti ettei kirjoittajalla ole hajuakaan perimmäisistä syistä, joita aika lailla useampi kuin yksi. Finanssikeinoittelu kuuluu osaltaan syihin, mutta myös seurauksiin järjestelmän toimimattomuudesta.

 

[Renessanssinero]

Mikä tilalle, markka, Soinin ehdottama pohjoiseurooppalainen yhteisvaluutta vai joku muu?

Oma valuutta on ihan hyvä ratkaisu.

 

[Törni]

Tuota pidemmälle ei viitsinyt lukea, koska jo tuo paljasti ettei kirjoittajalla ole hajuakaan perimmäisistä syistä, joita aika lailla useampi kuin yksi. Finanssikeinoittelu kuuluu osaltaan syihin, mutta myös seurauksiin järjestelmän toimimattomuudesta.

Finanssikeinottelun ja ahneuden syyttäminen on muutenkin mielestäni absurdia. Nousukaudella ja talouden hyvinä aikoina ahneudella ja finanssikeinottelulla on toinen nimi. Sitä kutsutaan menestyväksi liiketoiminnaksi jota jopa arvostetaan. Sitten kun on huonommat ajat niin vasta siinä vaiheessa se muuttuu ahneudeksi ja finanssikeinotteluksi.

 

[Törni]

Euroopan talouskriisin perussyitä ovat globaalisti heikentynyt kilpailukyky, dramaattisesti vääristynyt ikärakenne ja sitä kautta kestämättömäksi muodostunut huoltosuhde.

Ei siis finanssikeinottelu.

Ikäväksi tilanteen tekee se, että noiden syiden korjaaminen on poliittisilla päätöksillä käytännössä täysin mahdotonta.

Ikävä kyllä.

 

[Törni]

Uskon hallituksen linjaan, en pohdi muita vaihtoehtoja, enkä suosittele niitä.
T: Törni.

Viittaan edelliseen postaukseeni. Poliittinen päätöksenteko ei voi korjata nykyistä tilanetta.

Miksikö?

Siksi, että demokraattisissa järjestelmissä kansa valitsee päättäjät. Ja kansa valitsee tällä hetkellä vain sellaisia päättäjiä jotka ylläpitävät keinotekoisesti velkarahalla nykyistä hyvinvointia.

Ja tällä ei ole minun uskoni kanssa mitään tekemistä. Se on pelkkä fakta.

 

[Fasaldi]

Viittaan edelliseen postaukseeni. Poliittinen päätöksenteko ei voi korjata nykyistä tilanetta.

Miksikö?

Siksi, että demokraattisissa järjestelmissä kansa valitsee päättäjät. Ja kansa valitsee tällä hetkellä vain sellaisia päättäjiä jotka ylläpitävät keinotekoisesti velkarahalla nykyistä hyvinvointia.

Ja tällä ei ole minun uskoni kanssa mitään tekemistä. Se on pelkkä fakta.

Olet täysin oikeassa. Noinhan se todellakin menee Suomessa ja monessa muussakin maassa. Paitsi Latviassa asioita on hoidettu hieman toisin. Kyllä velan saannin loppuminen vielä pakottaa niskuroijatkin vastaavaan hevoskuuriin. Mitä pikemmin, sitä parempi.

Kreikkalaiset IMF:n opintomatkalla Latviassa - säästötoimet järkyttivät

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF lennätti kreikkalaisia virkamiesdelegaatioita ottamaan oppia Latvian rajuista säästötoimista. Suomen Latvian-suurlähettilään Maria Sereniuksen mukaan kreikkalaiset eivät innostuneet näkemästään.

Latvia hinnoitteli itsensä ulos ja vuoden 2008 finanssikriisi iski Baltian 1,9 miljoonan asukkaan Latviaan EU-maista rankimmin. bruttokansantuote laski kolmessa vuodessa yhteensä neljänneksen, työttömyys syöksyi 20 prosenttiin.

Ja oikaisutoimet olivat euro-jäsenyyttä tavoittelevassa Latviassa rankimmasta päästä.

”Virkamieskuntaa vähennettiin 35 prosenttia, virkamiesten ja yksityisenkin sektorin palkkoja laskettiin 20-40 prosenttia”, kuvaa Serenius Latvian sisäistä devalvaatiota.

http://www.talouselama.fi/uutiset/kreikkalaiset+imfn+opintomatkalla+latviassa++saastotoimet+jarkyttivat/a2141050

 

[jps]

Olet täysin oikeassa. Noinhan se todellakin menee Suomessa ja monessa muussakin maassa. Paitsi Latviassa asioita on hoidettu hieman toisin. Kyllä velan saannin loppuminen vielä pakottaa niskuroijatkin vastaavaan hevoskuuriin. Mitä pikemmin, sitä parempi.


http://www.talouselama.fi/uutiset/kreikkalaiset+imfn+opintomatkalla+latviassa++saastotoimet+jarkyttivat/a2141050

Suomen Latvian-suurlähettilään Maria Sereniuksen mukaan kreikkalaiset eivät innostuneet näkemästään.

On se metka, kun ensin velkaannutaan holtittomasti ja sitten ei tykätä lainkaan keinoista, millä tilannetta voitaisiin korjata. Kreikkahan on kaikin keinoin yrittänyt vetkutella kaikkia mahdollisia korjaavai toimenpiteitä.

 

[Renessanssinero]

http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2012/08/26/tahan-velkojen-verkkoon-suomikin-sotkeutuu/201236361/170

Euroalueen pankeilla on taseissaan kaiken kaikkiaan erityyppisiä luottoja, velkakirjasijoituksia ja muunlaisia saatavia 33 900 miljardia euroa.

Mistä pankit ovat saaneet noin paljon rahaa lainattavaksi?

 

[Archie]

Mistä pankit ovat saaneet noin paljon rahaa lainattavaksi?

Alunperin raha lähtee liikkeelle keskuspankista. Liikepankit sitten lainaavat sen keskuspankista saadun rahan 7-8 kertaisesti markkinoille.

 

[Andy]

Tässä lyhennelmä Helsinkin Sanomien artikkelista sunnuntailta.

Vaihtorahana käytetty Suomi uskoo liittovaltioon

Amerikkalaisekonomisti Nouriel Roubini kutsuu euron hengissäpitotaistelua "hidastetuksi junaonnettomuudeksi", eli Etelä-Euroopan ongelmamaat suistuvat yksi kerrallaan raiteilta kuin toisissaan kiinni olevat junanvaunut. Muut euromaat hokevat, että jos talous saataisiin reippaaseen kasvuun ja verotus ja talouskuri yhtenäiseksi, juna-onnettomuus voitaisiin estää.

Ulkopuolinen saattaa pohtia, uskovatko puhujat itsekään toiveisiinsa, eikä varsinkaan ymmärrä Suomen optimismia asiassa. Suomen kaltaiselle reunavaltiolle lähinnä Saksan talouden voiman mukaan määräytyvä euron valuuttakurssi ja korkotaso ovat aina vääriä; valuuttamme pitäisi olla vientimaata heikompi, sekä matala korkotaso aiheuttaa asuntokuplan vaaran. Suomen halua antaa miljarditolkulla tukea esim. Italialle täytyy siis selittää ulkopuoliselle Suomen historialla.

Suomen kaikki ulkopoliittinen toiminta lähtee pyrkimyksestä olla osa länttä. Tällä kansallisella traumalla on kaksi syytä. 1800-luvun alussa Ranska ja Venäjä sopivat riitansa sillä, että Venäjä sai riitojen hyvityksenä "vaihtorahana" itselleen osan Itä-Ruotsia, jota myös Suomeksi kutsuttiin. Toisen kerran Suomen kohtalona oli olla vaihtorahana elokuussa 1939, kun Saksa ja Neuvostoliitto solmivat Molotov-Ribbentrop-sopimuksen, jossa hintana Suomen kannalta oli, että Suomi kuului Neuvostoliiton etupiriin. Tähän kiusalliseen tilanteeseen Suomi ei ymmärrettävästi halua koskaan enää joutua.

Siksi siis Suomen valtionjohdon euromyönteisyyden syvä ydin liittyy historialliseen tilanteeseen, ei puhtaaseen taloudelliseen optimointiin. Sama ilmiö nähtiin Suomen liittyessä EU:hun. Presidentti Koivisto on muistelmissaan kuvannut, kuinka hän 17.6. 1993 kutsui pääministeri Ahon sekä muita ministereitä luokseen kertoakseen, että EU:hun liittyessä turvallisuuspolitiikka oli voimakkain syy jäsenyyteen. Sitä ei kuitenkaan saanut sanoa ääneen, jottei jäsenyyden kariutuessa Suomen turvallisuuspoliittinen asema olisi heikentynyt.

Jos EU hajoaa kahteen leiriin eli liittovaltiota ajaviin, ja löyhempää unionia ajaviin, ja jos oletetaan että valuuttaratkaisulla on suuri turvallisuuspoliittinen merkitys, Suomella on kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäisen vaihtoehdon mukaan meidän pitää pysyä euroalueen jäsenenä Saksan rinnalla hinnalla millä hyvänsä, jotta sitoudumme vahvasti länteen. Jos tämä tie näyttää liian kalliilta, vaihtoehtona on se, että irtaudumme eurosta ja liitymme puolustusliitto Naton jäseneksi.

HS 25.8.2012, Juha-Pekka Raeste.

Juuri tätä näkökulmaa olen vahvasti kannattanut, ja ainakin täällä foorumilla olen saanut olla näkökantani kanssa melkolailla yksin. Geopoliittinen aspekti on joko liian hankalasti hahmotettava elementti tuoda eurokeskusteluun, tai sitten jälkisuomettuneisuushyssyttely sensuroi sen ihmisten mielissä ihan huomaamatta. Jokin syy siihen on oltava, ja veikkaan jälkimmäistä.

On huomattava, että vuonna 1993 Venäjän kehitys kulki demokraattisempaan suuntaan, jolloin Suomen ja Venäjän intressit vaikuttivat olevan samansuuntaiset. Silti valtionjohto katsoi, että on Suomen etujen mukaista integroitua länteen. Tai ehkä juuri siitä syystä se Venäjän painostuksen hetkellisen puutteen takia oli mahdollista, jopa suomettuneiden suomalaisten mielissä, jolloin kansanäänestyksen tulos oli positiivinen.

Nyt kun Venäjän demokratiakehitys kulkee takapakkia takaisin oman maansa kansalaisia kyttäävään kontrolliyhteiskuntaan, sekä takaisin imperialistiseen, rajavaltioitaan kovistelevaan politiikkaan, on Suomen eurokytkökset tärkeämpiä kuin koskaan Suomen EU-jäsenyyden aikana. Suomalaisten Venäjän-pelko on kuitenkin niin kansanluonteeseen iskostunutta, että kun itänaapuri kiristää ruuvia, niin länsi-integraatiomyönteisyys laskee ja nöyristeleväisyysasenteet nostavat päätään. Tällaiseen ilmapiiriin Soini hyökkää länsi-integraatioarvosteluineen ja melonipuheineen, tavoitellen täysin ja ainoastaan omaa etuaan.