Lööpitystä, uutisia, ym. sälää / KEVÄTKAUSI 2015

[Troy]

Jos kertoisin, joutuisit nukkumaan kalojen kanssa.

Okei, okei!

 

[jjv]

Okei, okei!

Niinpä. Ahtaanpaikankammohan tuolla tulisi:

 

[jjv]

Jos veisi tuoreen morsiamen tuohon hääsviittiin ja yöllä morsmaikun nukkuessa tekisi silein etä tyhmästi lorottaisi lasista vettä rouvan naamalle. Niin oiskohan vielä aamulla naimisissa saman muijan kanssa?

 

[Troy]

Jos veisi tuoreen morsiamen tuohon hääsviittiin ja yöllä morsmaikun nukkuessa tekisi silein etä tyhmästi lorottaisi lasista vettä rouvan naamalle. Niin oiskohan vielä aamulla naimisissa saman muijan kanssa?

Arvelen että näin ei erinlaisista hypoteeseista huolimatta tule lähitulevaisuudessa käymään. Juurikaan kukaan ei noin tule tekemään.

 

[Fagerholm]

Tai jos vaan veisi tyttöystäväkanditaatin telttailemaa ja kusisi housuunsa.

 

[Tolerantti]

Jos veisi tuoreen morsiamen tuohon hääsviittiin ja yöllä morsmaikun nukkuessa tekisi silein etä tyhmästi lorottaisi lasista vettä rouvan naamalle. Niin oiskohan vielä aamulla naimisissa saman muijan kanssa?

Juuri tästä syystä on olemassa kaaso-järjestelmä. Että on niinkuin varamorsiamia. Eikös ne juuri sitä varten ole?

 

[Sue_me]

Kaasot on bestmänejä varten.

 

[jjv]

Eikös ne juuri sitä varten ole?

On. Ainakin bestmanit on varasulhasia, tunnen yhden bestmanin joka kyseisen järjestelmän kautta naimisiin joutuikin.

 

[Hartsa76]

Tai jos vaan veisi tyttöystäväkanditaatin telttailemaa ja kusisi housuunsa.

Tuossa voisi käydä niin, että tyttöystäväkandidaatti kävisi ostamassa vaippoja ja pakottaisi sinut käyttämään niitä.

 

[Troy]

Tuossa voisi käydä niin, että tyttöystäväkandidaatti kävisi ostamassa vaippoja ja pakottaisi sinut käyttämään niitä.

Saatiinkos tällä tämä kuullostamaan yhtään paremmalta?

 

[markoj]

Eräässä tapauksessa hieman häiden jälkeen morsian karkasi kaasonsa kanssa Turkuun.

 

[Sue_me]

Uusia sairaaloita rakennetaan miljardeilla – "tilanne on huolestuttava"

Uusia sairaaloita rakennetaan miljardeilla euroilla. Kukaan ei tiedä, montako sairaalaa tarvitaan kymmenen vuoden päästä.


Kun ajelee Espoossa Turuntietä, Glimsin kohdalla katseen vangitsee väistämättä järkälemäinen rakennustyömaa. Espoo rakentaa Jorvin sairaalan kylkeen uutta sairaalaa, joka on kaupungin kaikkien aikojen kallein talonrakennushanke. Viereen nousee myös Husin päivystyksen lisärakennus.

Uusia sairaaloita rakennetaan nyt kiihtyvään tahtiin eri puolille maata. Eri arvioiden mukaan rakenteilla ja suunnitteilla on jopa 2–3 miljardin euron investoinnit.

"Tilanne on huolestuttava, koska kellään ei ole kokonaiskäsitystä siitä, minkä verran sairaaloita tarvitaan esimerkiksi kymmenen vuoden päästä", sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

"Vaarallisinta tässä on se, että isot ja kalliit kiinteistöt voivat jarruttaa uusien toimintatapojen ja digitalisaation etenemistä", Keistinen sanoo.

Kunnat ja sairaanhoitopiirit tekevät suunnitelmiaan omista lähtökohdistaan. Suuri osa nykyisistä sairaaloista on rakennettu 1950–60-luvuilla, joten ne ovat tulossa peruskorjausikään.

Investointeja perustellaan myös sillä, että hoitokäytäntöjä halutaan nykyaikaistaa.

"Toki monet yliopistosairaaloiden ja kasvukeskusten investoinnit tulevat todelliseen tarpeeseen, mutta sairaaloiden kokonaistarvetta ja työnjakoa pitäisi ensin katsoa koko maan näkökulmasta", Keistinen lisää.

Terveydenhoidon toimintatavat ovat muuttumassa, ja tähän myös sote-uudistus tähtää. Uusia toimintatapoja tarvitaan myös hillitsemään julkisten menojen kasvua. Enemmän rahaa tarvittaisiin vanhusten kotihoitoon.

"Sairaalakiinteistöjen tarve vähenee. Jo nyt 60 prosenttia leikkauksista on sellaisia, että potilas voidaan kotiuttaa samana päivänä", Keistinen sanoo.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistuksen (sote) pitäisi siirtää vastuu palvelujen järjestämisestä isommille toimijoille, jolloin sairaaloiden määrää ja työnjakoakin voisi arvioida laajemmilla alueilla.

Hallitusneuvotteluissa pohditaan parhaillaan, miten sote-uudistus saadaan eteenpäin. Työryhmissä on keskusteltu myös sairaalaverkoston tulevaisuudesta.

Kun sote-uudistus on lykkääntynyt, rakentamisinto on kiihtynyt. Moni sairaanhoitopiiri tai kunta haluaa betonoida nykyiset rakenteet omalle alueelleen, koska pelkää, että esimerkiksi aluesairaala lakkautetaan.

"Huolestuttavaa on se, että moni kunta pyrkii nyt tekemään omia ratkaisujaan ennen sote-uudistusta ilman laajempaa kokonaisarviota", sanoo Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Tarja Myllärinen.

Ratkaisuja ei tehdä pelkästään terveydenhoidon näkökulmasta vaan esimerkiksi oman alueen työpaikkojen säilyttämiseksi.

"Se ei ole edes aluepolitiikkaa vaan puhdasta kotiseutupolitiikkaa", Suomen itsenäisyyden rahaston Sitran johtaja Antti Kivelä sanoo.

Esimerkiksi keinonivelleikkauksia tehdään Timo Keistisen mukaan 56:ssa eri sairaalassa ja uusintaleikkauksia 36:ssa.

"Tehtävän voisi keskittää vaikka yhteen sairaalaan, jolloin saavutettaisiin paras mahdollinen tehokkuus ja laatu", Keistinen sanoo.

Tulevaisuudessa varsinkin erikoissairaanhoidon laatuvaatimukset kasvavat, ja isommissa yksiköissä laatu pystytään turvaamaan parhaiten. Kun henkilöstö tekee tiettyjä toimenpiteitä riittävän paljon, heidän ammattitaitonsa säilyy ja kehittyy. Parempi tuottavuus voi lyhentää myös hoitojonoja.

Lisäksi kalliit laitteet kannattaa pitää mahdollisimman tehokkaassa käytössä.

"Rakentamista enemmän sairaaloissa maksavat laitteet ja niiden ylläpito sekä henkilöstön palkat", Keistinen sanoo.

Suomessa terveydenhoito keskittyy vielä enemmän sairaaloihin kuin muissa Pohjoismaissa. Vuonna 2011 Suomessa oli 6,6 sairaansijaa tuhatta asukasta kohti. Ruotsissa niitä oli samana vuonna 2,8, Tanskassa 3,6 ja öljyrikkaassa Norjassakin vain 3,5.

Suomessa on toistasataa sairaalaksi luokiteltavaa yksikköä, kun esimerkiksi väestöltään samankokoinen Tanska on vähentämässä niiden määrän 20:een.

"Sairaalat dominoivat terveydenhoitoa, ja menot kasvavat nopeimmin juuri erikoissairaanhoidossa", Sitran Antti Kivelä sanoo.

Digitalisaatio voi mullistaa terveydenhoitoa, kuten se on muuttanut vähittäiskauppaa, pankkeja ja mediaa.

"Tulevaisuudessa lääkärivastaanottoja voidaan korvata videoyhteydellä vaikka Ipadiin. Joitakin kokeita voi tehdä kotona ja välittää tiedot mobiilisti lääkärille", Kivelä luettelee.

Myös kuljetustekniikka avaa uusia mahdollisuuksia.

"Ruotsissa reittiliikenteessä oleva lentokone on varustettu teho-osastolla. Se hakee vuorokauden sisällä vaativaa hoitoa tarvitsevan potilaan Kiirunasta Tukholman Karoliiniseen sairaalaan parhaaseen mahdolliseen hoitoon", Antti Kivelä sanoo.

Jos rahat ovat kiinni kalliissa kiinteistöissä, uudenlaisten toimintatapojen käyttöönotto voi olla vaikeaa.

"Julkisen sektorin on hyvin vaikea ajaa alas juuri rakennettua sairaalaa", Timo Keistinen sanoo.

Tutkimusten mukaan esimerkiksi psykiatrian avohoitoon ei ole panostettu riittävästi niillä alueilla, joissa sairaalapaikkoja on paljon.

"Hyviäkin esimerkkejä löytyy: [Heinolan] reumasairaala lakkautettiin, koska uudet hoidot tekivät sen tarpeettomaksi", Keistinen muistuttaa.

http://www.hs.fi/kotimaa/a1432008955099?ref=hs-top4-2

Tuo vertailu skandinaavisiin naapurimaihin on kyllä mielenkiintoinen.


Jämsässäkin taisteltiin kynsin ja hampain oman yksityisesti ylläpidetyn erikoishoitoa tarjoavan aluesairaalan puolesta. Ja soppari sairaalan pyörittämisestä tehtiinkin äskettäin 10 vuodeksi Pihlajalinnan kanssa.

Kyseessä on satojen miljoonien proggis ja tulee mieleen kun muuta kunnan infraa katselee, että onkohan tuo tarpeellista. Vai valtakunnallista vanhainkotiako tänne rakennetaan?

Joku rikastuu, mutta se ei ole kunta.

 

[kouvotsvoni]

Onpahan virolaiselle raksamiehelle työtä.

 

[markoj]

Onhan ne kuitenki persujen hyväksymiä ulkomaalaisia.

 

[Sue_me]

Jämsä allekirjoitti miljardisopimuksen


Jämsän kaupunki solmi keskiviikkona Pihlajalinna Terveys Oy:n kanssa historiallisen suuren sosiaali- ja terveyspalvelujen hankintasopimuksen.

Allekirjoitettavana oli noin 15 sentin paksuinen, satojen sivujen sopimuskokonaisuus. Siihen kuuluvat muun muassa terveyspalvelut tuottavan yhteisyrityksen perustamisasiakirjat ja palvelusopimus, jonka viidestätoista liitteestä yhdeksän on erilaisia sopimuksia, kuten henkilöstön siirtosopimus. Suuren sopimuksesta tekee ennen kaikkea arvo, joka kymmenen vuoden sopimuskautena on noin 65 miljoonaa euroa vuodessa..

– Jos viiden vuoden optiokausi lasketaan mukaan, sopimuksen arvo on lähes miljardi euroa, havainnollistaa kaupunginjohtaja Ilkka Salminen.

Kaupungin ja Pihlajalinna Terveys Oy:n yhteisyrityksen palvelukseen siirtyy noin 450 sote-alan työntekijää kaupungilta.

Yhteisyritys tuottaa tulevaisuudessa pääosan Jämsän julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista. Suunnittelu toiminnan siirtämiseksi yhteisyritykselle alkaa heti.

– Odotan toimintojen käynnistyvän suunnitellusti tiiviissä yhteistyössä perustettavan yrityksen ja henkilöstön kanssa. Kuntalaisille kerromme valmistelusta ja toiminnasta säännöllisesti, sosiaali- ja terveysjohtaja Tuula Liehu lupaa.

Pihlajalinnan toimitusjohtaja Mikko Wirén näkee yhteisyrityksen ainutlaatuisena mahdollisuutena Jämsälle, kun koko maasta lakkautetaan sairaaloita, tulee hoitokapasiteettivajetta ja sote-henkilöstöstä pulaa. Jämsän sairaala voisi turvata hoidon saatavuutta valtakunnallisesti.

Yhteisyritys aloittaa sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannon syyskuun alusta.

http://www.ksml.fi/uutiset/keski-suomi/jamsa-allekirjoitti-miljardisopimuksen/2008106

Sopimuksen hinta on vuositasolla noin 3000e per asukas tällä hetkellä. Väkiluvun jatkuvasti pienentyessä kulu kasvaa asukasta kohden.

Ja huoltosuhteen heikentyessä kulu per veronmaksaja tietenkin suurenee.


Rohkeita päättäjiä kunnassa kun murjoivat oman soten läpi riippumatta valtion johdon toimista. Ja mihin hintaan...

 

[Dominic]

Kaikki vaan Jämsään, niin! Eiku....

 

[jjv]

Lypsyrobotti sai aikaan yli tonnin puhelinlaskun - soitteli viihdelinjoille

Maitotilan isäntä ja emäntä saivat yllättävän puhelinlaskun, kertoo Iisalmen Sanomat.

Kiuruvetisen maitotilan pitäjät hämmästyivät perin pohjin tarkastellessaan puhelinlaskua, joka oli peräisin navetan lypsyrobotin ja isännän välisestä hälytyslinjasta. Tapauksesta uutisoi Iisalmen Sanomat.

Linja oli vajaassa kahdessa viikossa saanut aikaan yli tuhannen euron laskun. 173- ja 172-alkuiset numerot viittasivat ajanvietepalveluihin. Tilalliset tekivät asiasta rikosilmoituksen.

- Normaalisti puhelinlasku kyseisestä liittymästä on aivan marginaalinen, koska lypsyrobotin reititin ilmoittaa kännykkään vain ja ainoastaan häiriötilanteesta, emäntä kertoo lehdelle.

Linja ei ole ollut suojattu, koska moiselle ei arveltu olevan tarvetta.

- Ei kai nyt meidän lypsyrobotti hyvänen aika mitään estoja liittymälleen tarvitse, ajattelimme. Olisi näköjään sittenkin tarvinnut.

Tapausta selvitellyt huoltoteknikko arvioi, että joku oli tunkeutunut ulkoapäin lypsyrobotin reitittimeen. Navetan langattoman laajakaistayhteyden nimi oli vaihdettu GlobeSurfer III+:sta tekstiin "Kannattaisiko tarkistaa puhelinlasku."

Ja tuo meni emännälle ihan täydestä!

 

[jjv]

Kaupunginhallitus käsitteli polttavaa ongelmaa: peppu kärähtää uimahallin saunan alalauteilla

Valkeakosken uimahallin saunan alalauteilla tarvitaan kostean tilan mattoa, koska kaakelit kuumenevat kovasti.

Kostean tilan mattoa testattiin ensin naisten puolella. Ratkaisu monistetaan myös miesten saunaan.

Kaupunginhallitus päätti viime kokouksessaan, että aloite on loppuun käsitelty mattoratkaisun myötä.

Täälläpäin sentään saadaan päätöksiäkin aikaan hallitustasolla.
Hyvä testata ensin naisten vähäkarvaisilla pyllyillä.

 

[kouvotsvoni]

Hipeille vähän pampun sijaan rikesakkoja Espanjassa. Oppivatpahan olemaan.
http://www.kymensanomat.fi/m/Mielipide---Kolumnit/2015/05/19/Kolumni: Espanja pani kansalta turvan tukkoon/2015319056906/528

 

[Troy]

Täälläpäin sentään saadaan päätöksiäkin aikaan hallitustasolla.
Hyvä testata ensin naisten vähäkarvaisilla pyllyillä.

Ihan yhtä niljakas olet sinä kuin minäkin. Voihan olla pelkästään että kohteliaisuuksiin kuuluen ensin naiset testaavat. Ei muita syitä.