Hallituspuoluepolli

[markoj]

Siitä vois keskustella, että oliko Lipposen ykkönen vai kakkonen enemmän perseestä. Noh, vertailupohjana oli Ahon ja Holkerin...

 

[Formulanomi]

Tuli parista viestistä mieleen, että hallitusneuvotteluissahan on yleensä vahvimmilla ne jotka saavat suurimmat prosentuaaliset voitot. (ja kannatus ei siis laske)

Sillä rajauksella tai täsmennyksellä, että isommalle puolueelle on saattanut riittää asemien säilyttäminen tai vähäinen kasvu.

 

[jjv]

Tuli parista viestistä mieleen, että hallitusneuvotteluissahan on yleensä vahvimmilla ne jotka saavat suurimmat prosentuaaliset voitot. (ja kannatus ei siis laske)

Sillä rajauksella tai täsmennyksellä, että isommalle puolueelle on saattanut riittää asemien säilyttäminen tai vähäinen kasvu.

Taitaa käydä niin, että vaikkei perussuomalaisten kannatus olisi vaaleissa likimainkaan niin suurin, kuin gallupeissa, he ovat silti vaalien suurin voittaja ja sen perusteella heidän pitäisi olla ilman muuta hallituksessa. Tosin voi olla, että perussuomalaisten kohdalla käytännössä onkin poikkeama... Sitä paitsi nythän Soini on jo latonut yhden ehdon, jonka jäädessä toteutumatta jäisivät oppositioon (EU:n pers'aukisten tukeminen).

 

[Formulanomi]

Taitaa käydä niin, että vaikkei perussuomalaisten kannatus olisi vaaleissa likimainkaan niin suurin, kuin gallupeissa, he ovat silti vaalien suurin voittaja ja sen perusteella heidän pitäisi olla ilman muuta hallituksessa. Tosin voi olla, että perussuomalaisten kohdalla käytännössä onkin poikkeama... Sitä paitsi nythän Soini on jo latonut yhden ehdon, jonka jäädessä toteutumatta jäisivät oppositioon (EU:n pers'aukisten tukeminen).

Ehkä tota edellistä postia voisi vielä tarkentaa, että tämä on ollut käytäntö. Ja varmaankin se käytäntö on ollut ns. kolmen suuren ajoista lähtien. Joskin SKDL taisi olla aikanaan "neljäs suuri".

Näissä vaaleissa käytäntöön saattaa tulla muutoksia JA neuvotteluista pitkiä.

 

[Archie]

Paha kyetä, kun kukaan ei tahdo maksaa veroja moisen rahoittaakseen.

Sillä, että kriteerit joilla koulutus-, sosiaali- ja terveuspalvelujen "tuottavuutta" mitataan ovat totaalisen päin vittua ei tietenkään ole mitään merkitystä?

Hyvin populistisia ja vasemmistolaisia väitteitä molemmat. Ja tietysti esitetty ilman mitään perusteluja.

Ehkä tiedätkin, että julkisen sektorin menot ovat rahamääräisesti tuplaantuneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Tarjottavat ydinpalvelut (esim. terveydenhuolto tai koulutus) tai tärkeimmät tulonssiirrot (esim. lapsilisät, opintotuet tai toimeentulotuen perusosa) eivät ole tuona aikana juurikaan kehittyneet. Itse asiassa suunta on ollut kokonaisuutena heikentyminen vaikka rahaa on käytetty tuplasti enemmän.

Nythän ollaan tilanteessa, jossa suomi ottaa valtavia summia velkaa pitääkseen korttitaloa pystyssä. Vaihtoehto voisi olla tuntuvat veronkorotukset, mutta mitä siitä seuraisi? Tuskin menisi kovin pitkään, kun veronkorotusten tuoma lisäraha olisi käytetty ja sama tilanne olisi uudelleen edessä.

Toisaalta veronkorotukset tekevät työnteosta epähoukuttelevampaa, vähentävää kysyntää ja työpaikkoja sekä vaikuttaa koko maan kilpailukykyyyn. Eli vaikuttaa juuri niille alueille, jotka oikeasti tuovat rahan talouteen - myös julkisen sektorin käytettäväksi.

Valitettavasti edellinenkään porvarihallitus ei tehnyt mitään tämän haasteen kanssa vaikka se on ollut tiedossa jo hyvin pitkään.

 

[SOKO]

Ehkä tiedätkin, että julkisen sektorin menot ovat rahamääräisesti tuplaantuneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Tarjottavat ydinpalvelut (esim. terveydenhuolto tai koulutus) tai tärkeimmät tulonssiirrot (esim. lapsilisät, opintotuet tai toimeentulotuen perusosa) eivät ole tuona aikana juurikaan kehittyneet. Itse asiassa suunta on ollut kokonaisuutena heikentyminen vaikka rahaa on käytetty tuplasti enemmän.

.

Inflaatio tekee rahamäärävertailut järjettömiksi. Se ei ole sinänsä yllätys, että niitä edelleen käytetään, kun yksinkertaistukset ovat kivoja.

 

[Archie]

Inflaatio tekee rahamäärävertailut järjettömiksi. Se ei ole sinänsä yllätys, että niitä edelleen käytetään, kun yksinkertaistukset ovat kivoja.

Näitä vertailuja ovat tehneet vain tutkimuslaitokset ja valtiovarainministeriö, joten heidän puuhansa toki voi laittaa järjettömyyden piikkiin. Sehän politiikassa on tapana. Kiviniemikin totesi, että em. tahojen ennusteet talouskasvusta ovat ihan vääriä. Hänellä oli oikeaa tietoa, jonka mukaan talouskasvu on paljon kovempaa.

Mutta minä en tiedä ovatko luvut inflaatiokorjattuja vai eivät. Jos eivät ole, niin käsittääkseni hinnat ovat nousseet n. 30%:ia vuodesta 1990. Julkiset menot siis 100%:ia. Olisi turhan optimistista kuvitella, että hintojen nousu vaikuttaisi koko 30:%:in teholla lopputulokseen.

 

[Mosse]

Eihän Suomessa ole oikeistohallitusta, kun ei täällä ole yhtään oikeistopuoluetta

Kommentoi nyt sitten tätä puoleen tai toiseen saamatta syitä niskoille sanojen pistämisestä suuhun...

 

[Sam]

Kommentoi nyt sitten tätä puoleen tai toiseen saamatta syitä niskoille sanojen pistämisestä suuhun...

Ilmeisesti Suomeen kaivataan äärioikeistolainen puolue piristämään politiikkaa :dunno:

 

[jaska]

Sekä Lipposen ensimmäisessä, että toisessa hallituksessa Keskusta oli oppositiossa, vaikka olikin vaaleissa toiseksi suurin puolue. Ja Ahon hallitus oli porvarihallitus, vaikka sdp sai vaaleissa toisiksi eniten kannatusta.

eikös tuolloin demarit itse halunneet oppositioon?

 

[SOKO]

Mutta minä en tiedä ovatko luvut inflaatiokorjattuja vai eivät. Jos eivät ole, niin käsittääkseni hinnat ovat nousseet n. 30%:ia vuodesta 1990. Julkiset menot siis 100%:ia. Olisi turhan optimistista kuvitella, että hintojen nousu vaikuttaisi koko 30:%:in teholla lopputulokseen.

Hinnat ovat nousseet yli 40 %.

Jos katsotaan mitä niissä terveydenhoitoa koskevissa tutkimuksissa oikeasti sanotaan niin voidaan todeta, että: (vuodelta 2006) Suomen terveydenhoidon menot ovat 20 viime vuoden aikana lisääntyneet hitaammin kuin muissa OECD-maissa. Kaikissa OECD-maissa terveydenhoidon kustannuksilla on ollut taipumus kasvaa BKT:tä nopeammin ja väestön ikääntyminen on omiaan vahvistamaan tätä kehitystä.

Terveydenhoitomenojen osuus (% BKT:stä) vuonna 1990 oli Suomessa 7,7 % ja vuonna 2006 osuus oli 8,2. Kasvua 6,5 %

Saksassa osuus 1990 8,3 ja 2006 10,6. Kasvua peräti 27,7 %. Iso-Britanniassa kasvu samassa ajassa oli 40 % ja vielä 1990 Suomea selvästi halvempi terveydenhoito oli vuonna 2006 jo kalliimpaa kuin meillä.

Terveydenhoitomenojen osuus BKT:stä on samassa ajassa kasvanut Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa tuplasti nopeammin kuin Suomessa. Kaikissa muissa Pohjoismaissa terveydenhoidon osuus BKT:stä on suurempi kuin Suomessa.

http://www.sitra.fi/julkaisut/Selvityksiä-sarja/Selvityksiä 16.pdf?download=Lataa+pdf

 

[markoj]

Onko SOKO lukenu tota?

 

[Örfil]

NSDAP - ei turhaa kinastelua eri hallituspuolueiden kesken

Sama tuli mieleen. Konsensus olisi täydellinen :ahem:

 

[Archie]

Hinnat ovat nousseet yli 40 %.

Voit olla hyvinkin oikeassa, oma arvioni tuli muistinvaraisesti. Mainittakoon kuitenkin, että esim. tulonsiirroissa ei ole tehty inflaatiokorjauksia, joten ne eivät ole sitä pottia kasvattaneet.

Jos katsotaan mitä niissä terveydenhoitoa koskevissa tutkimuksissa oikeasti sanotaan niin voidaan todeta, että: (vuodelta 2006) Suomen terveydenhoidon menot ovat 20 viime vuoden aikana lisääntyneet hitaammin kuin muissa OECD-maissa.

En nyt tiedä miten päädyttiin keskusteluun terveydenhuollosta, kun aiheena oli julkinen sektori kokonaisuutena.

Lisäisin vielä, että suomen terveydenhuollon tehokkuutta on pidetty kansainvälisesti varsin hyvänä - mittauksiin perustuen. Mittauksen ongelma on kuitenkin siinä verrataan keskenään suhteellisen tehottomasti toimivia systeemejä, niin jokuhan niistä aina tehokkain tai paras.

Koettakaapa löytää sairaanhoitopiirin johtaja, talouspäällikkö tai ylilääkäreitä, joiden mielestä terveydenhuolto on toteutettu järkevästi ja tehokkaasti. Ei varmaan ole helppoa löytää, kun asia ei ole niin. Samojen ongelmien kanssa (esim. hoidonporrastus, ylittyvät budjetit..) on pyöritty parikymmentä vuotta ilman mitään merkittävää edistystä.

 

[SOKO]

Onko SOKO lukenu tota?

En valitettavasti, eikä tuo näköjään kovin kauaa ole ehtinyt myynnissä ollakaan. Financial Timesin:n ja Guardianin arvostelujen perusteella vaikuttaa kyllä ihan kiinnostavalta kirjalta.

 

[jjv]

eikös tuolloin demarit itse halunneet oppositioon?

Kyllä. Silloin oli tarkoitus ottaa kolme suurinta hallitukseen.

Keskusta saavutti Ahon puheenjohdolla ”veret seisauttavan vaalivoiton” kevään 1991 eduskuntavaaleissa. Voiton taustalla oli syksyllä 1990 alkanut lama. Vaalivoiton jälkeen Keskusta pyrki muodostamaan vähintään kolmen suuren puolueen sateenkaarihallituksen, mutta SDP kieltäytyi vaalitappionsa vuoksi.

Wikipedia

Tämä liike toi demareille murskaavan vaalivoiton 1995.

valtiotieteilijä.fi

Ja tuon mukaan osa demareista ei olisi halunnut edelliseenkään hallitukseen.

 

[Il Tempo Gigante]

Haa

Kuka hitto haluaisi Jutta Urpilaisen tai Päivi Räsäsen hallitukseen?!?!

36/56 tähän polliin äänestäneistä.

 

[Il Tempo Gigante]

Haa

36/56 tähän polliin äänestäneistä.

Onkos tuo nyt sitten n. 64 % äänestäneistä forumisteista.

 

[oldez]

Onkos tuo nyt sitten n. 64 % äänestäneistä forumisteista.

Huoh...

 

[Ria]

36/56 tähän polliin äänestäneistä.

Jos nyt jostain järjettömästä syystä oletettas, että kukaan joka on äänestäny tässä SDP:tä ei ole äänestäny Kristillisiä.