Järvilehtoa hoitanut lääkäri: Vammat sopivat kuljettajan paikalle
Perjantai 5.10.2012 klo 12.52 (päivitetty klo 13.13)
Lääkäri sai vastata lähes kahden tunnin ajan syyttäjän ja puolustuksen kysymyksiin siitä, miten miesten vammat ovat mahdollisesti syntyneet.
Jyrki Järvilehdon veneturmajutussa Turun hovioikeudessa kuultiin perjantaiaamuna Järvilehtoa onnettomuuden jälkeen hoitanutta lääkäri Lauri Handolinia.
Handolin työskentelee traumakirurgina Töölön sairaalassa ja tekee töitä nimenomaan onnettomuuspotilaiden parissa.
Lääkärin mukaan Järvilehdon vammat sopivat veneen kuljettajan paikalle.
- Kukaan ei voi sanoa takuuvarmasti, missä paikalla potilaan vammat ovat syntyneet. Mutta Järvilehdon vammat voisivat olla syntyneitä kuljettajan paikalla siten, että hän on ollut puoli-istuvassa tai seisovassa asennossa ja hän on osunut veneen ohjauspyörään.
Vainajalla vakavat vammat
Handolin on itse tutkinut Järvilehdon sairaalassa. Lisäksi hän on nähnyt valokuvia vainajasta ja tämän vatsan alueen vammoista. Hän on myös lukenut oikeuslääkärin tekemän ruumiinavauspöytäkirjan.
Miesten vatsavammat puhuvat lääkärin mukaan sen puolesta, että Järvilehto olisi kuljettanut venettä.
- Vainajalla oli merkittävästi vakavammat vatsan alueen vammat kuin Järvilehdolla. Yksi selitys voisi olla ratti, joka on toiminut hidastimena ilman, että se on tehnyt rajuja vammoja. Vainajan vatsan vammat vaativat kovan iskun.
Handolin totesi, että vainajalla ollut rintarangan murtuma ei sovi ohjauspyörään osumiseen.
- Rintarangan murtuma vaatii erittäin lujan iskun. Jos hän olisi osunut ratin yläosaan niin kovaa, niin ratti olisi huonommassa kunnossa. Se olisi vääntynyt myös yläosasta.
Lääkärin mukaan ratti antaa periksi eikä yleensä aiheuta onnettomuuspotilaille niin vakavia vatsavammoja kuin Järvilehdon ystävällä oli.
Syyttäjä huomautti, että puolustuksen mukaan Järvilehto ei ole voinut osua veneen rattiin, koska hänellä ei ole voimakkaita sisäisiä tai huomattavia ulkoisia vatsavammoja. Lääkäri oli eri mieltä.
- Veneen ratti on voinut toimia osittaisena iskua vaimentavana tekijänä. Lisäksi puoli-istuva tai seisova asento ja veneen kansirakenteiden korkeus rintakehään nähden, voisi hyvin selittää sen, että rintakehään ei olisi tullut vakavia vammoja.
Ranteella otettu iskua vastaan?
Puolustus on esittänyt oikeudessa, että Järvilehto olisi onnettomuuden sattuessa ollut veneen takaosassa, joko penkillä istumassa tai lattialla nukkumassa.
Lääkärin mukaan Järvilehdon ranteen värttinäluun murtuma ei puhu sen puolesta, että Järvilehto olisi nukkunut.
- Kyseisiä murtumia emme tapaa potilailla, jotka ovat olleet unessa tai tajuttomana onnettomuushetkellä. Värttinäluun murtuma perustuu suojaliikkeeseen. Sillä otetaan vastaan tulevaa iskua. Järvilehdon vamma on voinut syntyä kuljettajan paikalla, jos hän on yhtään ehtinyt ottaa kädellä vastaan tulevaa iskua.
Lääkäri huomautti myös, että Järvilehdolla olleet sarjakylkiluunmurtumat eivät osoita, että hän olisi ollut onnettomuushetkellä makuulla.
- Sarjakylkiluunmurtumat kulkivat symmetrisesti molemmilla puolilla. Ne syntyvät tyypillisesti silloin, kun törmätään rintamasuunta edellä johonkin.
Järvilehdon puolustus esitti lääkärille useita vaihtoehtoisia tapoja onnettomuuden synnystä jos vainaja olisi ollut kuljettajan paikalla.
Järvilehdon asianajaja Jussi Savonen demonstroi oikeussalissa veneen ratin kanssa, miten uhri on voinut saada reisiluun murtuman osuessaan rattiin.
Lääkärin mukaan reisiluu murtuu vääntymisen seurauksena. Sen sijaan reisiluut katkeavat, jos henkilö törmää suoraan johonkin.
- Jalan sisäsivu on ottanut iskun vastaan. Jos henkilö on kuljettanut venettä sivuttain, niin reisiluun murtuminen on mahdollista. Mutta jos hän on kuljettanut venettä suoraan eteenpäin seisoen, niin reisiluun avomurtuma ei syntyisi tuohon kohtaan, Handolin sanoi.
Lääkäri totesi kuitenkin useamman kerran, että onnettomuustilanteissa kaikki on mahdollista eikä kenenkään potilaan vammoista voida todeta mitään varmaa tapahtumien kulkua.
