Visaliiga osa XVIII - Rakentaminen 16 - 21.02 2013

[JPP]

Valittaa saa vaikka kuinka paljon ...

jps 6,5
Renngeist 6,5
Tolerantti 6,5
sammyosammy 6
Otto Hokkanen 6
markoj 6
Balthazar 6
Mosse 5
PeeVee 5
JPS 4,5
Il Tempo Gigante 4,5
Pyryf 3,5
Sam 3,5
Jjusban 3
Albert Oil 3
Jupla 3
Jacques 3
WebSlave 3
oldez 2,5
Sue_me 2,5
Aziz 2
Vilperi 2
Mehe Rienarsuo 1,5
Lancer 1

Ai ai ai, oi voi voi voi, huoh... ... ja sit vielä meitsi (ja meitsin pisteet) puuttuu tuosta listasta.

 

[oldez]

Aika tiukalla pisteytyksellä vedetty.

 

[sammyosammy]

#4 Rokottaa murre-eroista? Ok...? :nope:

 

[jps]

Ai ai ai, oi voi voi voi, huoh... ... ja sit vielä meitsi (ja meitsin pisteet) puuttuu tuosta listasta.

jps 6,5
JPS 4,5

Mutta mäpä sainkin yhteensä 11 pistettä.

 

[PuoliPöhkö]

#4 Rokottaa murre-eroista? Ok...? :nope:

Olet oikeassa, tuli pisteytettyä väärin tämä.
Korjattu.

EDIT: Mutta nyt täytyy juosta synttäreille.
Avaan kysymyskohtaiset arvosteluperusteet illemmalla.

 

[Mosse]

Det här var bra åsis, så som jag redan tidigare sagt.

 

[sammyosammy]

Olet oikeassa, tuli pisteytettyä väärin tämä.
Korjattu.

Sain silti laskujeni mukaan pisteen liikaa? Reklamaatio.

Muuten hyvä tiva. Jos oikeasti olisi koskenut rakentamista, olisin ollut kusessa. Nyt sattui pari kyssäriä, jotka osuivat ja upposivat. Pitkään kun on elänyt...

 

[PeeVee79]

Kolmoskysymyksen puolikkaan pisteen rokottamisesta vois jättää rotestin.
1995 Kurikan Ammattioppilaitoksen rakennuspuolen koekysymyksessä vastaukseni samaiseen kysymykseen olisi taatusti tuonut täydet pisteet, hiekka luettaneen edelleen kivi- runkoaineeksi.

 

[Il Tempo Gigante]

Haa

1. Suomen Rauhanliitto omistaa kuvan rakennuksen joka on siirretty nykyiselle paikalleen muualta.
Missä tarkoituksessa ja sijainnissa se on palvellut 40 vuotta sitten?

Tämmöinen laiseni tasamaan tallaaja olettaisi, että kun kysymyksessä on tavallaan kaksi eri osiota, niin niistä saisi kummastakin puoli pistettä. Siis rakennuksen tarkoituksesta ja sijainnista erikseen. Saatan olla väärässäkin?

 

[oldez]

Tämmöinen laiseni tasamaan tallaaja olettaisi, että kun kysymyksessä on tavallaan kaksi eri osiota, niin niistä saisi kummastakin puoli pistettä. Siis rakennuksen tarkoituksesta ja sijainnista erikseen. Saatan olla väärässäkin?

Niinhän sitä voisi helposti luulla.

 

[Mosse]

Niinhän sitä voisi helposti luulla.

Käsipistettä tässä kyllä Ilpiksen kanssa penäisin.

 

[oldez]

Käsipistettä tässä kyllä Ilpiksen kanssa penäisin.

Vähintäänkin.

 

[PuoliPöhkö]

Pisteytyksen perusteet alla punaisella.

1. Rauhanasema on Helsingin Itä-Pasilassa sijaitseva entinen asemarakennus, joka on suomalaisten rauhanjärjestöjen käytössä. Rakennus oli rautatieasemana alun perin Vammeljoella Karjalassa. 1922 – 1984 asemarakennus palveli Pasilassa rautatieasemana, kunnes se siirrettiin uuden aseman tieltä nykyiseen sijaintiinsa Pasilassa.
Kysymyksen kokonaisvaltaisesta tietämisestä tippui piste, pelkästä rautatieasemasta ei herutettu, koska tämä oli arvattavissa ihan puhtaasti arvaamalla rakennuksen ulkonäön perusteella. Tiedosta palkittiin tässä. Paikallistuntemuksesta paljon etua, selkeää yleistietoa kuitenkin.

2. Alvar Aalto Tässä ei pisteytysperusteita tarvitse isommin perustella. Helpohkoa yleistietoa.

3.
- Sementti
- Kiviaines (tarkasti seulottu ja punnittu, eri kokoisista kivipartikkeleista koostuva, tarkasti määritelty seos)
- Vesi
- Terästagoista tehty raudoitus. Vaikka betoni on kovaa, lujaa ja kestää huikeita puristuskuormia, ei betoni kestä vetojännitystä juurikaan, siksi betoniin asennetaan terästä (tankoja ja hakoja), jotka ottavat vastaan betonin sisäisiä vetojännityksiä

Hiekka ei ole kelvollinen runkoaines lujuusluokitellulle betonille, betonin valmistuksessa käytetään kiviaineista jossa on raekokoja 0 millistä eteenpäin aivan tietyssä suhteessa. Hiekka on koostumukseltaan liian hienoa (0...1 mm) jotta se voisi toimia betonin kunnollisena runkoaineena. Tuollaisessa palkissa, joka on tivassa betonin kiviaineksen raekoko on 0...32 mm, joten hiekan 1 millin raekoko ei ole siellä päinkään. Yleisin betonissa käytetty kiviaines on murske, tosin hyväksyin myös soran vastaukseksi, koska siitäkin voi oikein suhteutettuna saada aikaan kelvollisen betonimassa. Hiekka oli kuitenkin siinä määrin oikealla suunnalla (lähinnä terminologia väärin), että palkitsin tästä 0,5 pojolla.
Kaikki valmiin palkin ainesosat tuli tietää pisteiden saamiseksi. ITG:tä palkitsin puolikkaalla vaikka vastaus ei ollut ihan kysymyksen idean mukainen, mutta vastauksessa oli selkeästi ammattitason tietutta asiasta - joten en vetänyt mattoa alta.
Keskinkertaista rakentamisen yleistietoa. (jos hiekka olisi hyväksytty, olisi kyseessä ollut helppo yleistieto)

4. Salvos sammyosammylle annoin pojot murrevariaatiosta, tmoin ja Renngeistin osalta en heruta vaikka hataraa käryä olikin, ei ole kuitenkaan murretta - vaan väärä sana. Tavanomaista yleistietoa hirsirakentamisesta.


5. Klingendahlin 82,5 metriä korkean piipun muuraukseen on käytetty 184565 tiiltä. En tiedä kuka on laskenut, näin Klingendahlin historiasta kertovassa kirjasessa kuitenkin mainitaan. Piippu on muurattu vuonna 1951. Piipun suurin ongelma nykyisin on se, että sieltä leijailee alla olevalle kiinteistön pihalle ja parkkipaikalle tiilenkappaleita, koska piipun pinta on pakkasrapautunut kun voimalaitos jota piippu on palvellut, ei ole ollut toiminnassa enää vuosikymmeniin, eikä kuumat sauhut pidä enää piippua kuivana.
Tätä ei voinut tietää, parhaille suuruusluokka-arvauksille annettu pisteitä ja puolikkaita. Oikean suuruusluokan arvaaminen ei ole ollenkaan simppeliä, aivotyötä on joutunut tekemään jos on oikeasti halunnut vastata oikeasti sinnepäin. Toki silkasti arvaamallakin on voinut osua lähistölle.

6. Jugend (saks. Jugend 'nuoruus') eli art nouveau (ransk. art nouveau 'uusi taide') on taiteen tyylisuuntaus, joka vallitsi Euroopassa 1880-luvulta ensimmäisen maailmansodan alkuun.
Yllättävän moni oli kartalla.
Pisteidenjaon perusteet varsin simppelit. Keskinkertaista yleistietoutta vaativa tehtävä.

7. Kuvassa on tähtiniemen silta Heinolassa, jonka 105 metriä korkeita pyloneita minäkin olen ollut rakentamassa. Pylonit tehtiin ns. liukuvalutekniikkaa soveltaen (muottia nostetaan kohti taivaita pikkuhiljaa, sentti sentiltä, hydraulisten tunkkien nostamana ja muotin yläosaan valetaan uutta betonia lisää sitä mukaa kun muotti nousee. Valua jatketaan nonstoppina, ympäri vuorokauden, kunnes betonirakenne on saavuttanut suunnitellun korkeudeutensa. Käytännössä valuvauhti on noin 2,5 … 3 metriä/ vuorokausi. Nopeammalla valutahdilla rakenteen alaosassa oleva betoni ei ehtisi kovettua kylliksi ja rakenne hajoaisi oman painonsa alla kesken valamisen.
Tämän joko tietää tai ei tiedä, että pisteiden jakoperusteiden suhteen ei tässäkään mitään epäherkkää. Hieman hankalampaa yleistietoutta.

8. Paternoster. Termi on saanut alkunsa rukousnauhasta, jota monet pyöritelevät kämmenen ympärillä kuten tämä hissi pyörii koneistonsa avulla kehää. Käsittämättömän moni tiesi vastauksen tähän kysymykseen. Olen äimällä päähän lyötynä ja ihan käkenä.
Kuvittelin tämän olevan hankalampaa yleistietoutta, mutta toisin kävi. Kuvitelmani osoittautuivat vääriksi. Pisteiden jaon perusteissa ei hankaluuksia.

9. Iisakin kirkko rakennettiin 1818 ja 1858 välisenä aikana ranskalaissyntyisen arkkitehti Auguste Montferrandin suunnitelmia pedantisti noudattaen. 40 vuotta.
Tasan oikealla vastauksella piste, puolikas jos vastaus heitti korkeintaan 10% Ei ehkä yleistä tietoa, vaikka ei toki rakentamisen erityistietouttakaan. Tällaiset joko tietää tai ei tiedä. Hankalahko.

10. Kyseessä on varotoimenpide, jossa maaelektrodin on tarkoitus toimia nollajohtimena jos sähköverkon nollajohdin vioittuu ts. sähköverkkoon tulee nollavika. Ilman tätä johdinta ihminen saattaisi toimia nollajohtimena ja vastaanottaa elämänsä viimeiset kunnon sävärit. Nollavian seurauksena joidenkin sähkölaitteiden metalliset kuoret tulevat jännitteisiksi - myös sähkökeskuksen runko voi olla jännitteinen. Tällöin sähköiskun vaara on merkittävä. Nollavika voi myös hengen viemisen lisäksi rikkoa sähkölaitteita ja aiheuttaa tulipalon. Hyvä maadoituselektrodi ehkäisee nollavian aiheuttamat ongelmat.
Ukkosen kanssa sähkökeskuksen maadoituselektrodilla ei ole mitään tekemistä, ukkosen johdatin nimittäin on talon sähköverkosta erillinen järjestelmä. Maadoitusta ei myöskään hyväksytä vastauksena, koska tässä kysymyksessä haettiin spesiaalitietoutta, eikä ”maadoitus” vastaa esitettyyn kysymykseen ”minkä varalta tämä johdin asennetaan maahan”. Tämä oli ns. spesiaalitietoa vaativa kyssäri josta ei tällä kertaa palkintoja juuri jaella. Avainsana on nollavika, jota varten tämä kupari on oikeasti siellä maassa

Maadoituksesta ei pisteitä
Ukkosesta ei pisteitä
Salamista ei pisteitä
Oikosulusta ei pisteitä.
Tämän piti olla se hankalin kysymys, joka antaa palkinnon tietämisestä, tosin vikavirta on melko lähellä oikeaa - vaikka onkin liian yleisluonteinen kuvaus oikeasta vastauksesta - annoin siitä kuitenkin puolikkaan, ettei ihan nollille jätetty. Kukaan ei kuitenkaan selvästikään tiennyt tarkalleen oikeaa vastausta (missä foorumin sähkömiehet?)

 

[Il Tempo Gigante]

Haa

Asia on hyväksytty ja näillä mennään.

 

[PuoliPöhkö]

Hogasin, että olin tuominnut savupiippua koskevassa tiilikysymyksessä vääriä pisteitä kiireissäni.
Parhaat arvaukset olivat 200 000 (joista annoin 1 pojon)
Sekä 220 000, josta annoin puolikkaan. Muut joutuivat jäämään näppien nuolemis linjalle.

Lopulliset pojot alla, näiden pitäisi olla nyt oikein.

jps 6,5
Renngeist 6,5
sammyosammy 6,5
Tolerantti 6,5
Otto Hokkanen 6
JPP 5,5
Balthazar 5
markoj 5
Mosse 5
PeeVee 5
Il Tempo Gigante 4,5
Pyryf 4,5
Sam 3,5
tmoi 3,5
Jjusban 3
Albert Oil 3
Jupla 3
Jacques 3
WebSlave 3
oldez 2,5
Sue_me 2,5
Aziz 2
Vilperi 2
Mehe Rienarsuo 1,5
Lancer 1

 

[JPP]

Pisteytyksen perusteet alla punaisella.

5. Klingendahlin 82,5 metriä korkean piipun muuraukseen on käytetty 184565 tiiltä. En tiedä kuka on laskenut, näin Klingendahlin historiasta kertovassa kirjasessa kuitenkin mainitaan. Piippu on muurattu vuonna 1951. Piipun suurin ongelma nykyisin on se, että sieltä leijailee alla olevalle kiinteistön pihalle ja parkkipaikalle tiilenkappaleita, koska piipun pinta on pakkasrapautunut kun voimalaitos jota piippu on palvellut, ei ole ollut toiminnassa enää vuosikymmeniin, eikä kuumat sauhut pidä enää piippua kuivana.
Tätä ei voinut tietää, parhaille suuruusluokka-arvauksille annettu pisteitä ja puolikkaita. Oikean suuruusluokan arvaaminen ei ole ollenkaan simppeliä, aivotyötä on joutunut tekemään jos on oikeasti halunnut vastata oikeasti sinnepäin. Toki silkasti arvaamallakin on voinut osua lähistölle.

Olen mielestäni ansainnut ainaski puolikkaan pisteen valistuneesta arvauksestani 200000kpl, joka on aika lähellä oikeaa vastausta ja jonka laskin arvioimalla tiilikerrosten määräksi X, keskimääräiseksi tiilimääräksi per yksi tiilikierros piipun ympäri Y ja kerroin Z, koska alhaalla on oltava useampi sisäkkäinen tiilikierros ja ylhäällä hiukan vähemmän. Nuo sitten kerroin keskenään ja pyöristin lähimpään sataantuhanteen. En enää muista mitä arvoja X:lle, Y:lle ja Z:lle päättelin.

edit. Jaahans, PuoliPöhkö ehti jo antamaan kokonaisen pisteen tuosta sinä aikana kun kirjoitin avautumistani :thumbup:.

 

[tmoi]

Hogasin, että olin tuominnut savupiippua koskevassa tiilikysymyksessä vääriä pisteitä kiireissäni.
Parhaat arvaukset olivat 200 000 (joista annoin 1 pojon)
Sekä 220 000, josta annoin puolikkaan. Muut joutuivat jäämään näppien nuolemis linjalle.

Lopulliset pojot alla, näiden pitäisi olla nyt oikein.

jps 6,5
Renngeist 6,5
sammyosammy 6,5
Tolerantti 6,5
Otto Hokkanen 6
Balthazar 6
JPP 5,5
markoj 5
Mosse 5
PeeVee 5
Il Tempo Gigante 4,5
Pyryf 4,5
Sam 3,5
Jjusban 3
Albert Oil 3
Jupla 3
Jacques 3
WebSlave 3
oldez 2,5
Sue_me 2,5
Aziz 2
Vilperi 2
Mehe Rienarsuo 1,5
Lancer 1

Viddu. Meiansin että kävi kuten ase kyssärissä, että preview postista ikkuna kiinni ja vastaukset bittiavaruuteen. Mutta oli näemmä submitia painanu. Tuloksia ei tosin näy pisteissä

 

[PuoliPöhkö]

Olen mielestäni ansainnut ainaski puolikkaan pisteen valistuneesta arvauksestani 200000kpl, joka on aika lähellä oikeaa vastausta ja jonka laskin arvioimalla tiilikerrosten määräksi X, keskimääräiseksi tiilimääräksi per yksi tiilikierros piipun ympäri Y ja kerroin Z, koska alhaalla on oltava useampi sisäkkäinen tiilikierros ja ylhäällä hiukan vähemmän. Nuo sitten kerroin keskenään ja pyöristin lähimpään sataantuhanteen. En enää muista mitä arvoja X:lle, Y:lle ja Z:lle päättelin.

:thumbup:
Tämä oli just se duuni, millä suuruusluokasta voi saada oikeasti kiinni. Hemmetin hyvin olet arvioinut joten piste on täysin ansaittu.

Kiireessä oli tosiaan tullut tuomittua vääriä pisteitä tästä ja ne on korjattu.

 

[PuoliPöhkö]

Viddu. Meiansin että kävi kuten ase kyssärissä, että preview postista ikkuna kiinni ja vastaukset bittiavaruuteen. Mutta oli näemmä submitia painanu. Tuloksia ei tosin näy pisteissä

No ny!

jps 6,5
Renngeist 6,5
sammyosammy 6,5
Tolerantti 6,5
Otto Hokkanen 6
Balthazar 6
JPP 5,5
markoj 5
Mosse 5
PeeVee 5
Il Tempo Gigante 4,5
Pyryf 4,5
Sam 3,5
tmoi 3,5
Jjusban 3
Albert Oil 3
Jupla 3
Jacques 3
WebSlave 3
oldez 2,5
Sue_me 2,5
Aziz 2
Vilperi 2
Mehe Rienarsuo 1,5
Lancer 1

 

[JPP]

:thumbup:
Tämä oli just se duuni, millä suuruusluokasta voi saada oikeasti kiinni. Hemmetin hyvin olet arvioinut joten piste on täysin ansaittu.

Kiireessä oli tosiaan tullut tuomittua vääriä pisteitä tästä ja ne on korjattu.

Kun sopivasti suuntaan ja toiseen väärin arvailee piipun korkeuden, ympärysmitan, ja noihin kuluvan tiilimäärän sekä sen useammasta tiilikierroksesta tulevan kertoimen, niin lopputulos on lähellä oikeaa. Sen tiesin heti aluksi, että ihan pelkällä arvauksella ei osu todennäköisesti lähellekään.