Sue_me
Well-known member
- Liittynyt
- 1.8.2005
- Viestit
- 27848
Ja parin tusinan verran Doomiin kuvia.ps. tässä toikissa on 48 h sisällä ~30 viestiä. Oon varma.
Ja parin tusinan verran Doomiin kuvia.ps. tässä toikissa on 48 h sisällä ~30 viestiä. Oon varma.
Lähinnä kyseeseen tulee pykälän 10 ehdot sille milloin nimenvaihdolle on perusteet. Aloituksesta sain vaikutelman, että se vain olisi "naiskokelaasi" mielestä kivaa.Tuttua kauraa, joten ei ongelmia mulla sen suhteen.
Jos vaimoehdokas ei suostu ottamaan sun hienoa nimeä, niin meneekö vaihtoon nainen?:doubtful:Lukitaan.
Meidän taloudessa on 3 (kolome) eri sukunimeä. On minun, Belmiön sekä Belmiön ex-miehen sukunimi tytöillä.Se naisenkin tyttönimi on hemmetin usein isän.
Älä luovuta.Todennäköisesti sukunimeni ei tästä muutu mitenkään.
Suosittelen silti sitä kansantanhua.Minulla on sen verran yleinen sukunimi (ei siis oik. tuo Jellinek), että voin hyvinkin löytää unelmieni kumppanin, jolla on sama sukunimi, vakkei olekaan minulle mitään sukua, jolloin kummankaan ei tarvitsisi vaihtaa sukunimeään.![]()
Kutun perseet. Jussi Hämäläinen sä olet.Suomi voisi olla edelläkävijä ja kaikki muuttaisivat sukunimeksi Virtanen. Tai paremmin: Suomalainen!
Näin ei olisi epäselvää a) mistä ollaan b) ollaan kuitenkin jotakuinkin keskenään sukua
Tästä on tehty piisikin: "Olen Suomalainen"
T: Jussi Suomalainen
Ok, tästä kehitellään sitten yksilöllisempi versio eli asuinpaikan mukaan sukunimi:Kutun perseet. Jussi Hämäläinen sä olet.
Ja mä Savolainen!:thumbfh:
Toivottavasti ette viime yönä kännissä ole laittaneet mitään hauskoja hakemuksia.hs.fi sanoi:Yhä useampi vaihtaa sukunimensä
Päivitetty: 1.8.2010 11:21 STT
Yhä useampi suomalainen haluaa vaihtaa sukunimensä suvun vanhaan nimeen tai itse keksittyyn sukunimeen.
Väestörekisterikeskuksen mukaan hakemukset ovat lisääntyneet keskimäärin yli kahdellasadalla vuosittain viimeisen viiden vuoden aikana.
"Tyypillinen tapaus on sellainen, jossa haetaan omassa suvussa käytössä ollutta ruotsinkielistä sukunimeä", sanoo maistraatin päällikkö Ari Heikkinen Kainuun maistraatista.
Kainuun maistraatti vastaa kaikista pääkaupunkiseudun suomenkielisistä hakemuksista. Heikkisen mukaan yhä useammin nimen vaihdolla halutaan myös sulautua joukkoon.
"Iso kasvava luokka ovat ulkomaalaistaustaiset, jotka kokevat että tulee työsyrjintää, jos on esimerkiksi irakilainen tai afrikkalainen nimi. On ollut perusteluja, että haluaa suomalaisen nimen, jotta pääsisi edes työhaastatteluun."
Jokainen Suomessa käytössä oleva sukunimi on suojattu. Korhoseksi ei pääse vaikka miten haluaisi, jos nimeä ei löydy omasta sukupuusta.
Ulkomaisesta nimestä voi taivuttaa suomenkielisen. Kowskista saa Kosken, ja myös niemi ja lahti on helppo liittää luontoaiheisiin etuliitteisiin, jos tarvitsee kokonaan uuden sukunimen.
"Jotkut kansainvälisessä työssä olevat suomalaiset haluavat myös eroon sukunimensä ä- ja ö-kirjaimista. Nimi voi olla hankala tavata, jos tekee paljon kansainvälistä yhteistyötä. Möttölästä ei kuitenkaan väännetä Mottolaa, vaan henkilö hankkii kokonaan uuden nimen."
Kymmenettuhannet suomalaiset vaihtavat sukunimensä vuosittain avioliiton takia. Neljännes haluaa pitää oman nimensä, mutta moni pari keksii myös uuden yhteisen sukunimen.
Osa sukunimen muutoksista sujahtaa läpi pelkällä ilmoituksella. Maksullisina hakemuksina käsitellään kaikki uudet nimet.
Nimilautakunta tarkastaa, että neitseellinen nimi on suomen kielen ja hyvän tavan mukainen, eikä se ole esimerkiksi ison yrityksen käytössä.
Omituisia hakemuksia tulee maistraattiin jonkin verran.
Koska hakemuksen tekeminen netissä on helppoa, lipsahduksiakin tapahtuu.
"Kyllä näitä viikonloppuhakemuksia on tullut, ja sitten kun selvitään, hakemus perutaan. Tämä on tietysti pieni lieveilmiö," Heikkinen sanoo.
Enemmistö näyttää tekevän nimiasiat naimisiin mennessä ja lapsia hommatessa ns. perinteisen kaavan mukaan.hs.fi sanoi:Lapset nimetään Suomessa yhä isän mukaan
7.12.2010 10:01 Susanna Pasula
Suomalaisnaiset ovat vuodesta 1986 lähtien saaneet pitää oman sukunimensä avioituessaankin. Lainmuutoksen jälkeen nimensä pitäneiden naisten osuus on kasvanut tasaisesti. Viime vuonna avioituneista naisista 23,7 prosenttia jätti nimensä ennalleen. Edelleen 68 prosenttia kuitenkin otti miehensä nimen ja 7 prosenttia kaksoisnimen.
Miehistä vaimonsa nimen otti vain 1,5 prosenttia ja 0,1 prosenttia otti kaksoisnimen.
Entä lapset, saavatko he sukunimensä isältä vai äidiltä?
Osa lapsista syntyy avoliittoon, ja erinimisiä on avioliitossakin vuosi vuodelta enemmän. Kukaan ei pidä kirjaa siitä, kuinka paljon lapsille annetaan äitien ja kuinka paljon isien sukunimiä.
Helsingin seurakuntayhtymä ja maistraatti tekivät Helsingin Sanomien pyynnöstä laskelman tältä vuodelta. Erinimisistä pariskunnista 86 prosenttia antoi lapselleen isän sukunimen, 14 prosenttia äidin.
Helsingin seurakuntayhtymä kävi läpi tammi–lokakuussa kastetut 2 969 lasta ja Helsingin maistraatti touko–marraskuussa nimen saaneet 1 700 lasta. Näistä luvuista vähennettiin lapset, joiden vanhemmilla on sama nimi ja lapset, joissa isyyttä ei ollut tunnustettu.
Suurin osa, 69 prosenttia, erinimisten lapsista oli avioliiton ulkopuolella syntyneitä. Avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista harvempi (12,6 prosenttia) sai äidin nimen kuin avioliitossa syntyneistä (18,5 prosenttia).
Kirkossa kastetuista äidin nimen oli saanut 15,4 prosenttia, maistraatissa nimen saaneista vain 12,3 prosenttia.