Formulanomi
Seksikäs rumä kääpiö
No luulis, että noita pykäämällä pääsisi vähän niinku perille asioista. (varsinkin siis menopuolta analysoimalla). Mut ei...:dunno:Valtion tulopuolenkin pykäsin kasaan.
No luulis, että noita pykäämällä pääsisi vähän niinku perille asioista. (varsinkin siis menopuolta analysoimalla). Mut ei...:dunno:Valtion tulopuolenkin pykäsin kasaan.
Ellen aivan väärin katsonut, niin vuodesta 2002 vuoteen 2015 eläkemenot ovat kasvaneet noin 2,7 miljardista 9,1 miljardiin euroon, koska STM:n eläkkevastuiden lisäksi VM:llä on vastuullaan eläkkeitä 4,6 miljardia euroa. Tätä VM:n osuutta ei ollut vuoden 2002 talousarviossa.Katselinpa sitten vm:n budjettia, kun siihen ilmaantunut 11,5 miljardia.
Eroja 2002 budjettiin ainakin 2 miljardia kasvaneiden eläkemenojen lisäksi 8,5 miljardia kuntien valtionosuuksia, mitä ei löydy 2002 budjetista kuin parisataa miljoonaa +siroteltuna muita valtionsouuksiksi laskettavia menoja sinne tänne pitkin poikin budjettia (ja yhteenlaskettuinakin paljon pienempinä summina mitä 2015). Joku voisi tietty kaivaa valtionsosuuksista jotain lukemia pidemmältä aikaväliltä. Tulovähennysten korotuksia ja yhteisöveron ohjaamista enämpi kunnilta valtiollehan noilla on korvattu enämpi?
Alhainen työttömyysprosentti johtuu osittain tilastoinnista. Työllisenä olemiseen riittää, että työviikon pituus on vähintään tunnin, tai poissaolo ei ole kestänyt yli 3 kuukautta. Siihen en jaksa perehtyä, miten muutaman tunnin viikkotyöt työt vaikuttavat työttömyystukiin. Jostain kuitenkin luin, että valtio maksaa aluksi uuden työttömän työttömyysturvan kokonaan. Mikäli työtön ei löydä töitä määräajan kuluessa, valtio supistaa työttömyysturvan maksettua osuutta.Väki vanhentunut ja yllättäen se nostaa sote-menoja, mutta en mene tietämään, että onko tuo 60% ja 4,8 miljardia normaali kasvu siihen nähden... No onhan tuolla joku tilastokikkailukin jollain tapaa, työttömyysturva 578 milj vs 2836 miljoonaa. Työttömyys ei kuitenkaan hyvin erisuuruista. Saa pistää joku osaavampi selvitystä, mää vaan numeroit tsiigaan.
Pitääpä katsella tarkemmin tilastokäppyröitä... Pitkäaikaistyöttömien kuluja sysätty kunnille enemmän ja senkin takia tempputyöllistettyjä lisätty.Ellen aivan väärin katsonut, niin vuodesta 2002 vuoteen 2015 eläkemenot ovat kasvaneet noin 2,7 miljardista 9,1 miljardiin euroon, koska STM:n eläkkevastuiden lisäksi VM:llä on vastuullaan eläkkeitä 4,6 miljardia euroa. Tätä VM:n osuutta ei ollut vuoden 2002 talousarviossa.
Kunnat saavat edelleen valtion osuuksia, jotka ovat eri kuin tuo VM:n 8,5 miljardin euron kuntien tukeminen -määräraha. VM:n määrärahan tarkoitus tasoittaa kuntien tulo- ja menoeroja, jotka aiheutuvat kuntien väestörakenteesta. Esimerkiksi tukea annetaan enemmän niille kunnille, joissa on paljon sairaita ja vanhoja.
Alhainen työttömyysprosentti johtuu osittain tilastoinnista. Työllisenä olemiseen riittää, että työviikon pituus on vähintään tunnin, tai poissaolo ei ole kestänyt yli 3 kuukautta. Siihen en jaksa perehtyä, miten muutaman tunnin viikkotyöt työt vaikuttavat työttömyystukiin. Jostain kuitenkin luin, että valtio maksaa aluksi uuden työttömän työttömyysturvan kokonaan. Mikäli työtön ei löydä töitä määräajan kuluessa, valtio supistaa työttömyysturvan maksettua osuutta.
Siis 2002 talousarvion mukaan STM:n määrärahat kuntien peruspalveluita varten olivat 2,7 mrd euroa. Uusimmassa talousarviossa peruspalvelujen valtionosuudet ovat VM:n vastuulla. Noita muita lukuja en löytänyt itse, niin en osaa sanoa niistä nyt mitään.No niinhän tuolla olikin eläkkeitä kahdessa kohtaa, toista en huomannut koska amatööriys.
STM:
40. Eläkkeet 4 540 000
VVM:
50. Eläkkeet ja korvaukset 4 692 967
Jännä. Erittäin jännä.
Tuota valtionosuussysteemiä en edelleenkän tajunnut täysin. Paljonko ne olleet 2002 kokonaisuudessaan? Löysin kolme lukua tuolta uumenista.
2 716 296 peruspalveluihin
226 802 aiemmin näkemäni
784 743 507 verotuloihin pohjautuva
Pheeewww...Kakkosen kautta kolmosen puhaltimella.
http://www.kunnat.net/fi/asiantuntijapalvelut/kuntatalous/valtionosuudet/valtionosuuslaskelmat/aikasarjat-kuntien-laskennalliset-valtionosuudet/kuntien-laskennalliset-valtionosuudet/Sivut/default.aspxNo niinhän tuolla olikin eläkkeitä kahdessa kohtaa, toista en huomannut koska amatööriys.
STM:
40. Eläkkeet 4 540 000
VVM:
50. Eläkkeet ja korvaukset 4 692 967
Jännä. Erittäin jännä.
Tuota valtionosuussysteemiä en edelleenkän tajunnut täysin. Paljonko ne olleet 2002 kokonaisuudessaan? Löysin kolme lukua tuolta uumenista.
2 716 296 peruspalveluihin
226 802 aiemmin näkemäni
784 743 507 verotuloihin pohjautuva
Pheeewww...Kakkosen kautta kolmosen puhaltimella.
Viking Linen pomolta kysyttiin Kympin uutisissa: "Eikö Viking Line halua osallistua talkoisiin?" Äijä vastasi tuohtuneena: "Kyllä, me olemme jo neuvotelleet palkkojen alennuksista, työaikojen pidentämisestä ja sunnuntailisien poistosta."Viking Line ei ole kiinnostunut osallistumaan talkoisiin. Siinähän olisi monelle hyvä syy boikotoida 'Ketsuppi Lineä'. Itsellä on jo ollut vuodesta -77 ollut toinen vaihtoehto laivareissuihin.
Viking Linen pomolta kysyttiin Kympin uutisissa: "Eikö Viking Line halua osallistua talkoisiin?" Äijä vastasi tuohtuneena: "Kyllä, me olemme jo neuvotelleet palkkojen alennuksista, työaikojen pidentämisestä ja sunnuntailisien poistosta."
On se hienoa, kun firma tuolla tavalla joustaa yhteiskunnan hyväksi, kyllä sen voi valtakunnan uutisissa mainitakin.
Ihan hyvä bisnes. Valtio maksaa osinkoja omistajille 7,5 miljoonaa.Karut luvut: Viking Linelle tukia 24 miljoonaa, maksaa veroja alle 2 miljoona
Perjantai 12.6.2015 klo 19.50
Suurien miehistötukien vuoksi laivayhtiö maksaa valtiolle paljon.
Viking Linella on Suomen lipun alla viisi laivaa.
Viking Line on kertonut harkitsevansa muuttoa Ruotsiin, jos hallitus päättää leikata matkustaja-alustuesta 20 miljoonaa euroa. Laivayhtiön mukaan suunniteltu leikkaus tarkoittaisi 13 miljoonan vähennystä yhtiön tukiin.
Viking Linella on viisi laivaa Suomen lipun alla ja se saa niille tukea Liikennevirastosta. Vuonna 2014 varustamo sai tukea melkein 25 miljoonaa euroa. Liikennevirasto jakoi matkustuslaivayhtiöille tukia viime vuonna lähes 88 miljoonaa. Laivayhtiö Tallink Silja sai reilut 14 miljoonaa tukea Suomen lipun alla oleville laivoilleen.
Yhtiö maksoi viime vuonna tuloveroja 1,8 miljoonaa euroa. Toissa vuonna yhtiön tuloverot olivat 200 000 euroa. Valtion maksamien tukien määrä on yli 20 miljoonaa euroa suurempi kuin summa, mitä yhtiö maksaa valtiolle.
Tulot vaihtelevat
Maallikon korvaan tuloveron summa saattaa kuulostaa pieneltä, mutta Verohallinnon johtava veroasiantuntija Jari Salokoski sanoo tuloveron johtuvan pitkälti siinä, että suurella investointivaltaisella alalla toimivalla yhtiöllä on niin valtava kustannusrakenne, että verotuksessa voitolle jääminen on kovan työn takana. Yhtiöillä olevat verotettavat tulot myös vaihtelevat paljon vuosittain.
- Jos vertaa suoraviivaisesti miehistötukien ja yhteisöverojen rahasummia, niin voisi ehkä päätyä ajattelemaan tulevan kalliimmaksi Suomelle, että yhtiö on Suomen lipun alla. Suomi maksaa korkeita miehistötukia laivayhtiöille. Vaikka yhtiö olisi Ruotsin lipun alla ja siellä olisi suomalaisia työntekijöitä, tulisi suomalaisten verotulot Suomeen. Tämä on tietenkin monitahoinen asia ja eri asiat vaikuttavat eri suuntiin.
Salokosken mukaan yhtiön suomalaisuudella on kuitenkin suuret positiiviset kerrannaisvaikutukset talouteen ja yhteiskunnan taloudellisten perustoimintojen ylläpitämiseen.
- Tuloveron lisäksi yhtiö maksaa aluksista ja yhtiön työntekijät tuottavat verotuloja valtiolle. Varmasti myös toivotaan, että merenkulun ammattitaito ja telakat säilyisivät Suomessa. Merenkulun työntekijöiden lisäksi merenkulkuala työllistää paljon muitakin suomalaisia työntekijöitä.
Ei uskota leikkauksiin
Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnströmin mukaan viranomaisten laskelmat ovat osoittaneet, että laivoilla Suomeen tulevat ulkomaiset matkustajat tuovat 500 miljoonaa euroa työllistämällä hotelleja, kauppoja ja muita turistikohteita. Muillakin kuin Vikingin laivoilla tulee matkustajia, mutta Vikingillä on useimmat Suomen lipun alla kulkevat matkustaja-alukset.
Toimitusjohtaja Jan Hanses arvioi Helsingin Sanomille, että leikkaus heikentäisi yhtiön tulosta ja vaarantaisi työpaikat. Jos leikkaukset otetaan käyttöön, Hansenin mukaan Viking Line siirtyy todennäköisesti Ruotsiin.
Suomi meni keväällä Ruotsin ohi alusten määrässä, mutta merimahtavuus voi jäädä lyhyeen.
- Emme usko, että tukien leikkauksiin päädytään. Mutta jos niin käy, meillä on vastuu yhtiön kannattavuudesta ja työpaikoista, joten Ruotsin lipun alle muuttaminen on yksi vaihtoehto, Boijer- Svahnström sanoo
Huoltovarmuus vaarassa?
Boijer-Svahnström painottaa, että Suomesta poismuutto olisi huono vaihtoehto. Viking Linella on viisi laivaa Suomen lipun alla. Hän sanoo, että se on heille tärkeää.
Tiedotusjohtajan mukaan tällä hetkellä ei olla tekemässä muuttoa, mutta tieto tukien mahdollisista leikkauksista on takaraivossa.
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok) sanoi aamulla MTV:lle, ettei Viking Linen muuttamista saisi tapahtua. Boijer-Svahnströmkin uskoo, että Viking Line on Suomelle todella tärkeä.
- Kysymys on koko laivaliikenteestä. Suomi tarvitsee varsinkin tässä taloustilanteessa huoltovarmuuden takaamiseksi Suomen lipun alla olevia laivayhtiötä.
Yhtiö jakoi osinkoja vuoden 2014 tuloksestaan 7,56 miljoonaa. Suurimmat osakkaat ovat ahvenanmaalaiset mahtisuvut.
Viking Linen mahdollisesta muutosta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
ELLI HARJU
elli.harju@ilmedia.fi