Antsa Rieppo
Well-known member
No eihän terve sellaista harrastakkaan. Samaahan se on tupakin polttaminen. Kuka täysjärkinen tahallaan haluaa tuhota terveyttään?:doubtful:Se voi olla myös sairaus, tappava sairaus.
No eihän terve sellaista harrastakkaan. Samaahan se on tupakin polttaminen. Kuka täysjärkinen tahallaan haluaa tuhota terveyttään?:doubtful:Se voi olla myös sairaus, tappava sairaus.
No minähän se.Kuka täysjärkinen tahallaan haluaa tuhota terveyttään?:doubtful:
Kyse oli täysjärkisistä!No minähän se.
Njääh, akkainhöpinöitä moiset. Jos päättää ettei juo tai polta, niin silloin ei juo eikä polta. Tuskin kukaan niitä suuhun väkisin laittaa.Miten Salminen selittää sen , että riippuvuudet eivät liity mitenkään suoranaisesti"viisauteen" tai "tervejärkisyyteen"?
Onhan se tietysti noinkin ja moni rapajuoppo onkin pystynyt lopettamaan. Yleensä kertalaakista- kuoleman porteilta.Njääh, akkainhöpinöitä moiset. Jos päättää ettei juo tai polta, niin silloin ei juo eikä polta. Tuskin kukaan niitä suuhun väkisin laittaa.
2. Perinnöllisyys
Alkoholismiin johtavia perintötekijöitä on pystytty todentamaan sitä mukaa kuin geenitutkimus on edistynyt. Tunnetuimmat alkoholismia aiheuttavat poikkeamat ovat geeneissä GABRA2 ja ADH4. Mitä sitten ovat nämä ”alkoholismigeenit”, mikä on näiden geenien tehtävä ja ennen kaikkea, miten geeninpoikkeaman omaavat ihmiset kokevat päihteen verrattuna ns. normaaligeenien omaaviin?
GABRA2 geenin mutaation johdosta alkoholin vaikutus aivoissa on voimakkaampaa, jolloin tunneperäinen ”koukkuun” jääminen syntyy nopeasti. Ei ole merkitystä otetaanko ensihumala 12- vai 50-vuotiaana, rakastumisen tunne päihteeseen alkaa ohjaamaan elämää.
Geenissä ADH4 oleva poikkeama aiheuttaa normaalia paremman alkoholin sietokyvyn. Tämä mahdollistaa suuremmat annokset päihteitä ”kontrollia menettämättä”.
Alkoholismin perinnöllisyyttä on tutkittu jo vuosikymmeniä, mutta vasta nyt on saatu aikaan näkyviä tuloksia. Tutkimukset jotka johtivat GABRA2:n ja ADH4:n löytöön kestivät yli 10v ja niissä tutkittiin yli 12000 ihmistä. Nyt tiedetään, että ”alkoholismigeenejä” on useita eikä vain muutama. Geenit sinänsä eivät sairastuta ja muuta ihmisen kohtaloa vaan toimivat ikään kuin ”resepteinä” keskushermoston rakentumisessa. Geenien tehtävänä on antaa koodit solukon rakentumiselle ja niiden pitää myös vastata evoluutiollisiin haasteisiin, jotta ihminen tai kasvi pysyisi hengissä siinä ympäristössä missä se elää. Geenien luenta tai toiminto voi muuttua ympäristön vaikutuksesta, vaikka itse DNA-rakenne ei muuttuisi. Puhumme myös ns. epigenetiikasta.
Ihminen saa perimässään ehdottomia (norm. esim. 5 sormea/käsi) geenejä, mutta myös geneettisyyttä joka joustaa ympäristö/perintötekijöiden mukaan. Kun tarkastellaan alkoholismiin johtavia geenejä voimme todeta, että valmiit, perityt geenipoikkeamat muokkaavat aivojemme hermosolurakenteita siten, että ne ovat valmiit vastaanottamaan päihteen vaikutukset ”sinne kuuluvina”. Eli emme peri ainoastaan vanhempiemme ja isovanhempiemme ulkoisia piirteitä vaan myös sisäisiä rakenteita (mm. sisäelinten koko ja toiminta).
Milloin sitten voi määritellä, että ihminen on alkoholisti, kemiallisesti riippuvainen? Onko ihmisiä, jotka ovat syntyjään alkoholisteja vai tullaanko alkoholistiksi vain juomalla viinaa? Tähän voisi vastata, että voimakkaimmankin geneettisen alttiustason toteamiseksi tarvitaan aina myös päihdettä. Millään muulla tavalla ei henkilö eroa ns. normaali ihmisestä, mutta päihteitä saadessaan hänellä puhkeaa ennemmin tai myöhemmin krooninen sairaus, alkoholismi. Kroonisista päihderiippuvaisista n. 70% on kokenut voimakasta mielihyvää jo ensimmäisistä juomiskerroista lähtien. Heillä on myös lähes poikkeuksetta lähisuvussa alkoholismia ja voidaankin todeta, että jo alkujaan voimakkaan päihteistä koetun tunne-elämyksen takana on valmiiksi päihteille ehdollistunut hermosto. Ei ole harvinaista, että kroonisilla alkoholisteilla on ollut turvattu, hyvä lapsuus ja sosiaalinen asema yhteiskunnan hierarkiassa. Sairaus, alkoholismi ei siis katso, kehen se iskee. Yksi sairauden oireista, sosiaalisen aseman huononeminen, on monasti seurausta päihteiden käytöstä.
Alkoholismin geneettinen periytyvyys on voimakkaampaa kuin skitsofrenian tai diabeteksen, mutta useat tahot pitävät sairautta perusteettomasti ”selkärangattomuutena” tai mielenterveydellisenä ongelmana. Suunnilleen joka 10. suomalainen sairastuu päihderiippuvuutteen päihteiden käytön alettua, halusi hän sitä tai ei ja toiset 10% ovat riskiryhmässä sairastua. Lopuilla 80%:lla on ”vaikeuksia” saavuttaa hermostollinen tila, missä juominen tai muu päihteiden käyttö on muuttunut pakonomaiseksi.
Päihderiippuvaisen hermoston kyky sietää ja tarvita etanolia on ylittänyt kroonisen rajan, jota myös ”veteen piirretyksi viivaksi” kutsutaan. Rajan ylitettyään henkilöllä ei ole koskaan paluuta ns. sosiaaliseen, kontrollissa pysyvään juomiseen. Juominen on silloin alkoholistista, jota leimaa oman tilan kieltäminen ja salailu. Alkoholismissa kyky kontrolloida päihteenkäytön määrää, aikaa tai paikkaa on huonontunut tai jopa kadonnut kokonaan. Alkoholismi tuottaa aina sairauden oireiden mukaista käyttäytymistä, ei tietynlaisia ihmisiä. Hyvän raittiuden saavuttanut henkilö ei erotu muista ihmisistä muuten kuin elämän kokemuksillaan.
Näitä heppuja on yhden käden amputoitujen sormen verran laskettavissa oleva määrä ja elämänlaatu voi olla mitä on. "Moni" sanan käyttö tässä ei voi perustua mihinkään tilastoihin. Minä en tunne yhtään alkoholistia, joka olisi lopettanut omin avuin ja eläisi normaalia elämää. Voin sanoa näin, koska asia on minulle hyvin tuttua sekä käytännön että teorian kautta.Onhan se tietysti noinkin ja moni rapajuoppo onkin pystynyt lopettamaan. Yleensä kertalaakista- kuoleman porteilta.
http://avominne.fi/riippuvuussairaudet/paihderiippuvuus/
Niijust. Broidikin lopetti tupakin nykimisen kun nuorin pojistaan sanoi häpeävänsä isäänsä joka ainoana käryttää futisvanhemmista.Sitä vaan pitää ottaa itseä niskasta kiinni.
Ohos, tälläkin kylällä on varmasti yksi ja taitaa olla kaksikin miestä, jotka lopettaneet, toinen lumihankeen sammumisen jälkeen ja toisesta en tiedä tarkalleen. Apua varmaankin kyllä saaneet sitten siinä elämänmuutosvaiheessa. Oma tahto kai se ratkaisevin on? Molemmat jonkin sortin uskontoiminnassa mukana.Näitä heppuja on yhden käden amputoitujen sormen verran laskettavissa oleva määrä ja elämänlaatu voi olla mitä on. "Moni" sanan käyttö tässä ei voi perustua mihinkään tilastoihin. Minä en tunne yhtään alkoholistia, joka olisi lopettanut omin avuin ja eläisi normaalia elämää. Voin sanoa näin, koska asia on minulle hyvin tuttua sekä käytännön että teorian kautta.
Seurakaveri, joka kipittää nykyään maratonin himppasen päälle 3 tunnin, lopetti alkoholinjuomisen kun lääkäri sanoi, että haima vinkuu sen verran, että tulee kuolema jos ei lopeta.Näitä heppuja on yhden käden amputoitujen sormen verran laskettavissa oleva määrä ja elämänlaatu voi olla mitä on.
Joku muu kokonaisvaltainen asia pitää tulla sen juopottelun tilalle, näissä esimerkeissä usko ja kestävyysliikunta.Seurakaveri, joka kipittää nykyään maratonin himppasen päälle 3 tunnin, lopetti alkoholinjuomisen kun lääkäri sanoi, että haima vinkuu sen verran, että tulee kuolema jos ei lopeta.
Sitten on sellaisia narsisteja, jotka ei edes raskaana ollessaan tumppaa tai pistä korkkia kiinni.
Niin ja uskonhommat nykyään taustalla. Eivät istu baarissa vissuylasi kourassa. Silläkin pärjää, konsteja on monia. Itse asiassa, henkisen puolen hoito alkkiksella on saman tyyppistä kuin se, mitä saat tukea uskosta ja uskonveljiltä. Tätä nyt tarkemmin avaamatta, ettei mene koko palstatila.Ohos, tälläkin kylällä on varmasti yksi ja taitaa olla kaksikin miestä, jotka lopettaneet, toinen lumihankeen sammumisen jälkeen ja toisesta en tiedä tarkalleen. Apua varmaankin kyllä saaneet sitten siinä elämänmuutosvaiheessa. Oma tahto kai se ratkaisevin on? Molemmat jonkin sortin uskontoiminnassa mukana.
Luulisin, että molemmilla on ollut elämänlaatu viimeiset 20-25 v ihan kohtuullinen, vaikka toinen onkin nyt vakavasti sairas.
Ja tuskinpa nuo nyt ihan ainoat Suomessa ovat??
EDT: tai onhan tässä sellainenkin mahdollisuus, että eivät olleet ihan vielä täysrapajuoppoja- täysin pohjalla- ,kun ymmärääkseni olivat vielä töissä, nuorna miesnä, kun muutos on tullut?
Luulo, että alkoholin voi pelkästään korvata lenkkitossuilla, ei pidä paikkaansa. Että pitää vaan keksiä "parempaa tekemistä". Jos näin olisi, asia olisi ratkaistu sillä kun lenkkitossuja jaettaisiin ilmaiseksi vaikkapa A-klinikalla ja täts it. Ja vieläpä todella helposti ja halvalla. Miksi näin nerokasta menetelmää ei ole kukaan vielä siis hoksannut? Tai että A4 paperille kirjoitettaisiin sata faktaa, miksi ei kannata juoda ja jeppe sitten siitä "viisastuu" lukemalla.Joku muu kokonaisvaltainen asia pitää tulla sen juopottelun tilalle, näissä esimerkeissä usko ja kestävyysliikunta.
Ei. Se on Korkki kiinni.Se mitä tekee oheistoimintona toipuessaan alkoholismista ei liity siihen, miten toipuminen oikeasti tapahtuu. On tietysti hyvä saada muuta sisältöä elämäänsä ja raittius mahdollistaa sellaiset asiat, mutta main point ei ole "lenkkikenkä.