Oikeus: Järvilehto osoitti suurta piittaamattomuutta
Jyrki Järvilehto ja hänen hyvä ystävänsä lähtivät kaksistaan veneellä Järvilehdon kesäpaikalta Tammisaareen ravintolaan kesäkuussa 2010. Oikeudessa Järvilehto kertoi, että hän on lähtenyt kuljettamaan venettä, mutta kuljettajaa vaihdettiin pian lähdön jälkeen.
Oikeuden ratkaistavana oli kuitenkin, kuka toimi veneen kuljettajana paluumatkalla. Järvilehdon hurjaa ylinopeutta kiitänyt vene törmäsi kohtalokkain seurauksin siltaan Jomalvikin kanavassa.
Oikeudessa Järvilehto kertoi, että heillä oli ystävänsä kanssa tapana vaihtaa kuljettajan paikkaa veneessä. Oikeus ei nähnyt näytetyksi, että näin tapahtuisi joka kerta, kun he
ovat olleet ravintolassa veneellä. Siksi paluumatkasta ei voitu tehdä päätelmiä.
Oikeus ei uskonut täydelliseen muistinmenetykseen
Järvilehto kertoi heti turman jälkeen poliisimiehille, ettei hän ollut ohjannut venettä. Myös ensimmäisessä kuulustelussa hän kertoi menomatkasta varsin loogisesti, mutta myöhemmin kuulusteluissa muisti oli hälvennyt.
Oikeus antoi painoarvoa todistajana kuullun oikeuspsykiatri Hannu Lauerman lausunnolle, jonka mukaan muistinmenetys ei ole uskottava. Lauerma arvioi oikeudessa muistinmenetystä tarkoituksenhakuiseksi.
Käräjäoikeus ei myöskään pitänyt uskottavana, että Järvilehto olisi niin muistamaton tapahtumista kuin mitä hän on kertonut.
Veneen ratti oikeudelle tärkeä todistuskappale
Oikeus katsoi näytetyksi, että Järvilehto on ollut kuljettaja asiassa esitetyn lääketieteellisen ja teknisen näytön perusteella. Oikeuden mukaan uhrille syntyneet kolme vammaa ovat todennäköisesti syntyneet siten, että uhri on istunut veneen vasemmassa laidassa eli matkustajan paikalla.
Tärkein todiste oli uhrin vatsassa ollut kaareva vamma, joka todistelun perusteella sopii hyvin yhteen kojelaudan vasemman laidan kulman kanssa. Huomionarvoista oli oikeuden mukaan se, että kyseinen vamma ei sovi veneen rattiin.
Lääkäritodistajan mukaan sen sijaan Järvilehdon vammat sopivat hyvinkin yhteen rattivammojen kanssa. Tästä asiasta ei oikeudessa tehty varmaa johtopäätöstä, eikä sillä siten ollut tuomion kannalta suurta merkitystä.
Oikeus kiinnitti kuitenkin huomiota siihen, ettei ainuttakaan Järvilehdon vammoista ole voitu todennäköisyyslaskelmassa sijoittaa matkustajan puolelle. Jyrki Järvilehto vetosi oikeudessa muistamattomuuteen, mutta oletti menneensä nukkumaan veneen lattialle.
Oikeuden mukaan huomionarvoista on se, että Järvilehdon rannevamma ei ole voinut syntyä siten, että hän olisi ollut lattialla nukkumassa.
Järvilehto olisi voinut estää menettelyn
Oikeus siis katsoi, että Järvilehto on toiminut veneen kuljettajana, eikä asiasta jää varteenotettavaa epäilystä. Järvilehdon menettely on oikeuden mukaan aiheuttanut kyydissä olleen miehen kuoleman.
Käräjäoikeuden mukaan nopeusrajoitusta on rikottu räikeästi, sillä nopeus kapeassa kanavassa on ollut 16-kertainen rajoitukseen verrattuna. Myös Järvilehdon promillemäärä, 2,53, on ollut huomattava korkea.
Oikeuden mukaan Järvilehto on osoittanut suurta piittaamattomuutta toisten hengestä ja terveydestä. Lisäksi kanavassa liikkuu paljon hitaampiakin veneitä. Oikeus kiinnitti huomiota siihen, että jos kuljettajana olisi ollut uhri, hän olisi veneen omistajan voinut estää kyseisen menettelyn.
Oikeuden mukaan kuolleen miehen lesken tai Järvilehdon vaimon Satu Järvilehdon kertomuksilla ei ollut tuomion kannalta ratkaisevaa merkitystä. Puolustuksen vihjailut veneen peukaloinnista eivät oikeuden mukaan saaneet tukea mistään todistelusta ja syyttäjä osoitti, että vene on ollut aina lukitussa tilassa. Järvilehto kiisti oikeudessa ajaneensa venettä. Miehen asianajaja Juhani Ripatti kertoi tuoreeltaan, että puolustus valittaa tuomiosta hovioikeuteen.
