Markkaan paluu supistaisi kotimaista kysyntää"
Eurosta markkaan siirtyminen ei ratkaisisi maamme talousongelmia, sillä ongelma on rakenteissa, toteaa Suomen pankin johtokunnan neuvonantaja Antti Suvanto. Nokia-sektorin supistuminen on alentanut tuottavuutta, eikä sitä voi palauttaa valuuttakurssin muutoksilla.
Talouskriisin pitkittyessä on kuultu ehdotuksia paluusta markkaan eli irtaumisesta eurosta. Miksei markkaa voi tuoda takaisin ja miksei se ratkaisisi Suomen ongelmia kuitenkaan? Siitä kertoo Suomen pankin johtokunnan neuvonantaja Antti Suvanto. Video: Yle
Markkaan paluu ei ratkaisisi Suomen ongelmia, toteaa Suomen pankin johtokunnan neuvonantaja Antti Suvanto Ylen aamu-tv:ssä. Eurosta markkaan siirtyminen ei palauttaisi Suomea sille tuottavuuden tasolle mistä lähettiin alas.
Suvanto huomauttaa, että Suomen talouden nykytilaan vaikuttaa ICT-alan, eli niin sanotun "Nokia-sektorin" romahtaminen maassamme. Sektorin supistuminen on alentanut kansantalouden tuottavuutta, eikä sitä mikään valuuttakurssin muutos voi palauttaa. Ongelma on rakenteissa.
Viennin osalta voidaan nähdä hyötyjä, mutta valuuttakurssien muutokset ovat aina tilapäisiä, muistuttaa Suvanto. Lisäksi ilmenisi muita kustannusvaikutuksia.
– Markka varmaan heikkenisi, joka auttaisi vientiä. Se voisi elvyttää vientiä joiltakin osin. Mutta se myös supistaisi kotimaista kysyntää ja heikentäisi työllisyyttä sitä kautta.
Myös markan palauttamisprosessi itsessään olisi tuskallinen.
Eurolainat eivät noin vain siirry markkamääräisiksi
Suomen valtion velka, samoin kuin yksityinen velka on pääosin euroissa, joka on Suomen valuutta tällä hetkellä. Euromääräisten velkojen muuttuminen markoiksi ei olisi itsestäänselvyys.
– Ehkä jollain lailla voitaisiin päättää, että ne muuttuvat markkamääräisiksi veloiksi. Automaattisesti tätä ei voitaisi tehdä, kertoo Suvanto.
– Jos velka on laskettu liikkeelle ulkomailla ja euroissa, eivät velanhaltijat automaattisesti suostu siihen että heidän saamistensa arvo laskisi.
Ruotsin ja Suomen ero yksityisessä kulutuksessa
Viime aikoina on monissa yhteyksissä ruodittu euroalueen talouskehitystä ja Euroopan talous- ja rahaliitto EMUn mahdollista epäonnistumista. Sailas toteaa, että vaikka näkemystä voi perustella viimeaikaisella kehityksellä, ei se anna riittävästi painoa yhteisen valuutan vakauttaville tekijöille.
– Siihen sisältyy oletus, että ilman euroa Eurooppa olisi menestynyt paremmin. Emme voi olla ollenkaan varmoja miten olisi käynyt, sillä hajanainen Eurooppa olisi mahdollisesti kilpailevien devalvaatioiden ja keskinäisten mittelöiden takia menestynyt heikommin, pohtii Suvanto.
Esimerkiksi Ruotsin ja Suomen talouksien kehitystä vertaamalla ei voi nähdä onko eurosta ollut hyötyä vai haittaa. Ruotsi ei ole ottanut euroa valuutakseen. Suvannon mukaan ei voi nähdä, että toinen olisi hyötynyt tai kärsinyt eurojäsenyydestä tai sen ulkopuolella olemisesta.
– Hyvin pitkään kehitys oli aivan identtistä Suomessa ja Ruotsissa. Se oli parempaa kuin muualla euromaissa.
Kansainvälinen talouskriisi iski kuitenkin Suomeen pahemmin kuin Ruotsiin. Ruotsi toipui siitä nopeasti, Suomi ei ole toipunut vieläkään, ja siihen vaikuttaa erityisesti ICT-sektorin supistuminen. Toisaalta ei Ruotsikaan ole ollut viennin menestystarina, korostaa Suvanto.
– Euroalueen vienti on kasvanut nopeammin kuin Ruotsin vienti taantuman jälkeen. Jos poistetaan Suomen luvuista ICT-sektorin ja paperin osuus, Suomen ja Ruotsin vienti on mennyt saman profiilin mukaan.
Suvannon mukaan maita erottaa eniten se, että Ruotsissa yksityinen kulutus on kasvanut nopeasti. Ruotsissa on suotuisampi väestön ikärakenne, ja niin työllisyys kuin työvoimakin on kasvanut vauhdilla – myös maahanmuuton ansiosta. Suomessa työikäinen väestö supistuu.
Toisaalta Ruotsissa kasvanutta yksityistä kulutusta selittää myös kotitalouksien velkaantuminen. Ylivelkaantumisen riski on kasvanut.
Suomen vaikutusvalta on suhteellisen suuri
Yksi monesti esiin tuotu huolenaihe on, että eurosta luovuttaessa Suomen vaikutusvalta Eurooppa-asioissa vähenisi. Mutta millainen vaikutusvalta meillä on oikeasti nytkään: eivätkö suuret maat määrää tahdin?
Suvannon mukaan Suomen vaikutusvalta on EU:ssa ollut huomattavasti suurempi kuin Suomen koko.
– Isoissa asioissa on toki ratkaisevaa että Saksa ja Ranska pääsevät yhteisymmärrykseen. Jos näin ei tapahdu, sitä tilannetta ei voi pieni maa muuttaa. Jos ja kun ollaan EU:ssa, omia etuja voi ajaa vain hyvin argumentein, hyvällä valmistelulla ja olemalla läsnä, toteaa Suvanto.
Päivi Dahl
Yle Uutiset