Moni muuttaa Paltamoon ”pakkotyön” perässä
Paltamon Työtä kaikille -hankkeen tavoitteena on nimensä mukaisesti työllistää kaikki paltamolaiset työttömät ja siinä se on myös onnistunut kohtuullisen hyvin. Kun hankkeen alkaessa vuonna 2009 Paltamon työttömyys huiteli 18-19 prosentin tienoilla, se on nyt 5,2 prosenttia.
Paltamon täystyöllisyyteen tähtäävää kokeilua toteuttaa Paltamon työvoimayhdistys ry ja sen päätoimipaikkana on Työvoimatalo.
Työtä kaikille -hankkeessa jokaiselle pyritään etsimään sopiva työ.
Tavoitteena on luoda polku avoimille työmarkkinoille. Kaikki työkykyiset työllistetään palkkatyöhön. Työvoimayhdistyksessä on mahdollista olla myös ilman työsuhdetta, jolloin kyseessä on kuntouttava työtoiminta tai työkokeilu. Työntekijöille tehdään tarvittaessa työkykykartoitus ja jos tarvetta on, työntekijöitä ohjataan kuntoutukseen tai ohjataan eläkeprosessissa.
- Tähän mennessä 268 solmitusta työsopimuksesta 212 on voimassa ja 64 päättynyt. 21 on mennyt ammatilliseen koulutukseen ja 23 ulkopuolelle töihin, eläkkeelle on siirtynyt yksi työntekijä ja kuusi on muuttanut muualle, kertoo Työvoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Leila Pölkky-Pieskä.
Hänen mukaansa Työvoimatalo on välityömarkkinavaihe, minkä jälkeen on tarkoitus löytää työpaikka avoimilta työmarkkinoilta, kunnasta tai yrityksistä.
- Jotkut ovat olleet pitkään työttöminä, mutta jotkut vain vähän aikaa. Suuri osa tulee taloon ihan mielellään, Pölkky-Pieskä kertoo.
Minimipalkka 900 euroa
Työntekijät voivat suorittaa muun muassa hygieniapassin ja tulityökortin, he pääsevät työterveyshuollon piiriin sekä tarvittaessa päihdekuntoutukseen. Etuihin kuuluu myös edullinen työpaikkaruokailu.
Palkan maksaa työvoimayhdistys ja se määräytyy sosiaaliturvan perusteella. Minimipalkka on 900 euroa, jolloin työpäivän pituus on neljä tuntia 45 minuuttia. Palkasta kertyy eläkettä.
Pölkky-Pieskä kertoo, että Työvoimatalossa on oma työnetsijä, joka on yhteydessä yrityksiin.
- Meidän kautta voi työllistyä työpaikkoihin, joita ei ole avoimessa haussa vaikkapa Mollin sivuilla.
Pölkky-Pieskän mukaan esimerkiksi moni pienyrittäjä ei laita työpaikkaa avoimeen hakuun, koska hakemuksia saattaa tulla satoja, eikä yrittäjällä ole aikaa käydä niitä läpi. Työnetsijä voi olla yhteydessä yrittäjään ja löytää hänelle sopivan työntekijän ja toisaalta työnhakijalle sopivan työn.
Paltamon mallista hyötyä muillekin
Vuonna 2008 Paltamon kunta joutui maksamaan pitkäaikaistyöttömyydestä 200 000 euron sakot valtiolle. Nyt summa on noin 3000 euroa kuukaudessa.
Pölkky-Pieskä näkee, että Paltamon mallista olisi suurta hyötyä myös muille paikkakunnille.
- Suurissa kaupungeissa, kuten Oulussa, nämä sakot ovat miljoonia euroja, hän huomauttaa.
Malli on saanut osakseen myös kritiikkiä.
- Joidenkin mielestä se on kallista. On kuitenkin laskettu, että aktiivinen malli ei tule ainakaan kalliimmaksi kuin passiivinen malli. Lisäksi koko kunnan liike-elämä vilkastuu, kun ihmiset käyvät töissä.
- Jotkut ovat sanoneet, että kyse on pakkotyöstä. Joku on saattanut muuttaa pois Paltamosta, ettei joudu ”pakkotyöhön”, mutta moni on myös muuttanut tänne, että pääsee töihin, Pölkky-Pieskä huomauttaa.
Harrastuksestakin voi tulla työ
Työvoimatalossa toimii muun muassa oma myymälä Näprinki, jossa on tarjolla puu- ja tekstiilityöpajojen tuotteita sekä lahja- ja käyttöesineitä. Lisäksi talosta löytyy leipomo, puutyö- ja tekstiilipaja sekä kierrätyskeskus Kiehrinki.
- Taloon tullutta ei määrätä johonkin tiettyyn työhön vaikkapa puutyöpajalle, vaan henkilön kanssa käydään keskusteluja ja pohditaan, mistä hän on kiinnostunut. Sopiva työ voi löytyä vaikka harrastuksen kautta, Pölkky-Pieskä kertoo.
Nelivuotinen Työtä kaikille -hanke päättyisi vuonna 2012, mutta tavoitteena on viides vuosi. Suunnitelmissa on, että tulevaisuudessa hanke laajenisi kattamaan Paltamon ohella myös jonkun suuren kaupungin.
