Yhdysvalloissa kymmenen vuotta asunut suomalaismies on jo pitkään ihmetellyt amerikkalaispoliisin toiminnan mielivaltaisuutta. Hän otti Iltalehteen yhteyttä luettuaan jälleen yhdestä poliisin ampumasta mustaihoisesta miehestä.
Siviilipukuinen poliisi ampui Corey Jonesin kuoliaaksi, kun Jonesin auto oli hajonnut ja hän oli pysähtynyt tienvarteen Floridassa. Poliisi ampui Jonesia kolme kertaa, Jones ei laukaissut asettaan kertaakaan. Iltalehti uutisoi aiheesta viime keskiviikkona.
- Jos jotain negatiivista (Yhdysvalloista) pitäisi sanoa, niin poliisi ja oikeusjärjestelmä ovat ehdottomasti se huonoin asia, jota tulisi parantaa, Georgian osavaltiossa asuva suomalaismies sanoo.
Hän on seurannut vuosien ajan erikoisia kuolemantapauksia, joissa amerikkalaispoliisi on tappanut ihmisiä kyseenalaisissa tilanteissa. Liipaisin on hyvin herkässä: lokakuun 26. päivään mennessä poliisi on Yhdysvalloissa tappanut tänä vuonna jo 979 ihmistä.
- Se on yli kolme tapausta päivässä. Yksi ihminen ammutaan aina 7,5 tunnin välein.
Vertailun vuoksi: Suomessa viimeisen kymmenen vuoden aikana poliisin luoteihin on kuollut kolme ihmistä. Suomessa poliisi käyttää asetta harvoin ja silloinkin kun käyttää, poliisit ampuvat usein varoituslaukauksia. Vuosien 2003 ja 2013 välisenä aikana suomalaispoliisi ampui yhteensä vain 122 laukausta.
The Guardian -lehden laatiman tilaston mukaan Yhdysvalloissa poliisin ampumista ihmisistä suhteellisesti suurin määrä on mustaihoisia. Poliisi on tappanut miljoonaa asukasta kohden valkoihoisia, 2,21, latinoja 2,64 ja mustaihoisia 5,46. Guardianin tämän vuoden tilaston 940:stä poliisin käsissä kuolleesta 184 oli täysin aseettomia.
Asiantuntija- ja johtotehtävissä Yhdysvalloissa työskentelevällä suomalaismiehellä on myös omakohtaisia kokemuksia poliisin mielivallasta, joka kohdistuu jopa lapsiin. Pari vuotta sitten hän oli paikallisessa puistossa Georgiassa leikkimässä 7-vuotiaan poikansa ja tämän parhaan ystävän, 8-vuotiaan mustaihoisen pojan kanssa.
- Minulla oli siellä mukana järjestelmäkamera, pojatkin halusivat sitä kokeilla. Kun minä tai poikani otimme puistossa valokuvia, poliisi ei ollut yhtään kiinnostunut asiasta. Mutta kun poikani paras kaveri Matthias otti muutaman kuvan paikalla olleista poliiseista heidän tutkiessaan yhtä autoa, kummasti otettiin aseet esiin ja käyttäydyttiin, kuin 8-vuotias uhkaisi heidän terveyttään jollain tavalla.
Poliiseja oli ollut paikalla neljä, ja he olivat ottaneet aseet koteloistaan ulos. Osa jopa osoitti kolmikon jalkoihin päin aseillaan. Kuvat piti poistaa kameran muistikortilta. Suomalaismies ja pojat katsoivat parhaaksi poistua mahdollisimman nopeasti paikalta.
- Jos alle 10-vuotias poika kamera kädessään saa useamman poliisin pelkäämään henkensä puolesta niin paljon, että pitää alkaa osoitella aseella... Mitä tapahtuu sitten, kun pojat ovat 15-vuotiaita ja heillä on kamera tai kännykkä kädessään?
Satakunnasta kotoisin oleva suomalaismies on matkustanut työnsä puolesta yli 70 maassa, ja hänellä on siksi paljon vertailukohtia. Lisäksi hänen isänsä on tehnyt pitkän uran Suomen poliisissa. Yhdysvaltain poliisia hän pitää korruptoituneena: kun joku poliiseista toimii väärin, omat suojelevat tätä loppuun asti ja peittelevät tarvittaessa jälkiä rikoksesta. Myös oikeuslaitoksen toiminta riippuu hyvin paljon yksittäisistä tuomareista - osa on ollut selkeästi poliisin puolella kiistanalaisissa tilanteissa.
- Minun luottamukseni (Yhdysvaltain oikeusjärjestelmään) on täysi nolla.
Yhdysvalloissa perustettiin vuonna 2013 kansanliike nimeltä Black Lives Matter (BLM) vastaamaan poliisin julmuuteen mustia amerikkalaisia kohtaan. Liike on saanut näkyvyyttä ja voimaa erityisesti sen jälkeen, kun George Zimmerman -niminen poliisi vapautettiin murhasyytteistä hänen ammuttuaan 17-vuotiaan Trayvon Martinin kuoliaaksi Floridassa. Toinen paljon esillä ollut tapaus on Michael Brown - 18-vuotias nuorukainen, jonka poliisi Darren Wilson ampui kuoliaaksi Missourin Fergusonissa. Wilsonia vastaan ei nostettu rikossyytteitä.
- Tämän liikkeen lisäksi on olemassa War on Police -liike, joka on myytti. Se on konservatiivisen median luoma mielikuva siitä, että poliisit olisivat itse sodassa. Itse koen huomattavasti enemmän sympatiaa Black Lives Matter -liikettä kohtaan, koska olen omin silmin nähnyt, miten heitä (mustia) kohdellaan. Vastaavasti mikään statistiikka ei tue väitettä, että poliiseja vastaan olisi olemassa jokin kummallinen sota, jossa heitä tapettaisiin päivittäin, itsekin konservatiiviksi tunnustautuva suomalaismies sanoo.
Noin 35 poliisia tapetaan Yhdysvalloissa vuosittain työssään. Vuonna 2014 tilastoissa oli piikki yhteensä 51 poliisikuolemalla, vuosi 2013 sen sijaan oli amerikkalaispoliisin historian turvallisin vuosi 27 uhrilla. Yhdysvalloissa on noin 780 000 liittovaltion poliisia ja paikallispoliisia.
Poliisikoulutuksen pituus vaihtelee Yhdysvalloissa mutta on lyhyimmillään vain viikkoja. Poliisikokelaiden koulutus kestää keskimäärin 18 viikkoa ja sitä seuraava kenttäkoulutus noin kahdeksan viikkoa. Poliisin kelpoisuuden saa siis vain puolessa vuodessa. Suomessa poliisikoulutus on vähintään kolmen vuoden mittainen, ja seula päästä koulutukseen on tiukka.
- Koulutus on hyvin erilaista myös. Suomessa poliisin koulutuksen peruskiviin kuuluu tilanteen rauhoittaminen ja voimankäytön minimointi, Yhdysvalloissa asuva suomalaismies pohtii.
Myös asekulttuuri on Yhdysvalloissa erilainen kuin Suomessa: Yhdysvalloissa joka kolmannessa taloudessa on ampuma-aseita. Osavaltioiden välillä on suuria eroja. Asekulttuurista kertoo sekin, että keskimäärin 500 lasta kuolee joka vuosi Yhdysvalloissa ampumahaavoihin.
Active shooter events eli ampumistapaukset, joissa yksilö pyrkii ampumaan ihmisiä julkisella paikalla tai suljetulla alueella kuten koulussa, ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana Yhdysvalloissa lisääntyneet. Tämä voi osaltaan selittää poliisin liipaisinherkkyyttä.
Niillä alueilla, joilla aseita on eniten, myös tehdään tilastojen mukaan eniten henkirikoksia. Toisaalta Yhdysvaltain hallituksen tilastojen mukaan käsiaseisiin liittyvät rikokset ovat laskeneet 1990-luvun huippuvuosista. FBI:n tuoreimpien tilastojen mukaan vuosien 2009-2013 aikana tuliaseilla on surmattu Yhdysvalloissa joka vuosi noin 8 500-9 000 ihmistä, kun 1990-luvun puolivälissä luku oli noin 14 000.
Suomessakin on sisäministeriön mukaan luvallisia ampuma-aseita peräti 1,5 miljoonaa, mutta valtaosa näistä on käytössä ampuma- ja metsästysharrastuksissa.
Suomalaismiehen kokemuksensa mukaan amerikkalaispoliisi ei välttämättä käytä valtaansa rasismin välineenä vaan ennemminkin tyyliin "siniset vastaan muut". Univormu tuo valtaa, eikä voimankäytössä aina välitetä siitä, ovatko keinot laillisia vai laittomia.
- Heillä on oikeus puolustaa itseään, jos he kokevat vaaratilannetta itseään kohtaan. Ongelma on se, miten se määritellään. Jos hän (poliisi) pelkää omaa varjoaan, hän voi ampua, koska on oikeasti kokenut pelkoa.
- Suomessa tämä on selkeää: jos heitä (poliiseja) kohtaan on ammuttu kerran, sitten he voivat ampua takaisin.
Rapakon takana asuvalla miehellä on käytännön vinkkejä suomalaisille matkailijoille, jotteivät nämä Yhdysvalloissa vieraillessaan joutuisi poliisin kanssa hankaluuksiin.
- Yleisesti ottaen poliiseista ei kannata ottaa valokuvia tai videokuvaa. He voivat käyttäytyä aggressiivisesti, jos näin tekee. Pidä kädet näkyvillä. Jos he pysäyttävät auton, pidä kädet ratissa kiinni, älä tee nopeita liikkeitä tai lähde hakemaan mitään hansikaslokerosta ennen kuin he kysyvät, suomalaismies neuvoo.