Sipilän suunnitelma sopimus-Suomeksi
Sunnuntai 7.6.2015 klo 09.47
Sipilän hallitus haluaa halpuuttaa työn hintaa. Duunari venyisi pakon edessä ja pomo tinkisi vapaaehtoisesti.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (sd) ja EK:n puheenjohtaja Matti Alahuhta istuivat lähimpinä Sipilää, kun yhteiskuntasopimusta yritettiin toukokuussa.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (sd) ja EK:n puheenjohtaja Matti Alahuhta istuivat lähimpinä Sipilää, kun yhteiskuntasopimusta yritettiin toukokuussa. (JOHN PALMÉN)
Yhteiskuntasopimusta pelkästä työajan pidennyksestä ei synny. Silloin pitää olla jotain muuta vaakakupissa, esimerkiksi muutosturvaan liittyviä asioita.
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Antti Palola (sd)
Jos hallituksen esittämää "tarjousta" työntekijöille käsiteltäisiin käräjäoikeudessa, olisi rikosnimike todennäköisesti törkeä kiristys.
Sipilä yhteiskuntasopimuksesta Kalevassa: "Sopimusta ei ole pakko synnyttää"
Yhteiskuntasopimuksesta hermopeli käynnissä
Yhteiskuntasopimuksen ideana on Suomen kilpailukyvyn parantaminen kertahyppäyksellä.
- Kilpailukykymme on rapautunut 10-15 prosenttia keskeisiä kilpailijamaitamme heikommaksi, todetaan hallitusohjelmassa. Markka-aikaan ongelma olisi korjattu devalvoimalla, mutta euroaikana pitää keksiä uusia keinoja.
Juha Sipilän (kesk) hallitus valmistelee parhaillaan esitystä yhteiskuntasopimukseksi, jolla yksikkötyökustannuksia alennetaan vähintään viidellä prosentilla. Palkansaajille se tarkoittaa ansiotason laskua, mutta korvaukseksi luvataan parempaa muutosturvaa ja irtisanotuille uutta koulutusmallia.
Jos yhteiskuntasopimusta ei synny, hallitus tekee lisää menoleikkauksia ja veronkorotuksia yhteensä 1,5 miljardin euron edestä.
Alustava sopu
Hallituksen esitys yhteiskuntasopimuksesta jätetään viimeistään 30. heinäkuuta. Työmarkkinajärjestöjen pitäisi sitoutua siihen 21. elokuuta mennessä.
Työaika pitenee 2017
Sipilä yritti yhteiskuntasopimusta jo toukokuussa. Ensimmäinen yritys kaatui riitaan työajan pidennyksestä. Pöydällä oli ehdotus vuosittaisen työajan pidentämisestä sadalla tunnilla.
Sekä työnantajien EK että moni ay-johtaja on jo sanonut ääneen, että sama ehdotus palaa pöytään. Käytännössä yksikkötyökustannus alenee viidellä prosentilla, jos työntekijä luopuu pekkaspäivistä tai lomarahoista.
Päätökset alakohtaisista työaikojen pidennyksistä voitaisiin tehdä syksyn 2016 neuvottelukierroksella. Ne astuisivat voimaan vuoden 2017 alusta.
Eliitin palkka-ale
Pääministeri Sipilä on vedonnut politiikan, kirkon ja elinkeinoelämän johtoon sekä johtaviin virkamiehiin, jotta nämä itse leikkaisivat palkkojaan. Sopiva määrä voisi olla viisi prosenttia, eli saman verran kuin palkansaajat tinkivät yhteiskuntasopimuksessa.
-
En näe mitään edellytyksiä yhteiskuntasopimusesityksen jättämiselle heinäkuun lopussa ellei yhteiskunnan eliitti sitoudu kunnolla tasavallan presidentinkin peräänkuuluttamaan kohtuuteen, Sipilä sanoi eduskunnassa tiistaina.
Arkkipiispa Kari Mäkinen ehdotti, että kohtuus toteutettaisiin kiristämällä suurituloisimpien verotusta. Keskustakonkari Seppo Kääriäinen kannatti heti ideaa, mutta Sipilä ei sille lämpene. Hänen mukaansa veroja ei voi korottaa, koska se heikentää kilpailukykyä.
Uhkauslista
Hallitusohjelman liitteenä on valmis lista lähes miljardin euron lisäleikkauksista ja 454 miljoonan veronkiristyksistä. Ne tulevat voimaan vuonna 2018, jos yhteiskuntasopimus kaatuu. Ay-pomot valittavat, että hallitus yrittää panna leikkaukset heidän syykseen.
Suurin lisäleikkaus on työ- ja yrittäjäeläkesidonnaisten etuuksien ja työeläkkeiden indeksikorotusten puolittaminen vuosina 2018 ja 2019 (272 miljoonaa euroa). Lapsilisistä ja työttömyysturvasta niistetään molemmista 120 miljoonaa lisää. Vuorotteluvapaasta luovutaan kokonaan ja lääkäri- sekä hammaslääkärikorvauksia vähennetään 60 miljoonalla.
Verotuksessa jätetään tekemättä inflaatiotarkistus vuonna 2018 (234 miljoonaa), poistetaan asuntolainojen korkovähennys (100 miljoonaa) sekä korotetaan sähköveroa 60 miljoonalla sekä alkoholi-, tupakka- ja makeisveroa yhteensä 60 miljoonalla.
PEKKA TIINANEN
pekka.tiinanen@ilmedia.fi
