Maailmantalouden tulevaisuus

Knoukka

Well-known member
Liittynyt
25.5.2000
Viestit
27426
Ensimmäinen lauseesi lainatussa kappaleessa käsitteli johdannaisia. Toiseksi futuureiden kytkös reaalitalouteen, jos puhutaan raaka-aineista, on helvetin vahva, riippumatta puhtaasti spekulatiivisten sijoitusten määrästä. Futuureissa kun se kauppa toteutuu ennalta määrätylä hinnalla. Harvempi spekulanttikaan voi pitää vaikkapa puolta miljoonaa tonnia terästä varastossa kuukausitolkulla.
Tähän sopii tämä uutinen- tai uutisen mahdollisuus vielä. Terve suuntaus. http://satuhassi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/84345-tobin-vero-on-tulossa-%E2%80%93-vihdoin-viimein

Futuurit antavat aina mahdollisuuden ja paineen spekuloinnilla nostaa kyseisten futuurien kohde-etuutettua tuotetta. Tällä menolla on esimerkiksi tapettu monta lasta nälkään.
 

oldez

Well-known member
Liittynyt
14.3.2003
Viestit
19491
Ensimmäinen lauseesi lainatussa kappaleessa käsitteli johdannaisia. Toiseksi futuureiden kytkös reaalitalouteen, jos puhutaan raaka-aineista, on helvetin vahva, riippumatta puhtaasti spekulatiivisten sijoitusten määrästä. Futuureissa kun se kauppa toteutuu ennalta määrätylä hinnalla. Harvempi spekulanttikaan voi pitää vaikkapa puolta miljoonaa tonnia terästä varastossa kuukausitolkulla.
Eihän spekulantin tarvitse edes nähdä niitä terästonneja. Tekee uuden futuurisopimuksen joka päättyy samana päivänä ja myy teräkset voitolla eteenpäin. Niinhän ne nyt tekee. Hinnat nousee ja jossain vaiheessa se tavoittaa kuluttajan, joka joutuu maksumieheksi.
 

jps

nimimerkkien jahtaaja
Liittynyt
17.11.2000
Viestit
31093
Sijainti
täällä
Tähän sopii tämä uutinen- tai uutisen mahdollisuus vielä. Terve suuntaus.

Futuurit antavat aina mahdollisuuden ja paineen spekuloinnilla nostaa kyseisten futuurien kohde-etuutettua tuotetta. Tällä menolla on esimerkiksi tapettu monta lasta nälkään.
Tuo transaktiovero tulisi tervehdyttämään huomattavasti kauppaa, samalla hlvetin suuri osa puhtaasta spekulatiivisesta kaupasta loppuisi, kun ei olisi enää järkeä yrittää tehdä rahaa promillen kurssimuutoksilla.

Toki futuureilla on välillistä vaikutusta raaka-aineiden hintoihin, mutta ei kovinkaan paljon. Puhtaasti spekulatiivinen sijoitus futuureihin on vedonlyöntiä. Kuitenkin lopulliset raaka-aineiden kauppahinnat märäytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Eihän spekulantin tarvitse edes nähdä niitä terästonneja. Tekee uuden futuurisopimuksen joka päättyy samana päivänä ja myy teräkset voitolla eteenpäin. Niinhän ne nyt tekee. Hinnat nousee ja jossain vaiheessa se tavoittaa kuluttajan, joka joutuu maksumieheksi.
Spekulantit tekevät futuureillakin turskaa ihan reippaasti. Ei se futuurisopimus mikään voittoautomaatti ole.
 

Archie

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
13050
Tyly tuomio - yksikään 17:stä ei pääsisi enää euromaaksi

Kuka muistaa Maastrichtin sopimusehdot vuodelta 1992? Jos ehtoja olisi noudatettu, ei Eurooppa todennäköisesti uisi nykyisessä kriisissä.

Kun euro otettiin käyttöön vuonna 1999, laadittiin seuraavat tavoitteet EMU-jäsenyyden ehdoiksi.

1) Budjettialijäämä enintään kolme prosenttia bruttokansantuotteesta.

2) Valtionvelka enintään 60 prosenttia bkt:sta.

3) Inflaatio enintään 1,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kolmen alimman inflaation maan keskiarvo.

4) Pitkät markkinakorot saavat ylittää vain kahdella prosenttiyksiköllä kolmen alimman inflaation maan pitkien korkojen keskiarvon.

Tyly tuomio on, että yksikään nykyinen euromaa ei Maastrichtin ehdoilla pääsisi eurojäseneksi tänään, kirjoittaa ruotsalainen di.se-verkkolehti ja siteeraa HSBC-pankin tutkimusraporttia. Ruotsi sen sijaan läpäisisi kriteerit kirkkaasti - mutta se ei halua euromaaksi.

Suomi - ennenkin tarkkailuluokan priimus

Lähimmäksi kriteerejä pääsee kuitenkin Suomi - yhdessä Saksan, Maltan ja Slovakian kanssa. Kaikki läpäisevät kolme neljästä kriteeristä. Kreikka ei läpäise yhtä ainoaa yllä olevista kriteereistä.

Jo vuonna 1999 vain Suomi, Luxemburg ja Ranska täyttivät EMU-kriteerit. Saksakin oli hyvin lähellä. Silti euroalue ponkaistiin käyntiin - mutta kriteerien pilkuntarkkaa noudattamista ei vaadittu. Kun talouden mittarit osoittivat tarpeeksi kriteereiden täyttymisen suuntaan, se hyväksyttiin. Tahtotila euroalueen synnyttämiseen oli sen verran vahva. HSBC:n raportissa moititaankin kriteerejä jo lähtökohtaisesti huonoiksi. Ne eivät pankin mukaan anna välttämättä oikeaa kuvaa kunkin maan taloustilanteen ”terveydestä”.

- Konvergenssikriteerit ovat osoittautuneet epätarkoituksenmukaiseksi, pankki kirjoittaa. Joissakin maissa on varsin matala hintojen nousuvauhti, mutta silti korot huitelevat korkealla. Vaatimus korkotason sitomisesta niiden maiden korkotasoon, joilla on alin inflaatio, johtaa väärille teille.

Pankki antaa esimerkiksi Irlannin, matalan inflaation, mutta korkean korkotason maan.

- Esimerkiksi Espanja ja Italia, huolimatta korkeista koroista, selviävät kriteereistä joka koskee pitkiä korkoja. Tämä johtuu siitä, että Irlanti lasketaan matalan inflaationsa vuoksi korkomittariston kolmikkoon. Hintavakaus on toki tärkeää, mutta kuten huomaamme, inflaatio ei kulje käsi kädessä korkotason kanssa, pankki moittii.
Nyt kun monet haikailevat eurobondien perään, niin tarvittaisiin entistä paljon jämäkämpiä sääntöjä ja niiden noudattamista. Historian valossa suunnitelma kuullostaa pettämättömältä!
 

Fasaldi

Well-known member
Liittynyt
2.8.2006
Viestit
670
Pasi Matilaisen spekulaation hyötyjä käsittelevä kirjoitus:

Spekulaattoreiden puolustus
1.10.2010 09:38 Pasi J. Matilainen spekulaatio, raaka-aineet, hinnat, markkinatalous, Raha 43 kommenttia

Netissä kiertää huumorimielessä kuvakaappaus Arvopaperin keskustelupalstalta, jossa nimimerkki pörssipeluri kertoo varastoineensa käyttämättömään saunaansa jo kolme tonnia (3.000kg) sokeria ja aikoo varastoida yhteensä ainakin kymmenen tonnia samaa tavaraa. Vaikka nimimerkki hamstraa sokeria varautuakseen talouden kunnolliseen -- ja ihan mahdolliseen -- romahtamiseen, niin häneen tunnutaan suhtautuvan vähintäänkin lievästi huvittuneesti. Naureskelijat unohtavat, että kyseessä on spekulaattori, joka saattaa olla tekemässä lähiseutunsa asukkaille merkittävää palvelusta.

Nimimerkki myöntää avoimesti aikovansa tehdä sokerivuorellaan räävittömät voitot siinä tapauksessa, että talous romahtaa ja sokerista tulee pulaa. Nimimerkki ei mainitse sitä, että jos myös rahajärjestelmä romahtaa, sokeri on mitä erinomaisin kandidaatti vaihdon välineeksi vaihdantataloudessa, jolloin hänen voittonsa olisivat vielä räävittömämmät.

Spekulaattoreita halveksutaan yleisesti siitä, että he tekevät räävittömiä voittoja rahastamalla hädällä ja niukkuudella. Totuus on kuitenkin se, että ne huikeat voitot ovat mahdollisia vain siksi, että spekuloimalla ja nimenomaan siinä onnistuessaan nämä henkilöt tekevät muille ihmisille palveluksen! Jos pörssipeluri ei varastoisi sokeria ja Suuri Rommaus tulisi, hänen lähiseudullaan sokerista tulisi vielä suurempi pula, kun sitä ei saisi mistään. Hänen hamstraamisensa mahdollistaa sen, että varastoituna on 10.000 ylimääräistä kilon pakettia sokeria, jos pulatilanne sattuisikin tulemaan.

Spekulaattori voi toki myös aina epäonnistua. Jos talous ei romahdakaan, niin sitten pörssipelurillamme on kymmenen tonnia sokeria saunassaan ja muissa varastotiloissaan sekä lähemmäs kymmenen tuhatta euroa vähemmän rahaa, eikä hän todennäköisesti saa myytyä sokeriaan pois täyteen hintaan. Hän siis ottaa riskin.

Jos romahdus tapahtuu, spekulaattori hyödyttää sekä itseään että satoja tai tuhansia muita ihmisiä hamstrauksellaan. Jos sitä ei tapahdu, hän kantaa itse riskinottonsa seuraukset. Ja hänelle vielä nauretaan?!

Pörssipeluri on toki pieni tekijä eivätkä hänen toimensa vaikuta sokerin nykyhintaan käytännössä mitenkään. Raaka-aine- ja johdannaismarkkinoilla toimivat ammattispekulaattorit kuitenkin pelaavat sellaisilla summilla, että ne vaikuttavat hintoihin jo spekulaatiovaiheessa. Kuitenkin he tekevät ihan samaa asiaa kuin nimimerkkikin eli ottavat riskejä ja niin tehdessään joko hyödyttävät itseään ja muita tai kärsivät riskinottonsa seuraukset, riippuen spekulaation onnistumisesta.

Jos ammattispekulaattorit esimerkiksi ostavat läjäpäin viljaa (tai viljafutuureja) hyvänä satovuonna, jolloin viljat ovat halpoja, he tulevat lisänneeksi viljan kysyntää ja siten saavat aikaan viljan hinnan nousua. Heidän tarkoituksensa on tietenkin tehdä räävittömät voitot jonain toisena vuonna, jolloin sato on heikompi ja viljaa on vähemmän markkinoilla.

Viljan säilyvyys on rajallinen, joten heillä on joitakin vuosia aikaa odottaa kovempaa hintaa. Jos huono vuosi tai jopa katovuosi tulee, spekulaattorit dumppaavat viljansa markkinoille ja paikkaavat siten tarjonnan vajetta. Tällöin markkinahinta laskee. Jos hyvät vuodet jatkuvat, spekulaattorit pyrkivät myymään vanhat viljansa vähitellen markkinoille ja korvaamaan ne varastoissaan tuoreemmalla tavaralla. Tällöin markkinahinta ei juuri muutu.

Käytännössä spekulaattorit saavat siis aikaan kausittaisen yli- ja alituotannon erojen tasaantumista ja niistä johtuvien hintaheilahtelujen tasaantumista. Ilman spekulaattoreiden riskinottoa esimerkiksi ruoan hintavaihtelut olisivat suurempia ja erilaisten ruokatuotteiden saatavuudessa olisi suurempaa vuosittaista vaihtelua. He tekevät kaikille palveluksen ja saavat vielä vasemmiston halveksunnan siitä hyvästä päälleen. Reilu meininki.

Tottakai he tekevät siinä sivussa räävittömät voitot, mutta se on paitsi heidän palkkansa riskinotosta, myös se syy, miksi se moiseen hommaan ryhtyvät. Jos spekulaattoreiden voittoihin puututaan, jossain vaiheessa toiminta muuttuu kannattamattomaksi ja spekulointi loppuu -- ja siitä kärsimme me kaikki.
http://pasi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/47826-spekulaattoreiden-puolustus
 

Archie

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
13050
"Globaaliin romahdukseen aikaa 2-3 viikkoa"
Talouselämä

Aika käy vähiin Euroopan johtajilla, jos he haluavat välttää kriisin.

Näin sanoi Kansainvälisen valuuttarahaston neuvonantaja Robert Shapiro BBC:n haastattelussa perjantaina.

Jos johtajat eivät keksi tehokasta suunnitelmaa euroalueen ongelmien ratkaisemiseksi, edessä on globaali talousromahdus 2-3 viikon kuluttua, Shapiro sanoi.

Ongelma ei koske vain kriisiin joutuneen Dexian kaltaisia yksittäisiä pankkeja.

"Me puhumme maailman isoimmista pankeista, isoimmista pankeista Saksassa ja Ranskassa. (...) Se leviää kaikkialle, koska globaali talousjärjestelmä on niin tiukasti yhteen sidottua. Kaikki nuo pankit ovat vastapuolia jokaiselle tärkeälle pankille Yhdysvalloissa, Britanniassa, Japanisa ja ympäri maailmaa."

Seurauksena olisi kriisi, joka on paljon vakavampi kuin vuonna 2008. Kukaan ei hänen mukaansa tiedä tarkasti, minkälaisia sidoksia pankkien välillä vallitsee.

Toisaalta jos kukaan ei tiedä tarkasti pankkien välisiä sitoumuksia, mahdollisen kriisin syvyyttäkin on vaikea arvioida. Siinä Shapiro todennäköisesti on oikeassa, että kovin kauan euroalue ei voi kitkutella ilman uskottavaa suunnitelmaa.
Melko synkkä ja konkreettinen ennuste IMF:n neuvonantajalta.

Ne kesällä tehdyt pankkien "stressitestit" olivat kuin olivatkin pelkkää haahuilua, kuten silloin tosin jo tiedettiin... mutta mitä EU ei suostunut myöntämään. Silloinhan tuo Dexia läpäisi testit kunniakkaasti, mutta on jo nyt tehnyt konkurssin... koska luottamusta ei ole.
 

JPP

as Quo as possible
Liittynyt
2.3.2007
Viestit
24336
Sijainti
lappeen Ranta
Maailmantalouden tulevaisuus on se, että koko paska romahtaa ja me täällä Suomessa katsellaan sitä uutisista, joissa näytetään kun mellakkavarusteiset poliisit pamputtaa mielenosoittajia/riehujia, jotka heittelevät kiviä ja polttopulloja. Samalla kuunnellaan huolestuneina, onko yhtään suomalaista jäänyt mellakoinnin jalkoihin. ...ja sitten kotimaan uutisiin...
 

Mosse

Skidmark
Liittynyt
5.3.1999
Viestit
104235
Sijainti
On earth
Niin kauan kuin yritetään elää yli varojen ja vain pelata aikaa niin homma ei onnistu.

Kuka kertois tän päättäjille? Tai kansalle?
Eikös se kannattaisi kertoa näille meklareille, etteivät harrasta moista rahanhimoista riskibisnestä?

Suomen Pankin velkariski kasvaa


Euroopan velkakriisin patoamisyritys
tuo Suomen Pankin vastuulle miljardien
eurojen sijoitusriskit. Suomen Pankin
osuus kriisimaiden velkakirjoista on
tuplaantunut kahdessa kuukaudessa 2,8
miljardiin euroon.


Suomen Pankista ei kerrota, mistä
sijoitukset muodostuvat. Summan
kasvulle ei ole asetettu ylärajaa.

- Raja määräytyy rahapolitiikan
perusteella, sanoo rahapolitiikan
osaston päällikkö Tuomas Saarenheimo.

Kansalliset keskuspankit ovat
ehkäisseet korkojen nousua ostamalla
kriisimaiden velkapapereita.
 

Archie

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
13050
Niin kauan kuin yritetään elää yli varojen ja vain pelata aikaa niin homma ei onnistu.
Tässä on sellainen mielenkiintoinen pointti, että lukuisissa yhteyksissä valtioita kannustetaan velkaantumaan, koska sopivalla tasolla se kiihdyttää talouskasvua. Mutta tällöin puhutaan aina kohtuullisesta velkaantumisesta.

Joskus tuntuu, että em. ohjetta ei ole mietitty ihan loppuun saakka. Kohtuullinenkin velkaantuminen johtaa pitkällä aikavälillä ylivelkaantumiseen. Ja mitä enemmän on velkaa, sitä vaikeampaa pitää talouskasvua yllä.

Jos mietitään vaikka EU-rajaa velalle, joka oli 60%:ia BKT:sta, niin entä sitten kun ko. raja on saavutettu? Pitäisikö velan määrä kääntää laskuun, jotta voidaan taas velkaantua uudestaan ko. rajalle? Entä jos velan kääntäminen laskuun vaatii rajuja leikkauksia, jolloin talous tyrehtyy ja tarvitaan lisävelkaa sen paikkaamiseksi?

Olisiko kenties viisaampaa velkaantua vain äärioloissa (paha taantuma, lama) eikä kaikkina aikoina, kuten nyt tapahtuu EU-laajuisesti. Velkaa tulee menipä hyvin tai huonosti.
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Jokainen talouskriisi opettaa
Valtio vihonviimeisenä turvallisuuden lähteenä on kokenut kolahduksen. Suhdannepolitiikka ja velkaelvytys ovat muuttuneet lääkkeestä myrkyksi. Valtio on liian suuri epäonnistuakseen mutta myös liian hankala johdettavaksi. Sekaantuessaan ylettömän moniin asioihin valtio on ottanut kantaakseen enemmän vastuita kuin mitä se kykenee kantamaan.

Pitää aloittaa vanhasta yövartijavaltiosta ja kysyä, mitä kerrostumia sen päälle on kasaantunut ja mitä kaikkea valtion oikeasti tulee tehdä.

Monimutkaisessa yhteiskunnassa on pakko olla enemmän säätämistä, markkinoita vahdittavaksi, liikennettä ohjattavaksi, riskejä hallittavaksi. Toisaalta verokertymän jakamisesta on tullut intohimojen ja vallankäytön pelikenttä, jolla tulosvastuu ei ohjaa eläimellisiä viettejä.
Eli meidän pitää miettiä mitä kuuluu valtiolle, hoitaa se hyvin ja unohtaa muu. "Siivota roskat"
 

Mosse

Skidmark
Liittynyt
5.3.1999
Viestit
104235
Sijainti
On earth
Tässä on sellainen mielenkiintoinen pointti, että lukuisissa yhteyksissä valtioita kannustetaan velkaantumaan, koska sopivalla tasolla se kiihdyttää talouskasvua. Mutta tällöin puhutaan aina kohtuullisesta velkaantumisesta.

Joskus tuntuu, että em. ohjetta ei ole mietitty ihan loppuun saakka. Kohtuullinenkin velkaantuminen johtaa pitkällä aikavälillä ylivelkaantumiseen. Ja mitä enemmän on velkaa, sitä vaikeampaa pitää talouskasvua yllä.

Jos mietitään vaikka EU-rajaa velalle, joka oli 60%:ia BKT:sta, niin entä sitten kun ko. raja on saavutettu? Pitäisikö velan määrä kääntää laskuun, jotta voidaan taas velkaantua uudestaan ko. rajalle? Entä jos velan kääntäminen laskuun vaatii rajuja leikkauksia, jolloin talous tyrehtyy ja tarvitaan lisävelkaa sen paikkaamiseksi?

Olisiko kenties viisaampaa velkaantua vain äärioloissa (paha taantuma, lama) eikä kaikkina aikoina, kuten nyt tapahtuu EU-laajuisesti. Velkaa tulee menipä hyvin tai huonosti.
Olisi. Viime laman jälkeen oli suuri onni, että Niinistö ajoi rankkaa velanlyhennystä. Muutenkin tuntuu että Sale ja Sailas ovat ainoita jotka on hereillä ja sisällä pelissä.
 

jps

nimimerkkien jahtaaja
Liittynyt
17.11.2000
Viestit
31093
Sijainti
täällä
Olisi. Viime laman jälkeen oli suuri onni, että Niinistö ajoi rankkaa velanlyhennystä. Muutenkin tuntuu että Sale ja Sailas ovat ainoita jotka on hereillä ja sisällä pelissä.
Valtioiden johdossa on harvemmin poppoota, jolla on halua ja valtaa riittävästi. Politiikassa valtaan tuppaavat yleisimmin nousemaan tyypit, joiden mielestä rahan jakaminen on lystikästä puuhaa. Rahaa vaan lyhyellä tähtäimellä on jaettavaksi vähemmän, jos lainoja lyhennetään.
 

Matxi

81-04-05-07-08-14-15
Liittynyt
9.8.2000
Viestit
30477
Sijainti
toalet
Olisi. Viime laman jälkeen oli suuri onni, että Niinistö ajoi rankkaa velanlyhennystä. Muutenkin tuntuu että Sale ja Sailas ovat ainoita jotka on hereillä ja sisällä pelissä.
Niinpä. Täysin ihmeellistä hommaa on että nousukaudenkin aikana velkaannutaan niin maan perkeleesti. Ei se valtiontalouden hoito eroa yksityistaloudesta millään tapaa. Jos koko ajan pitää ottaa lainaa niin silloin on hommat vituillaan ja kulutetaan liikaa.
En minäkään osta joka vuosi lainarahalla uutta autoa, koska siihen ei ole varaa.
 

jaska

Ett silleen!!!!!!1 -mies
Liittynyt
29.12.1998
Viestit
32215
Sijainti
kyrkslätt
Niinpä. Täysin ihmeellistä hommaa on että nousukaudenkin aikana velkaannutaan niin maan perkeleesti. Ei se valtiontalouden hoito eroa yksityistaloudesta millään tapaa. Jos koko ajan pitää ottaa lainaa niin silloin on hommat vituillaan ja kulutetaan liikaa.
En minäkään osta joka vuosi lainarahalla uutta autoa, koska siihen ei ole varaa.
Suosittelisin! Ainahan voit kikkailla poistoilla, kuten kunnat tekee!
 

burb

.
Liittynyt
19.2.2002
Viestit
46199
Eikös se kannattaisi kertoa näille meklareille, etteivät harrasta moista rahanhimoista riskibisnestä?
Ne kyllä tietää mitä tekee. Koska valtiot joka tapauksessa pelastaa vaikeuksiin ajautuneet pankit niin ne voi hillua aivan älyvapaana sijoitusmarkkinoilla. "Liian suuria kaatumaan" jne.
Ongelma taitaakin olla siinä että me tavalliset kansalaiset kumarramme edelleen pankkien meklareita, analyytikkoja ja muita asiantuntijoita emmekä pahastu vaikka koko pankkisektori on todistetusti pullollaan epäpätevyyttä. Emmekä osaa vaatia heille pakkohoitoa, vankeusrangaistusta tai edes nuhteita.
 

Archie

Well-known member
Liittynyt
14.2.2000
Viestit
13050
Ongelma taitaakin olla siinä että me tavalliset kansalaiset kumarramme edelleen pankkien meklareita, analyytikkoja ja muita asiantuntijoita emmekä pahastu vaikka koko pankkisektori on todistetusti pullollaan epäpätevyyttä. Emmekä osaa vaatia heille pakkohoitoa, vankeusrangaistusta tai edes nuhteita.
Minusta ongelma ei ole markkinoissa vaan politiikoissa, jotka säätelevät markkinat pilalle. Ensiksi tehdään järkyttävä määrä säädöksiä ja lakeja, joka ajaa siihen, että vain suuria voi olla olemassa (..liian isoja kaatumaan). Itse asiassa tämä pätee suomessa myös teiden auraukseen. Sitten kun ensimmäinen ongelma on luotu, niin seuraavaksi estetään markkinoiden toiminta eikä anneta sijoittajien kärsiä otettuja riskejä (.. valtio eli veronmaksajat maksavat aina). Tästä seuraa täysin vinksahtanut peli, jota markkinat heijastavat.

Toisten mielestä lisäämällä säätelyä yms. saadaan markkinat kuriin. Epäilenpä vahvasti, että siten saadaan aikaan entistä isompia ongelmia tai ainakin erilaisia.
 

Hawke

Well-known member
Liittynyt
10.3.2010
Viestit
873
Vapaassa markkinataloudessa sijoittajien vastuu olisi toteutunut ja pankit olisivat kärsineet tappiot. Nykyjärjestelmässä moraalikadon ongelma pahenee jatkuvasti, kun pankit voivat sijoittaa yhä suuremmilla riskeillä tietäen, että valtiot pelastavat ne verovaroin. Mitä kauemmin nykyistä linjaa jatketaan, sitä suurempi seuraavasta romahduksesta tulee.
 

jps

nimimerkkien jahtaaja
Liittynyt
17.11.2000
Viestit
31093
Sijainti
täällä
Vapaassa markkinataloudessa sijoittajien vastuu olisi toteutunut ja pankit olisivat kärsineet tappiot. Nykyjärjestelmässä moraalikadon ongelma pahenee jatkuvasti, kun pankit voivat sijoittaa yhä suuremmilla riskeillä tietäen, että valtiot pelastavat ne verovaroin.
Pankkien pelastaminen on seurannaisvaikutusten takia lähes pakko tehdä. En ole kuitenkaan kyennyt ikinä ymmärtämään, miksi pelastaja (valtio) ei vie myös pankin omistusta pelastamisen yhteydessä. Kun aiemmat pankkien omistajat olisivat menettäneet omistuksensa, niin pelastus olisi toteutettu markkinatalouden ehdoin.

Mikäli pankit tai muut sijoittajat pelastavat konkurssikypsän yrityksen, niin kyllä sen pelastetun yrityksen omistus niille siirtyy kokonaan tai valtaosin.
 
Ylös