Ulkona mullakin oli tapana lähdöt katsoa, jos ei oikein paska sää ollut. Ensin toki tosipelimiesten kanssa kyttäämässä kertoimia viime hetkille asti ja kovalla kiireellä jonoon, joskus ehti saamaan lapun sisään joskus ei. Sitten juoksujalkaa ulos aidan viereen. Tosipelimiehet ei tietenkään ulos tule eivätkä radalle tuijota vaan juoksun aikana miettivät jo seuraavan lähdön pelejä.
Joskus 90-luvulla lisäjännitystä toi isän sukulaisen omistama ja valmentama lämminverinen joka oli kärkipäässä ihan 65-lähdöissäkin. Myös äidin suvussa on ravimiehiä, sellaisia juroja maaseudun poikia, joilta aina kysyttiin "ookko saanu mitää kiinni" ja vastaus oli tietenkin: "eipä oo juuri osunu, jotain pientä" Olin kerran samoissa raveissa, kun yksi niistä sai ainoana veenelosen kiinni, muistaakseni 80000mk. Selvisi tietysti meille vasta myöhemmin juoruakkojen kautta.
Lähinnä Metsämäessä, Porissa ja kesällä Kokemäellä käytiin, mutta myös Vermossa, Teivossa, Pilvenmäellä, Lappeenrannassa ja Vieremällä.