Troy
Well-known member
Jaa-a, olinko niin pikaissani että ei osunut hiiri ruutuun? Laitetaas rasti uudestaan, niin ei jää tilastollisesti vaivaamaan.
Pikalaina-poll
- Viestiketjun aloittaja Il Tempo Gigante
- Aloituspäivämäärä
Sue_me
Well-known member
- Liittynyt
- 1.8.2005
- Viestit
- 27848
Jorgos ja Katsus ovat samaa mieltä kanssasi.
FW08
Registered User of Talent
Jos mun olis pakko valita, niin mielummin ottaisin pikavipin kuin pieksäisin kissanpentuja hengiltä.
Kissanpennut on kivoja.
Kissanpennut on kivoja.
No eipä ole tullut otettua. Aika kovat korot noissa on.
Isälle ja siskolle olen lainannut rahaa nolla-korolla. Toki ovat hekin mua auttaneet elontiellä aikoinaan.
Ja onpahan perikunnalla, jos jotain mulle sattuu, saatavia sitten hautajaiskuluihin.
Nimittäin ollaan aina tehty ihan paperitkin lainoista.
Isälle ja siskolle olen lainannut rahaa nolla-korolla. Toki ovat hekin mua auttaneet elontiellä aikoinaan.
Ja onpahan perikunnalla, jos jotain mulle sattuu, saatavia sitten hautajaiskuluihin.
Nimittäin ollaan aina tehty ihan paperitkin lainoista.
Troy
Well-known member
Hieno lukea miten fiksua porukkaa vapaallakin pyörii. Ihan vapaana. Ei sorruta elontiellä ja luottokortitkin on vain pahan päivän varalle. Osataan käyttäytyä ja elämänhallinta on esimerkillistä vaikka naapurille näyttää.
Itsehän olen joutunut katsomaan peiliin monet kerrat mitä ihmettä on tullut tehtyä. Eikä se rajoitu siihen että on pikavippiä joskus ottanut. Holtitonta on käytös monesti ollut ja nopeasti turhautuneisuus lipeää typeryyksiin, jos kantava ajatus, läheinen ihminen tai joku sen kaltainen ns. järjen ääni puuttuu sen hetkisestä yhtälöstä.
Kukaan ei halua tuntea itseään typeräksi. Typeriä tekoja tehdessään ei sitä silloin tajua eikä näe tulevaisuutta siten kun pitäisi. Taloudelliset asiat erityisen vaikeasti hahmottuvat impulsiiviselle ihmiselle. Rahan kanssa on helppo mennä ja antautua sen vietäväksi.
Koulutus ei välttämättä auta yhtään mitään, jos on tällaiseen taipuvainen. Itselläin ensimmäinen luottokriisi kehittyi jo opiskeluaikoina, jolloin mastercard markkinoi ständillä luottokortteja yliopiston aulassa tuleville maistereille. Hiveli saada luottokortti ennenkun oli edes tuloja. Tuli fiilis, että nythän tässä ollaan jo jotakin.
Henkilökohtainen Kreikka tuli kuitenkin eteen vasta muutama vuosi sitten. Siinä on pankkilainaa, luottokorttivelkoja ja opintolainan rippeet. Yhdessä nipussa ja maksuaikataululla. Kohtuullinen summa jää kuitenkin elämiseen. Sen verran, että ei itkuparkua tarvise potkia, mutta ei myöskään juhlita. Joutuu suunnittelemaan. Talousmäntypanelia ostin tarjouksesta ensikesän rakennusprojektia varten neljällä sadalla eurolla ja se todella näkyy lompakossa. Nyt se oli ennakoitua, aiemmin olisi ollut hui hai.
Eduskunnassa pohditaan pikavippien korkorajoituksia tai täyskieltoa. Kannatan varsinkin tuota täyskieltoa. Ikävä ajatella miten monet nuoret, itse olen nyt lähempänä neljääkymppiä, pilaavat tulevaisuutensa kovaan stressiin. Sitä nimittäin riittää, jos silkkaa typeryyttään ajaa itsensä velkaloukkuun.
Vaikka ainakin omalla kohdallani itseaiheutettua tämä on, sanon että luonneviasta johtuen, niin on silti osansa lainarahan liian helpolla saamisellakin. Ihan kaikkea ei voi ottaa omaan piikkiin. Nuoremmille ääliöille sellaisena opetuksena, että se kaikki tuhlattu on oikeasti pois tulevasta elämästä. Pahasti. Tuo talousmäntypanelikin olisi voinut olla fiksummalla miehellä priimaa, parempi jälki jälkipolville, ja vaikkapa siloisempi muisto ylipäätään.
Itsehän olen joutunut katsomaan peiliin monet kerrat mitä ihmettä on tullut tehtyä. Eikä se rajoitu siihen että on pikavippiä joskus ottanut. Holtitonta on käytös monesti ollut ja nopeasti turhautuneisuus lipeää typeryyksiin, jos kantava ajatus, läheinen ihminen tai joku sen kaltainen ns. järjen ääni puuttuu sen hetkisestä yhtälöstä.
Kukaan ei halua tuntea itseään typeräksi. Typeriä tekoja tehdessään ei sitä silloin tajua eikä näe tulevaisuutta siten kun pitäisi. Taloudelliset asiat erityisen vaikeasti hahmottuvat impulsiiviselle ihmiselle. Rahan kanssa on helppo mennä ja antautua sen vietäväksi.
Koulutus ei välttämättä auta yhtään mitään, jos on tällaiseen taipuvainen. Itselläin ensimmäinen luottokriisi kehittyi jo opiskeluaikoina, jolloin mastercard markkinoi ständillä luottokortteja yliopiston aulassa tuleville maistereille. Hiveli saada luottokortti ennenkun oli edes tuloja. Tuli fiilis, että nythän tässä ollaan jo jotakin.
Henkilökohtainen Kreikka tuli kuitenkin eteen vasta muutama vuosi sitten. Siinä on pankkilainaa, luottokorttivelkoja ja opintolainan rippeet. Yhdessä nipussa ja maksuaikataululla. Kohtuullinen summa jää kuitenkin elämiseen. Sen verran, että ei itkuparkua tarvise potkia, mutta ei myöskään juhlita. Joutuu suunnittelemaan. Talousmäntypanelia ostin tarjouksesta ensikesän rakennusprojektia varten neljällä sadalla eurolla ja se todella näkyy lompakossa. Nyt se oli ennakoitua, aiemmin olisi ollut hui hai.
Eduskunnassa pohditaan pikavippien korkorajoituksia tai täyskieltoa. Kannatan varsinkin tuota täyskieltoa. Ikävä ajatella miten monet nuoret, itse olen nyt lähempänä neljääkymppiä, pilaavat tulevaisuutensa kovaan stressiin. Sitä nimittäin riittää, jos silkkaa typeryyttään ajaa itsensä velkaloukkuun.
Vaikka ainakin omalla kohdallani itseaiheutettua tämä on, sanon että luonneviasta johtuen, niin on silti osansa lainarahan liian helpolla saamisellakin. Ihan kaikkea ei voi ottaa omaan piikkiin. Nuoremmille ääliöille sellaisena opetuksena, että se kaikki tuhlattu on oikeasti pois tulevasta elämästä. Pahasti. Tuo talousmäntypanelikin olisi voinut olla fiksummalla miehellä priimaa, parempi jälki jälkipolville, ja vaikkapa siloisempi muisto ylipäätään.
Itsehän olin aikoinani sellaisessa tilanteessa, että olin pienellä palkalla töissä, ja silloin tuleva ex-vaimoni koulussa. Meidän ruokalaskut oli alle 800 markkaa kuussa. Oli vaan ikävää lähteä lentopalloa pelaamaan vieraspeliin, kun ei ollut edes kahvirahoja itsellä. Muut höri kahvia ja söi pullaa ja munkkia, ja minä nuuskin tuoksuja.
Ei olis kannattanut uhrautua maksamaan toisen elämä, kun palkinnoksi sai sitten myöhemmin eroilmoituksen.
Tähän kohtaan laulu: ...en ole katkera...
Erittäin hyvä huomio siellä takana!
Mutta tuota, pitäiskö tässä nyt alkaa elvistelemään töppäyksillään, niinku esim. sillä ku vedin skootterilla kännissä kallon asvalttiin? :idea:
Troy
Well-known member
Välttämättä ei. Tyritty on aina tyrittyä. Joskus jopa laitontakin. Skootterilla kännissä kalloaan asfaltiin paukuttaminen voi olla hauskaa tavallaan, mutta lakiasiana rajatapaus. Uimahyppääjät tietävät paremmin.
Sinäputki
Troll
En ole ottanut ns. pikavippejä, enkä tule ottamaan, koska olen ns. vittumainen kitupiikki, joka pyrkii kaikin mahdollisin keinoin välttämään rahankulutusta.
toleranssisiipi
Langennut enkeli
Eipä ole tullut tarvetta moiselle, enkä edes keksi millainen olis se tilanne, kun tulis pakottava tarve pikavipille. Luultavasti silloinkin joku kaveri lainais, jos tuollasista pikavippisummista olis kyse. Tähän mennessä kuitenkin ollut aika helppoakin elää omien varojen mukaan, ilman lainailuja.
Nuorna kloppina tuli kyllä lainailtua kaljarahoja useastikin, sekä itselle että itseltä, mutta silloin ei pikavippejä vielä ollutkaan, vaan lainaajana toimi se, joka ei ollut vielä ehtinyt kaikkia rahojaan juomaan.
Nuorna kloppina tuli kyllä lainailtua kaljarahoja useastikin, sekä itselle että itseltä, mutta silloin ei pikavippejä vielä ollutkaan, vaan lainaajana toimi se, joka ei ollut vielä ehtinyt kaikkia rahojaan juomaan.
Viisaita sanoja, viisaita sanoja.
Mun mielestä sais olla peruskoulun ensimmäiseltä luokalta alkaen tunti viikossa opetusohjelmassa oman talouden hallintaa. Ihan perussetistä alkaen, mikä euron arvo on, paljonko oikeasti sitten joskus pitää duunia painaa että jää euro käteen jne jne.
Veikkaisinpa vain että tuollaisia yksityispuolen rahaongelmia olisi aika hemmetin paljon vähempi sitten.