Itse kyllä pyrin kannustamaan, mutta saa huonosta tekemisestä kritisoidakin. Just kysyin poikaa kisoihin, niin vastaus oli "ettei ole nyt ihan iskussa".Kaikki tietysti taaplaa tavallaan, siitä vaan.
Mietin usein, että miten te lastenne (olevien, tulevien, menevien) vanhempina kannustatte jälkikasvuanne. Jos peli tai muu tekeminen ei suju, niin haukutteko ja halveksitteko te? Auttaako se? Minä olen semmoinen reppana, että myötätuntoni on noissa tilanteissa epäonnisen läheisen puolella. Silloin tuntuu niin hiton pahalta kuunnella solvaamista, jos toinen on kuitenkin tehnyt parhaansa. Anteeksi.
Käskin miettimään kannattaisko tehdä jotain?Oma isä kyllä pilkkasi ja haukkui mun tekemisiä. En ollut mikään huikea lahjakkuus fyysisesti kuten hän. Sitäkin ahkerampi olin ja palkinnot yleensä siitä aktiivisuudesta. Ei kai mua vieläkään laiskaksi voi sanoa.
Summa summarun: Ihan sama mitä muut ajattelee, kunhan itse tietää tehneensä parhaansa. Vaikka voitat F1-mestaruuden, niin jonkun mielestä olet paska kuski erikseen kirjoitettuna.
