SciFi, Fantasia, Babylon5 & muu täyhkä, hölynpöly ja pippelimiekkailu

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja JPP
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Eikö näillä mielensäpahoittajilla ole oikeasti mitään todellista huolenaihetta? Ei siis yhtään mitään oikeaa epäkohtaa, minkä vuoksi leikkisi maailmanparantajaa?
Senhän vois kai ajatella niin, että kyllä meillä on asiat sittenkin aika hyvin. Vittu, mitä idiootteja.
 
Eikö näillä mielensäpahoittajilla ole oikeasti mitään todellista huolenaihetta? Ei siis yhtään mitään oikeaa epäkohtaa, minkä vuoksi leikkisi maailmanparantajaa?
Senhän vois kai ajatella niin, että kyllä meillä on asiat sittenkin aika hyvin. Vittu, mitä idiootteja.

Tästä nyt on tietysti turha alkaa jarnata kun ei se mihinkään johda, mutta esimerkiksi vaikka ihan Google Scholarista löytää ihan mukavasti faktaa aiheesta "miten oman viiteryhmän representaation puute viihdeteollisuudessa vaikuttaa lapsen/nuoren identiteetin ja itsetunnon muodostumiseen ja kehittymiseen".

Luulen myös että nämä "mielensäpahoittajat" ehtivät kyllä tehdä elämässään muutakin.
 
Tästä nyt on tietysti turha alkaa jarnata kun ei se mihinkään johda, mutta esimerkiksi vaikka ihan Google Scholarista löytää ihan mukavasti faktaa aiheesta "miten oman viiteryhmän representaation puute viihdeteollisuudessa vaikuttaa lapsen/nuoren identiteetin ja itsetunnon muodostumiseen ja kehittymiseen".

Luulen myös että nämä "mielensäpahoittajat" ehtivät kyllä tehdä elämässään muutakin.

Hys. Ei saa tämmösiä kirjoitella, mitä lie ituhippeilyjä.
 
Hys. Ei saa tämmösiä kirjoitella, mitä lie ituhippeilyjä.

Eipä ei. Se on helpompi työntää vaan sormet korviin ja ajatella että itsekkäät ihmiset mököttää kun just niiden oma naama ei näy telkkarissa. Eihän tässä mitenkään voi olla kyse mistään laajemmasta.
 
Ihan epäilyksettä oman viiteryhmän esilletuonti tai rooli jopa viihdeteollisuudessa voi vaikuttaa ihmisen minäkuvaan. En kiellä. Mutta hyvä on toki muistaa, että kun elokuvastudio päättää tehdä elokuvan, se lähtee tekemään rahaa ja ehkä jopa toteuttamaan jonkun taiteellista näkemystä. Se ei lähtökohtaisesti lähde kasvattamaan tasa-arvoa ihannoivia nuoria. Eikä pidäkkään.
 
Mitä te horisette, "viiteryhmä", "representaatio" - ei ymmärrä puoliakaan :thumbfh:
 
Viiteryhmän representaatio on muuten hiukan semmoinen catch22 -hommeli. Että kun/jos avaruusooperoita katselee lähinnä teini-ikäiset pojat, jotka haluavat naisensa vähäpukeisina tissitelineinä ja miehensä toimijoina, jotka ajavat makeilla vehkeillä, joita voi sitten ostaa leluina hyllynkoristeiksi, niin muut viiteryhmät etsivät jotain muuta katseltavaa (esim. Jennifer Anistonin tähdittämää romanttista komediaa, jossa tämä etsii elämänsä rakkautta maailman ääristä, kunnes elokuvan lopussa tajuaa kyseisen rakkauden olleenkin ihan siinä lähellä). Seurauksena on, että avaruusoopperoissa on yhä vähäpukeisempia tissitelineitä ja yhä toimintapainotteisempia sankarimiehiä ajamassa yhä päheämmillä vehkeillä sekä joissain tapauksissa vitun isoja robotteja ja sit ne robotit tappelee! Mutta siis joka tapauksessa viiteryhmät katselevat itselleen suunnattuja elokuvia, jotka kehittyvät yhä enemmän viiteryhmälleen suunnatuiksi ja semmonen niinku kierre on tosiasia. Hiukan kärjistettynä tuo ja silleen, mutta kuitenkin ja sitä rataa.

Mulla ei muuten tule mieleen kuin yksi elokuva, jossa on pelkkiä mieshahmoja (muistaakseni, käsittääkseni ja tietyin reunaehdoin. Pelkkiä miehiä).
 
Tästä nyt on tietysti turha alkaa jarnata kun ei se mihinkään johda, mutta esimerkiksi vaikka ihan Google Scholarista löytää ihan mukavasti faktaa aiheesta "miten oman viiteryhmän representaation puute viihdeteollisuudessa vaikuttaa lapsen/nuoren identiteetin ja itsetunnon muodostumiseen ja kehittymiseen".

Luulen myös että nämä "mielensäpahoittajat" ehtivät kyllä tehdä elämässään muutakin.

Ai, no sitte.
 
Jeesuksen opetuslapsissa pitäisi olla vähintään viisi naista, musta, aasialainen, hispano, yksi homo ja yksi juut... siis ei-juutalainen.
 
Viiteryhmän representaatio on muuten hiukan semmoinen catch22 -hommeli. Että kun/jos avaruusooperoita katselee lähinnä teini-ikäiset pojat, jotka haluavat naisensa vähäpukeisina tissitelineinä ja miehensä toimijoina, jotka ajavat makeilla vehkeillä
Eikös se ultimate päiväuni ole se, että se vähäpukeinen tissiteline on myös se toimija? Vai mistä Tomb Raiderin ja Resident Evilin menestys johtuu?
 
Että kun/jos avaruusooperoita katselee lähinnä teini-ikäiset pojat, jotka haluavat naisensa vähäpukeisina tissitelineinä ja miehensä toimijoina, jotka ajavat makeilla vehkeillä, joita voi sitten ostaa leluina hyllynkoristeiksi, niin muut viiteryhmät etsivät jotain muuta katseltavaa (esim. Jennifer Anistonin tähdittämää romanttista komediaa, jossa tämä etsii elämänsä rakkautta maailman ääristä, kunnes elokuvan lopussa tajuaa kyseisen rakkauden olleenkin ihan siinä lähellä).

Tämä ei pidä paikkaansa.
 
Eikös se ultimate päiväuni ole se, että se vähäpukeinen tissiteline on myös se toimija. Vai mistä Tomb Raiderin ja Resident Evilin menestys johtuu.

Eli epätasa-arvoa paikataan epärealistisuudella.
 
Eikös se ultimate päiväuni ole se, että se vähäpukeinen tissiteline on myös se toimija. Vai mistä Tomb Raiderin ja Resident Evilin menestys johtuu.
Juuh. Siinä toiminnan tiimellyksessä vähäinen asustus voi vielä repeillä tarkoituksenmukaisesti. Hiukan sama homma kuin Empowered -sarjakuvassa, jossa supersankarittarella on supervoimat antava asu, joka on tehty äärimmäisen ohuesta sekä repeilevästä aineesta ja jonka antamat voimat heikkenevät samaa tahtia puvun repeilyn lisääntyessä. Lopputuloksena Empowered päätyy roistojen sitomaksi repeilleessä asussaan. Just tänään tilasin kahdeksannen albumin kyseistä sarjaa.
 
Ylös