^ No juu, mulle ei oo ihan auennut, että kenelle näitä leffoja tehdään. Ihan mielenkiinnosta tämänkin katsoin, kun elokuvia muutenkin kattelen suht paljon ja tästä nyt oli aikalailla eri foorumeilla keskustelua.
Tuon em. kohtauksen jälkeen tuli aika inha olo ja leffa lähti kyllä vikkelään koneelta pois, toiste en aio kattella.
Eihän tässä leffassa ollut tosiaankaan mistään viihteestä kyse. Tarkotus oli vain ja ainoastaan shokeerata, saada yleisö hereille. Mistään autotallijeppejen märästä unesta ei myöskään ollut kyse, vaan mukana oli Serbian tunnetuimpia näyttelijöitä.
Pätkä yhdestä arvostelusta
"You watched it! You can't UN-WATCH it!" is a rather amusing line that I discovered in an episode of Futurama, and it's one I love to yell immediately after seeing a film that has somehow scarred itself onto your brain. A Serbian Film not only fits that description; it's actually "about" the inability to "un-watch" something horrendous. The film posits the belief that once your eyes and your brain are pummeled with visions both horrific and inhumane, that you're never really the same. The creators of A Serbian Film have seen such things first-hand, and their film seems aggressively intent on delivering some moments that, indeed, you will never forget. Even if you want to.
It's a Haneke-style trick being played on the audience, in a way, because as we watch Milos struggle through a series of monumentally disturbing misadventures, the flick actually DOES toss a few unforgettable horrors at the screen. To catalog such events would be a grave disservice to A Serbian Film, as this is in no way a "fun-time" horror flick, nor are the "nasty bits" anything close to fun. One gets the clear impression that the sickest moments are meant to judge an audience's willingness to leap into the truly vile and nihilistic side of the swimming pool -- but as a seasoned genrevore, I was stunned, shocked, and actually rather impressed. This is truly a film that pulls no punches, for better or for worse.
Practically unreleasable in its current state, A Serbian Film feels like a giant, screaming exclamation point of a film -- from a nation that rarely produces films at all. I think the film is tragic, sickening, disturbing, twisted, absurd, infuriated, and actually quite intelligent. There are those who will be unable (or unwilling) to decipher even the most basic of "messages": buried within A Serbian Film, but I believe it's one of the most legitimately fascinating films I've ever seen. I admire and detest it at the same time.
And I will never watch it again. Ever.
Nuo piilotetut viestit eivät tosiaankaan aukene sille, joka menee katsomaan vain rankkaa Sleazegore-kauhua (, joka tosin oli laimeahkoa verrattuna esimerkiksi
Sodoman 120 Päivää-elokuvaan). Only in Serbia-viestit ja viittaus kirkon toimintaan olivat ainakin helposti poimittavissa.
Mutta joo. Muutaman kohtauksen olisin itse toteuttanut pienemmällä mässäilyllä, mutta enpä ole toisteen ollut yhtä tyrmistynyt elokuvan jälkeen. Ei ollut viihdyttävä kokemus, mutta tunteikas. Sinne jauhelihamyllyyn en ole kättäni laittamassa, kiitos vaan. Sen verran vielä erottuu elokuvakokemus ja todellisuus.
Mutta arvotaan seuraava elokuva:
Piranha 3D (2010)
Loma alkaa! Opiskelijat kokoontuvat Victoria-järven rannoille ryyppäämään ja pariutumaan. Elämä hymyilee kiimaisille nuorille, kunnes maanjäristys vapauttaa luolayhteyden maanalaiseen järveen. Esihistoriallisista ajoista asti eristyksissä eläneet superpiraijat hyökkäävät bikiniasuisten herkkuaterioiden kimppuun.
Piraijoita, bikineitä, verta, piraijoita, silikonia, verta, SENSUROITU yleisön pyynnöstä, ja kaikki tämä komeasti kolmiulotteisena - elokuvataide pureutuu nyt aivan uusiin syvyyksiin!
Yksi 1970-luvun parhaimmista kalaelokuvista siirrettynä uusintaversiossa 3D-aikaan. Ohjaajana Alexander Aja ja osissa mm. Elisabeth Shue, Ving Rhames ja Christopher Lloyd
Henkilöhahmot tuntuvat hiukan kierrätetyiltä. Nörtti, joka ei saa, pääsee kusipäisen elokuvatuottajan kanssa veneretkelle kuvaamaan tyttöjä, jonne myös se unelmien tyttö eksyy yllättävästi mukaan. Nörtin yliampuva sheriffiäiti puolestaan joutuu tekemisiin raadeltujen uimareiden kanssa. No, kaloilla on nälkä ja loppu on arvattavissa.
3D on elokuvassa vajaakäytössä. Vedenalaiset kohtaukset näyttävät komeilta, erityisesti SE kohtaus, mutta muuten maisemallisesti ja efektillisesti 3D ei säväytä. Ja kun teatterin tarjomat lasit ovat vielä kaiken hyvän päälle sieltä ja syvältä, niin mieluummin olisin katsonut 2D:tä.
Viihdyttävyydeltään elokuva ei sovellu jokaiselle, mutta jos paljas pinta ja verikekkerit maistuvat, niin tätä elokuvaa kelpaa suositella. Elokuvan pilaa kuitenkin aivan onneton loppuratkaisu. Halvalla tehty, ideoiden puutteessa. Jatko-osaa odotellessa.
2,5/5
