Maailmantalouden tulevaisuus

[tmoi]

Hei. Miten voi olla mahdollista, että yhtiöt maksavat aivan järjettömiä hintoja yhtiöistä, kun ne ostavat niitä. Silmäni tarrasivat kiinni Tietokone lehden uutiseen, jossa Broadcom on käynyt hieman ostoksilla :thumbfh:

Taas jättiostos it-alalla: 3,7 miljardia taalaa
Broadcom ostaa NetLogicin
13.9.2011 10:17 0 Samuli Kotilainen

Tietotekniikka-alan keskittyminen ja miljardikaupat jatkuvat. Tietokoneiden ja älypuhelinten tietoliikennepiirejä valmistava Broadcom ostaa kilpailijansa NetLogic-yhtiön. Kauppahinta on 3,7 miljardia dollaria (noin 2,7 miljardia euroa).

Broadcomin piirejä löytyy esimerkiksi tietokoneiden, älypuhelinten ja internetin verkkolaitteiden sisältä. Yhtiö valmistaa tietoliikenneprosessoreja ja muita langattomaan ja langalliseen tiedonsiirtoon liittyviä komponentteja. Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna noin 6,8 miljardia dollaria (noin 4,9 miljardia euroa).

NetLogic valmistaa samantyyppisiä tuotteita, mutta yhtiö on paljon Broadcomia pienempi. NetLogicin vuosiliikevaihto liikkuu 400 miljoonan dollarin tuntumassa.

Broadcom kuitenkin kehuu, että NetLogicin valikoimassa on monia sellaisia tuotteita, joita Broadcomilla ei ole. Yhdessä yhtiöistä syntyy kattavampi ja suurempi tietoliikennealan yritys.

Yhtiöiden odotetaan yhdistyvän virallisesti ensi vuoden alkupuolella.

Eli miten Broadcom aikoo saada lähes 4 miljardin kauppasumman takaisin, vain 400 miljoonan liikevaihdolla toimivasta yrityksestä???

 

[Thunder]

Luulisi johtuvan patenteista ja tekniikoista, mitä Broadcomilla ei ole/saa tehdä.

 

[oldez]

Hei. Miten voi olla mahdollista, että yhtiöt maksavat aivan järjettömiä hintoja yhtiöistä, kun ne ostavat niitä. Silmäni tarrasivat kiinni Tietokone lehden uutiseen, jossa Broadcom on käynyt hieman ostoksilla :thumbfh:

Eli miten Broadcom aikoo saada lähes 4 miljardin kauppasumman takaisin, vain 400 miljoonan liikevaihdolla toimivasta yrityksestä???

Ei se liikevaihto vaan yrityksen arvo. Siellä voi olla varoja, patentteja ja muuta omaisuutta. Samalla markkinaosuus kasvaa, tuotanto tehostuu kun yritykset fuusioidaan, kilpailukyky paranee jne.

 

[Archie]

Saattaa myös olla, että vähän ylihintaa maksettu. Niin käynyt yhden jos toisenkin kerran yrityskaupoissa.

 

[tmoi]

Ei se liikevaihto vaan yrityksen arvo. Siellä voi olla varoja, patentteja ja muuta omaisuutta. Samalla markkinaosuus kasvaa, tuotanto tehostuu kun yritykset fuusioidaan, kilpailukyky paranee jne.

Tuntuisi aika käsittämättömältä, jos todellakin firman todellinen arvo olisi kymmenen kertaa suurempi, kuin liikevaihto. Siis ei edes liikevoitto vaan liikevaihto, mistä ei välttämättä jää voittoa kun miljoonia.

Saattaa myös olla, että vähän ylihintaa maksettu. Niin käynyt yhden jos toisenkin kerran yrityskaupoissa.

Luulenkin, että sieltä saattaa löytyä joku patentti, millä lähdetään koittamaan oikeudenkäyntiä isoja puhelin firmoja/Applea vastaan, ja toivotaan että siitä tulee miljardeja korvauksia

 

[oldez]

Tuntuisi aika käsittämättömältä, jos todellakin firman todellinen arvo olisi kymmenen kertaa suurempi, kuin liikevaihto. Siis ei edes liikevoitto vaan liikevaihto, mistä ei välttämättä jää voittoa kun miljoonia.

No siis kyllähän yrityksen markkina-arvo oli pari miljardia dollaria. Harvemmin yrityksiä myydään markkina-arvoa alhaisemmalla hinnalla.

 

[Archie]

Suomen valtio näyttää varautuvan velkakriisin kärjistymiseen kasvattamalla kassavarojaan, kertoo Ilta-Sanomat paperilehdessään.

Lehden mukaan kassaa on kartutettu kesän ajan, ja elokuun lopussa se oli 8,8 miljardia euroa. Syyskuussa Suomi kahmi vielä kolme miljardia uutta lainaa lainahuutokaupoista. Näin valtiolla on hätävaraa esimerkiksi virkamiesten palkkoja varten, jos rahoitusmarkkinat rytisevät ja lainaraha alkaa olla tiukassa Suomellakin.

IS:n haastattelema Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm on hämmästynyt.

–Valtion riskiskenaario on kyllä todella rajua luokkaa, jos sen täytyy varautua näin isosti, sanoo Holm lehdelle.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) kertoi eilen, että hallituksella on suunnitelmia sen varalle, että Euroopan talouskriisi kärjistyisi pian. Hän ei kuitenkaan eritellyt suunnitelmia sen tarkemmin.

–Nyt kannattaa elää päivä kerrallaan, koska kansainvälinen taloustilanne muuttuu ja heilahtelee, sanoi Urpilainen.

Pisteet hallitukselle, että varautuminen on meneillään.

 

[Knoukka]

Valtamedia vaikenee Wall Streetin mielenosoituksista. Jahas... taloususkontoa ei saa kritisoida eikä epäillä- ainakaan valtamedioissa. Muuten heiluu vääräuskovainen -kortti ja pamppu.

Surkuhupaisaa on, että kritiikkikin käydään yhä taloususkonnon ja uskottavuutensa menettänein termein.

 

[Fasaldi]

Valtamedia vaikenee Wall Streetin mielenosoituksista. Jahas... taloususkontoa ei saa kritisoida eikä epäillä- ainakaan valtamedioissa. Muuten heiluu vääräuskovainen -kortti ja pamppu.

Surkuhupaisaa on, että kritiikkikin käydään yhä taloususkonnon ja uskottavuutensa menettänein termein.

Jostain syystä et määrittele, mitä tarkoitat "taloususkonnolla". Tuossa artikkelissa ei edes väitetä, että mielenosoittajat kritisoivat ja epäilevät jotain "taloususkontoa". Jutun mukaan nämä antikapitalisteiksi nimitetyt mielenosoittajat vastustavat talouden valtaa ihmisten yli (mitä he tällä sitten tarkoittavatkaan?) ja hallinnon ja talouden välisiä liian läheisiä kytköksiä. Tosin nuo mielenosoittajat ovat niin hölmöjä, etteivät tajua sitä, että tuollaiset kytkökset ovat nimenomaan kapitalisminvastaisia.
Noita surkuhupaisia väärinkäsityksiä kapitalismin luonteesta on toki esitelty Hesarissa aiemminkin.
http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/32632-kapitalismia-vastaan-solidaarisuuden-puolesta

Antikapitalisteiksi nimetyt mielenosoittajat kertovat itse olevansa kansan asialla, ja vastustavansa talouden valtaa ihmisten yli. Heidän mukaansa maan talousvaikeudet johtuvat paitsi epäonnistuneesta talouspolitiikasta myös hallinnon ja talouden liian läheisistä kytköksistä.

 

[Knoukka]

Jostain syystä et määrittele, mitä tarkoitat "taloususkonnolla". Tuossa artikkelissa ei edes väitetä, että mielenosoittajat kritisoivat ja epäilevät jotain "taloususkontoa".

On täällä ja täällä ollut siitä puhetta. Lukee vaan niitä postauksia.

Tosin tuossa ensimmäisessä kritisoin lähinnä sitä, että miten tällaisella taloususkolla perustellaan ja hyväksytetään ihmisille epäedullisten toimien välttämättömyyttä. Ja autuutta.

Taloustieteen ekonomistinen puoli, makrotaloustiedehän, perustaa itsensä ns. homo economicuksen käsitteelle. Sille, että ihminen on viileästi ja rationaalisesti päättävä ja omaa taloudellista etuaan optimoiva tekijä. Tässä kuvassa joukko tällaisia viileitä ja yksilöllisesti ajattelevia rationaalisia toimijoita.

Siis normitaloustiedehän on kyvytön analysoimaan saati ennustamaan talouskriisejä. Tätä nykyistäkin rahoituskriisiä selitellään toisaalta pankkien verkottumisella, riskien kumuloitumisella ja luottamuspulalla, mutta mikään näistä piirteistä ei kuulu niiden mikrotalousteorioihin, joihin makrotalousteoria juuri perustaa. Taloustieteen tekijä, homo economicus, on typistetty juuri sen vuoksi, että mikro- ja sitä kautta makrotalousteorioihin saataisiin "tieteellisyyttä". Ehkä näin on saatukin, mutta samalla talousteorioiden empirismi on kadotettu. Ja sen mukana kaikki. Sellainenkin pikku seikka kuin yksilöiden oppivuus puuttuu mikrotalousteorioista liki täysin. Samoin joukkopsykologian mutuaalireaktiot- mikä on ehkä vielä suurempi puute.

Ja tämä taloususkonnon pyhimmistä pyhin eli se, että vapaat markkinat johtavat tasapainoon? Mielivaltainen oletus! Ei esimerkiksi ekologiassakaan oleteta, että ekosysteemi saavuttaisi jonkinlaisen tasapainotilan. Ekologiassa ja huom! reaalimaailmassa, ekosysteemi voi romahtaa oman sisäisen dynamiikkansa johdosta. Sama ilmiö nähdään yhä kiihtyvällä syklillä siinä miten johdannaismarkkinat romahtavat vuosi vuoden perään oman monimutkaisuutens ja verkottumisensa johdosta ilman mitään ulkoisia impulsseja.

 

[jps]

Sama ilmiö nähdään yhä kiihtyvällä syklillä siinä miten johdannaismarkkinat romahtavat vuosi vuoden perään oman monimutkaisuutens ja verkottumisensa johdosta ilman mitään ulkoisia impulsseja.

Johdannaisia on paljon erilaisia. Jos ajatellaan esimerkiksi futuureita ja optioita, niin niiden alkuperäinen tarkoitus on ollut suojautua riskeiltä esimerkiksi valuuttakurssien ja raaka-aineiden hintojen muutoksia vastaan. On ollut liiketaloudellisesti perusteltua varmistaa esimerkiksi laivaa rakennettaessa, että sen valmistuttua saadaan x määrä omaa valuuttaa siitä maksuksi.

Kuitenkin johdannaiset ovat muuttuneet helvetin monimutkaisiksi, joita tuskin niiden kehittäjätkään ymmärtävät. Sen seurauksena riskit ja tuotot ovat tolkuttomia ja täysin hallitsemattomia.

Sijoittamisen perussääntö on iät ja ajat ollut, älä laita rahojasi kiinni sellaiseen mitä et ymmärrä. Nykyään tuolla periaatteella toimii tuskin kukaan.

 

[oldez]

Johdannaisia on paljon erilaisia. Jos ajatellaan esimerkiksi futuureita ja optioita, niin niiden alkuperäinen tarkoitus on ollut suojautua riskeiltä esimerkiksi valuuttakurssien ja raaka-aineiden hintojen muutoksia vastaan. On ollut liiketaloudellisesti perusteltua varmistaa esimerkiksi laivaa rakennettaessa, että sen valmistuttua saadaan x määrä omaa valuuttaa siitä maksuksi.

Kuitenkin johdannaiset ovat muuttuneet helvetin monimutkaisiksi, joita tuskin niiden kehittäjätkään ymmärtävät. Sen seurauksena riskit ja tuotot ovat tolkuttomia ja täysin hallitsemattomia.

Sijoittamisen perussääntö on iät ja ajat ollut, älä laita rahojasi kiinni sellaiseen mitä et ymmärrä. Nykyään tuolla periaatteella toimii tuskin kukaan.

Siis eihän johdannaisissa itsessään mitään ongelmaa ole. Ongelma tulee kun niitä käytetään vain ja ainoastaan sijoitusinstrumentteina. Jos 50 % futuurikaupoista on vain spekulanttikauppaa niin hinnan heittelyt eivät olekaan pelkästään tuotannosta ja kysynnästä riippuvaisia. Tämä johtaa siihen että kuluttajat maksavat jossain vaiheessa spekulanttien voitot. Pitäisi pystyä rajaamaan spekulantit näiden markkinoiden ulkopuolelle.

 

[Archie]

Taloustieteen ekonomistinen puoli, makrotaloustiedehän, perustaa itsensä ns. homo economicuksen käsitteelle. Sille, että ihminen on viileästi ja rationaalisesti päättävä ja omaa taloudellista etuaan optimoiva tekijä. Tässä kuvassa joukko tällaisia viileitä ja yksilöllisesti ajattelevia rationaalisia toimijoita.

Siis normitaloustiedehän on kyvytön analysoimaan saati ennustamaan talouskriisejä. Tätä nykyistäkin rahoituskriisiä selitellään toisaalta pankkien verkottumisella, riskien kumuloitumisella ja luottamuspulalla, mutta mikään näistä piirteistä ei kuulu niiden mikrotalousteorioihin, joihin makrotalousteoria juuri perustaa. Taloustieteen tekijä, homo economicus, on typistetty juuri sen vuoksi, että mikro- ja sitä kautta makrotalousteorioihin saataisiin "tieteellisyyttä". Ehkä näin on saatukin, mutta samalla talousteorioiden empirismi on kadotettu. Ja sen mukana kaikki. Sellainenkin pikku seikka kuin yksilöiden oppivuus puuttuu mikrotalousteorioista liki täysin. Samoin joukkopsykologian mutuaalireaktiot- mikä on ehkä vielä suurempi puute.

Mikro- ja makrotalousteorian sekoittaminen reaalimaailman tapahtumiin on turhaa. Molemmat teoriat ovat teoreettisia kehikkoja, jotka toimivat tiettyjen edellytysten ollessa voimassa. Eikä makrotalousteoriaa ole edes johdettu mikrotalousteoriasta.

Reaalimaailma on aivan liian monimutkainen ja ennen kaikkea muuttuva, jotta sen kuvaavaa kunnollista teoriaa saataisiin luotua.

Jos kuvittelee, että maailma muuttuu paremmaksi paikaksi 'oikean' talousteorian kehittämisellä, niin on väärässä. Talousteoria ei tee ihmisistä ahneita tai epäitsekkäitä. Se pyrkii selittämään tapahtumia.

 

[Knoukka]

Jos kuvittelee, että maailma muuttuu paremmaksi paikaksi 'oikean' talousteorian kehittämisellä, niin on väärässä. Talousteoria ei tee ihmisistä ahneita tai epäitsekkäitä. Se pyrkii selittämään tapahtumia.

Ihminen käyttäytyy ahneesti sellaisessa ympäristössä missä siihen suositaan.

Ja se käsiteympäristö, teorioineen ja yleisine maailmankuvineen, vaikuttaa vahvasti ihmisten käyttäytymiseen. Joka ei tätä usko voi vertailla erilaisissa yhteiskunnissa ja kehitysvaiheissa ilmenevän altruismin määrää. Tai perehtyminen ihan biologiaan ja evoluutiopsykologiaankin auttaa. Tuon Archien väittämän perusteellahan ihmisten keskimääräinen ahneus on sama esimerkiksi paimentolaisheimon ja pörssimeklareiden keskuudessa.

Mutta turhaan näitä jankkaa. Joka kerta kun yritän vähän avata tai kritisoida maallikon näkemyksilläni näitä asioita niin tulee tunne, että sitä ei viitsitä edes väärinymmärtää. Ja tästä syytän kyllä itseäni.

 

[Knoukka]

Jos kuvittelee, että maailma muuttuu paremmaksi paikaksi 'oikean' talousteorian kehittämisellä, niin on väärässä. Talousteoria ei tee ihmisistä ahneita tai epäitsekkäitä. Se pyrkii selittämään tapahtumia.

Palaan tähän väitteeseen vielä. Tarkoitatko myös, että esimerksi lääketieteen kehitys ei ole vaikuttanut ihmisten käyttäytymiseen? Se tieto mitä lääketiede on tuottanut? Entä psykologia?

Tai fysiikka ja matematiikka? Eivätkö ne ole vaikuttaneet maailmankuvillaan ja selitysvoimallaan esimerkiksi uskontojen vaikutuksen ja vallan vähenemiseen ja siten yhteiskuntien muuttumiseen?

Kovin on staattinen ihmiskuva jos näin on? Vai koskeeko väitteesi pelkästään talous- ja yhteiskuntatieteitä? Miksi? Siksikö että ne eivät kenties olekaan oikeaa tiedettä?

 

[jps]

Siis eihän johdannaisissa itsessään mitään ongelmaa ole. Ongelma tulee kun niitä käytetään vain ja ainoastaan sijoitusinstrumentteina. Jos 50 % futuurikaupoista on vain spekulanttikauppaa niin hinnan heittelyt eivät olekaan pelkästään tuotannosta ja kysynnästä riippuvaisia. Tämä johtaa siihen että kuluttajat maksavat jossain vaiheessa spekulanttien voitot. Pitäisi pystyä rajaamaan spekulantit näiden markkinoiden ulkopuolelle.

Varsinkin tuo viimeinen virke osoittaa sun varsin rajallisen tietämyksen johdannaisista. Sitä edeltäneet korostavat sitä.

 

[Archie]

Itse asiassa olen vahvasti samaa mieltä Knoukan kanssa siitä, että ympäristö vaikuttaa ihmiseen. Täällä oli ehkä viime keväänä joku uskonto-toikki, jossa toin asiaa voimallisesti itse esille.

Tarkoitukseni on sanoa, että maailma ei muutu vain talousteoriaa muuttamalla. Ainakaan kovinkaan paljon. Siinä vaiheessa, kun joku aloittaa talousteorian kehittämisen, on hänellä jo melko valmiit näkemykset maailmasta, oikeasta ja väärästä jne. Tavalla tai toisella hän tuo ne myös teorioiden taustaoletuksiin ja malleihin. Tämä pätee ainakin kaikkiin yhteiskuntatieteisiin ja varmaan myös muihinkin tieteisiin. Objektiivisuus on vain harhaa.

Knoukan mainitsema 'taloususkonto' ei ylipäätään minusta ole talousteoreettinen asia. Enemmän hakisin siihen vastauksia psykologian, sosiologian tai evoluutiobiologian puolelta. Mikä saa ihmiset haluamaan jatkuvasti enemmän ja lisää vaikkei todellista tarvetta enää ole? Siitä kait tässä lopulta on kysymys.

 

[oldez]

Varsinkin tuo viimeinen virke osoittaa sun varsin rajallisen tietämyksen johdannaisista. Sitä edeltäneet korostavat sitä.

Puhuin futuureista. En johdannaisista yleensä.

 

[Knoukka]

Knoukan mainitsema 'taloususkonto' ei ylipäätään minusta ole talousteoreettinen asia. Enemmän hakisin siihen vastauksia psykologian, sosiologian tai evoluutiobiologian puolelta. Mikä saa ihmiset haluamaan jatkuvasti enemmän ja lisää vaikkei todellista tarvetta enää ole? Siitä kait tässä lopulta on kysymys.

Juuri näin!

Taloususkontoa, joka on yhteiskunnallinen ja yleinen aateympäristö, vain osaltaan tunnustetaan ja levitetään taloustieteen auktoriteettiin ja taloudellisiin välttämättömyyksiin (jotka ovat yleensä aina sama kuin rikkaiden etu) vedoten.

ja jostain päin sitä vain on alettava kritisoida ja purkaa.

 

[jps]

Puhuin futuureista. En johdannaisista yleensä.

Ensimmäinen lauseesi lainatussa kappaleessa käsitteli johdannaisia. Toiseksi futuureiden kytkös reaalitalouteen, jos puhutaan raaka-aineista, on helvetin vahva, riippumatta puhtaasti spekulatiivisten sijoitusten määrästä. Futuureissa kun se kauppa toteutuu ennalta määrätylä hinnalla. Harvempi spekulanttikaan voi pitää vaikkapa puolta miljoonaa tonnia terästä varastossa kuukausitolkulla.