Henri Toivosen ura

[carl]

Sama rallin suurnimien uran huippuhetkien ja omien kokemusten muistelu jatkuu tässäkin otsikossa samaan tapaan kuin tuo Ari Vatasen ura. Henkan onnettomuudelle on jo oma ketjunsa, joten täällä muistellaan lähinnä onnettomuutta edeltäviä kisoja. Vuonna 1975 Henkka ajoi ensimmäisen rallinsa juuri ajokortin saatuaan. Siitä alkoi sitten määrätietoinen ura kohti rallin huippua. Samoihin aikoihin Henri seuraili lapsuudenkaverinsa Ile Kallion uraa Hurriganes-kitaristina. Ilen isä Jaakko Kallio toimi Pauli Toivosen kartturina 60-luvulla ja voitti Paulin kanssa myös Jyväskylän Suurajot-62. Mielenkiintoisia yhteensattumia nämäkin.

 

[Don Vito]

Tämä on tietyille tahoille varmastikin punainen vaate, mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Henkka ei rallikuljettajana ollut aikalaistensa keskuudessa mikään ylikylän kaveri. Enemmänkin sellaista hyvää keskitasoa. Mutta James Deanin tapaan legendat kuolevat nuorena. Mikä Henkassa oli erikoista, oli se että hän pärjäsi aivan yhtälailla isojen poikien rata-leikeissä, kuin jossain Sardinian niinkutsutuilla sorateillä, joita täälläpäin tavattaisiin kutsua lähinnä panssariuriksi. Moni muu sen aikainen ja myöhempikin suomalainen rallistarba viihtyi paremmin pellolla kyntökisoissa kuin esim. LeMansin 24h kisoissa jonkun C-ryhmän tykin ohjaamossa. Henkka olisi varmasti kyennyt hyviin suorituksiin vaikka F1:nkin ratissa. Tommi Mäkinen kokeili joskus Williamsin F1:sta yhteisen tupakkisponsorin avulla eikä siitä tullut oikein yhtään mitään - samoin F1 metsuri Mika Häkkisen kokeilu Tommin Datsunilla päättyi nolosti kun Datsuni oli kyljellään ojassa ensimmäisessä mutkassa.
Monilahjakkuutena Henkkaa saattoi verrata lähinnä Kinnusen Leksaan, joskin Henkka ehkä oli aavistuksen parempi rallikuljettajana.

 

[BudLightJaguar]

Don Vitolla hyviä näkemyksiä. Mäkinen kuitenkin on jopa voittanut Kataloniassa ja San Remossa (jälkimmäinen tosin pölyn vuoksi lähempänä mixed-kategoriaa), mutta näitä "perinteisiä" suomalaisia ralliautoilijoita Alénia lukuunottamatta vietiin asfaltilla kuin litran mittaa. Ja Le Mansiin kun kuljettajia tiimit valikoivat, ei edes GT2-privaattitiimeillä käynyt mielessä, että soitetaanpa Mäkiselle.

Henkka ei koskaan tainnut C-ryhmän autoilla näitä Ahveniston skaboja lukuunottamatta ajaa kunnolla kilpaa, nuoremmalta veljeltä taas siirtyminen rallista urheiluautoihin kävi käsittämättömän näppärästi. Vaikkei sitten myöhemmällä uralla enää menestystä tullutkaan.

 

[Iso Masa]

Henkka ei koskaan tainnut C-ryhmän autoilla näitä Ahveniston skaboja lukuunottamatta ajaa kunnolla kilpaa, nuoremmalta veljeltä taas siirtyminen rallista urheiluautoihin kävi käsittämättömän näppärästi. Vaikkei sitten myöhemmällä uralla enää menestystä tullutkaan.

Ajoi Lloyd Racingin Porschella vuoden 1983 1000 Kilometres di Mugellossa kolmantena pyöränä Derek Bellin ja Dr. Jonathan Palmerin kanssa. Ajoiko kuinka pitkän stintin, sitä en tiedä. Oli listattuna Lloydin ajajajoukkoon myös saman vuoden Imolan ja Kyalamin tonnisissa, mutta ei ilmeisesti ajanut.
http://www.racingsportscars.com/driver/archive/Henri-Toivonen-SF.html

 

[carl]

Tämä on tietyille tahoille varmastikin punainen vaate, mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että Henkka ei rallikuljettajana ollut aikalaistensa keskuudessa mikään ylikylän kaveri. Enemmänkin sellaista hyvää keskitasoa. .

Onhan se totta, että näin jälkikäteen Henkan lahjakkuus on saanut vähän ylisuuret mittasuhteet. Mutta toisaalta MM-uransa alkuvuosina hän ei päässyt ajamaan huippukalustolla. Takavetoisella Opelilla ja Lanciallakin oli aika mahdotonta pärjätä nelivetoisia vastaan. Heti kun sai voittaja-auton eli Delta S4:n alleen, alkoi tulosta tulla. Deltan avauskisassa voitto RAC-85, heti perään Monte-86. Seuraavassa kisassa Ruotsissa jälleen johti, kunnes keskeytti tekniseen vikaan. Portugali peruuntui kärkimiesten osalta, Safarissa ei ollut mukana. Costa smeraldan EM-rallista voitto ja Korsikallakin ajoi ylivoimaisessa johdossa ennen onnettomuuttaan. Eli periaatteessa voitti kaikki kisat Deltalla, lukuunottamatta hänestä riippumattomia keskeytyksiä. Ennen tuota DeltaS4-aikaa ajoi toki aika vaihtelevasti. Välillä ajoi aivan hurmiossa huimia yksittäisiä aikoja takavetoisella, välillä taas tuli jatkuvia ulosajoja. Yksi Henkan vahvuuksista oli varmasti mieletön voitontahto ja tietynlainen jääräpäisyys/periksiantamattomuus. Käsittääkseni hän myös harjoitteli pätkiä todella ahkerasti ja teki todella töitä voiton eteen, mm. Montessa-86. Muut menivät yötauolla nukkumaan, Toivonen lähti vielä treenaamaan tulevia pätkiä. Toisaalta tuo piirre saattoi olla myös täydellisyyden tavoittelua. En ainakaan muista että Henkka olis juuri koskaan tyytynyt varmistelemaan voittoa, vaan halusi vetää aina vain kovempia aikoja. Näin taisi olla Korsikallakin-86. Johtoasema oli jo turvallinen, mutta vielä ek17:llakin ennen onnettomuutta hän vain kiristi vauhtia.

 

[anti-lag]

Kyllähän Henkan lahjakkuus oli siinä, että hän ei juuri totuttelua vaatinut uuteen autoon siirtyessään. Samaten pystyi ajamaan huimia aikoja myös ontuvalla kalustolla tai jalka/käsi paketissa.. Minun mielestäni hän pystyi mukauttamaan ajotyyliään parhaiten näistä huippukuskeista.

 

[carl]

Kyllähän Henkan lahjakkuus oli siinä, että hän ei juuri totuttelua vaatinut uuteen autoon siirtyessään. Samaten pystyi ajamaan huimia aikoja myös ontuvalla kalustolla tai jalka/käsi paketissa.. Minun mielestäni hän pystyi mukauttamaan ajotyyliään parhaiten näistä huippukuskeista.

Sama piirre muuten Juha Kankkusella. Ei mitkään pienet epäkohdat, viat autossa tai sääolosuhteet häirinneet, vaan antoi mennä vaan ja autolla kuin autolla. Samoin Colin Mcrae. Tuota asennetta kaivattais enemmän monille nykykuskeillekin.
Jos palataan taas Henkkaan, niin hän tosiaan ajoi Porschella Sardiniassa jalka paketissa ja Suurajoissa-82 peukalo paketissa. Varmaan tuo auton vaihtaminen sujui häneltä suht helposti, kun kokemusta oli niin paljon erilaisista autoista. Uransa alkuvaiheessa jo ajeli kartingia, jäärataa, rata-autoja, rallia monenlaisella kalustolla. Oli Porschea, Citroenia, Chrysleria, Talbotia, Ferraria ym.

 

[rallifakiiri]

Onhan se totta, että näin jälkikäteen Henkan lahjakkuus on saanut vähän ylisuuret mittasuhteet. Mutta toisaalta MM-uransa alkuvuosina hän ei päässyt ajamaan huippukalustolla. Takavetoisella Opelilla ja Lanciallakin oli aika mahdotonta pärjätä nelivetoisia vastaan. Heti kun sai voittaja-auton eli Delta S4:n alleen, alkoi tulosta tulla. Deltan avauskisassa voitto RAC-85, heti perään Monte-86. Seuraavassa kisassa Ruotsissa jälleen johti, kunnes keskeytti tekniseen vikaan. Portugali peruuntui kärkimiesten osalta, Safarissa ei ollut mukana. Costa smeraldan EM-rallista voitto ja Korsikallakin ajoi ylivoimaisessa johdossa ennen onnettomuuttaan. Eli periaatteessa voitti kaikki kisat Deltalla, lukuunottamatta hänestä riippumattomia keskeytyksiä. Ennen tuota DeltaS4-aikaa ajoi toki aika vaihtelevasti. Välillä ajoi aivan hurmiossa huimia yksittäisiä aikoja takavetoisella, välillä taas tuli jatkuvia ulosajoja.

Henri Toivonen oli kiistatta nopea kuljettaja, mutta hän oli myös ailahteleva kuljettaja. Kovia pätkäaikoja syntyi ajoittain, mutta toisinaan taas syntyi tuhoa rajuissa ulosajoissa.

Tiedän sohaisevani muuraispesää, mutta silti.....Henri ei ollut nopein kuljettaja edes alkuvuodesta 1986. Käydään Delta S4 -kisat läpi. 1985 RAC:ssa Henkka oli nopea ja johti kisaa ennen ulosajoaan. Sitten johti Markku, joka Kielderissä lipsautti ulos. Eli Markun ulosajon myötä Henkka voitti RAC:n.
1986 Montessa Henkka oli nopea, mutta niin oli Timo Salonenkin. Lopulta Salosen voitto meni väärään rengasvalintaan. Ruotsissa Löysä runttasi kuudelle ensimmäiselle ek:lle pohjan, eroa Henkkaan kertyi minuutti. Seitsemännellä pätkällä Löysä joutui keskeyttämään, kiitos Peugeotin huollon tekemän virheen öljyjen lentäessä pakosarjalle. Ruotsissa Henkalla ei ollut mitään asiaa Löysän kyytiin.

Portugali jäi torsoksi. Ko. rallia ei voi oikein arvioida.

Korsikalla, kohtalokkaassa rallissa, kannattaa katsoa Löysän pätkäaikoja ennen hänelle harvinaista ulosajoa. Ei pyörinyt Henkka kahdeksikkoa Löysän ympärillä, ei todellakaan.

Olen tämän ennenkin sanonut ja sanon taas, vuosien 1985-1986 nopein kuljettaja oli Timo Salonen.

Henri on traagisen kohtalonsa vuoksi saanut myyttisen maineen. Henkka oli nopea ja lahjakas ilman muuta, mutta koskaan hän ei ollut MM-sarjan nopein.

 

[AnttiL]

Montessa-86. Muut menivät yötauolla nukkumaan, Toivonen lähti vielä treenaamaan tulevia pätkiä

Oliko tämä oikeasti yötauolla? Sen verran mitä katselin juwrasta Monten aikataulua niin ennen viimeistä lenkkiä on ollut melkein vuorokauden tauko, jolloin tämä harjoittelu on ollut pakko tapahtua. Toki ennen tuota taukoa on ajettu yli vuorokausi pätkiä, mutta silti tuossa välissä on ollut oikein hyvää aikaa käydä harjoittelemassa.

Henkan urasta täytyy sanoa että olihan mies nopea, mutta teki aivan liikaa virheitä ollakseen maailmanmestariainesta. Ulosajoja tuli Costa Smeraldassa 85, Jyväskylässä 85 ja RAC:ssa 85. Toisaalta Henkalle ominaista oli aina nousta takaa-ajoasemasta, joihin voidaan myös laskea Monten 86 siirtymäkolari ja San Remo 85:n loppupään kovat pätkäajat. Toisaalta Costa Smeraldassa 86 ei virhettä tullut, ja Korsikallakin meno oli suvereenia ennen kohtalokasta ulosajoa.

Kyllähän Henkka oli sellainen ralliautoilun rocktähti ja legenda. Toki siihen liittyi myös asenne, olemus, kilpailutapa ja kommentit joista hänet tunnettiin jo ennen kuolemaansa.

 

[Kemper]

Henri Toivonen oli kiistatta nopea kuljettaja, mutta hän oli myös ailahteleva kuljettaja. Kovia pätkäaikoja syntyi ajoittain, mutta toisinaan taas syntyi tuhoa rajuissa ulosajoissa.

Tiedän sohaisevani muuraispesää, mutta silti.....Henri ei ollut nopein kuljettaja edes alkuvuodesta 1986. Käydään Delta S4 -kisat läpi. 1985 RAC:ssa Henkka oli nopea ja johti kisaa ennen ulosajoaan. Sitten johti Markku, joka Kielderissä lipsautti ulos. Eli Markun ulosajon myötä Henkka voitti RAC:n.
1986 Montessa Henkka oli nopea, mutta niin oli Timo Salonenkin. Lopulta Salosen voitto meni väärään rengasvalintaan. Ruotsissa Löysä runttasi kuudelle ensimmäiselle ek:lle pohjan, eroa Henkkaan kertyi minuutti. Seitsemännellä pätkällä Löysä joutui keskeyttämään, kiitos Peugeotin huollon tekemän virheen öljyjen lentäessä pakosarjalle. Ruotsissa Henkalla ei ollut mitään asiaa Löysän kyytiin.

Portugali jäi torsoksi. Ko. rallia ei voi oikein arvioida.

Korsikalla, kohtalokkaassa rallissa, kannattaa katsoa Löysän pätkäaikoja ennen hänelle harvinaista ulosajoa. Ei pyörinyt Henkka kahdeksikkoa Löysän ympärillä, ei todellakaan.

Olen tämän ennenkin sanonut ja sanon taas, vuosien 1985-1986 nopein kuljettaja oli Timo Salonen.

Henri on traagisen kohtalonsa vuoksi saanut myyttisen maineen. Henkka oli nopea ja lahjakas ilman muuta, mutta koskaan hän ei ollut MM-sarjan nopein.

Ihan hyviä pointteja. 86-kautta arvioidessa monelta unohtuu Salosen alkukauden hyvä vire. Toisaalta täytyy muistaa, että Henkka ajoi Montessa kolarin siviiliauton kanssa, mikä mahdollisti Salosen nousun kärkeen. Toivosen etumatka taisi ennen onnettomuutta olla noin kolmen minuutin luokkaa. Ja totta on, että Monte Carlo, jossa rengasvalinnalla on menestyksen kannalta suurempi merkitys kuin missään muualla, on ainoa kilpailu missä tuollainen nousu, mitä Henkka teki on ylipäätään mahdollinen, ei se sen voiton arvoa vähennä. Salonen otti väärät renkaat. Yhtä lailla Lancialla jouduttiin pähkäilemään kumien kanssa. Sillä kertaa Henkalla osui valinta oikein, Timolla väärin.
Korsikan tarkkoja tilastoja ei ole käsillä. Muistaako kukaan paljonko Toivosen ja Salosen välillä oli eroa jälkimmäisen keskeyttäessä?
Maailmanmestari vai ei? Sataprosenttisen varmaa kyllä tai ei vastausta on mahdoton antaa. Ehkä hän olisi sen vienyt lopulta. Vai olisiko on-off ajotyyli ja toisaalta Lancian alkukauden luotettavuusongelmat sittenkin kääntäneet vaakakupin Salosen tai Kankkusen eduksi.
Sitäkään ei saada koskaan varmuudella tietää millainen urakaari Henkalle olisi tullut, jos elämä ei olisi päättynyt toukokuisena iltapäivänä liekkimereen rotkon pohjalle Korsikalla. Toivonen oli kuollessaan 29-vuotias. Ajovuosia olisi hyvin voinut olla vielä yli kymmenen edessä.

 

[ettelbruck]

Korsikan tarkkoja tilastoja ei ole käsillä. Muistaako kukaan paljonko Toivosen ja Salosen välillä oli eroa jälkimmäisen keskeyttäessä?

Jotain on. EK7:lla Salonen jäi jo selvästi vian takia. EK6:n jälkeen Toivonen oli 23sek edellä, ero oli tullut erityisesti nelospätkällä, jossa Salonen jäi 27sek.

 

[ettelbruck]

Oliko tämä oikeasti yötauolla? Sen verran mitä katselin juwrasta Monten aikataulua niin ennen viimeistä lenkkiä on ollut melkein vuorokauden tauko, jolloin tämä harjoittelu on ollut pakko tapahtua. Toki ennen tuota taukoa on ajettu yli vuorokausi pätkiä, mutta silti tuossa välissä on ollut oikein hyvää aikaa käydä harjoittelemassa.

Toki siihen liittyi myös asenne, olemus, kilpailutapa ja kommentit joista hänet tunnettiin jo ennen kuolemaansa.

Hitaat siirtymät ja pitkät huollot > parc ferme tauko oli klo 16.30 - 10.15. Toki tuossa oli aikaa lähteä harjoittelemaan.

Asennetta kuvaa sitten ajatus lähteä harjoittelemaan pätkille, jossa katsojat yöllä hakevat paikkojaan. Varmasti vaarallista. Kuten asenteensa ihmisiin, joista ei ollut hyötyä ajamiselleen ja bisneksilleen = isänlahjana tullut moukkamainen epäystävällisyys.

 

[Audi_sport_UK]

RAC 1985 Mikkola keskeytti muistaakseni johtopaikalta tekniseen vikaan ja Salonenkin kärsi konerikon. Sen jälkeen Lancioita kiritti lähinnä flunssasta ja kuumeesta kärsivä Pond.

 

[Audi_sport_UK]

Asennetta kuvaa sitten ajatus lähteä harjoittelemaan pätkille, jossa katsojat yöllä hakevat paikkojaan. Varmasti vaarallista. Kuten asenteensa ihmisiin, joista ei ollut hyötyä ajamiselleen ja bisneksilleen = isänlahjana tullut moukkamainen epäystävällisyys.

Tuskin Toivonen siellä kisavauhtia ajoi? Eiköhän tuo harjoittelu tarkoittanut lähinnä vallitsevien olosuhteiden tarkkailua, nuottien tarkastusta ja pätkän ulkoa muistelua.

 

[DC]

1986 Montessa Henkka oli nopea, mutta niin oli Timo Salonenkin. Lopulta Salosen voitto meni väärään rengasvalintaan.

Hetkinen? Eikös se kuitenkin mennyt niin, että Salonen nousi voittokamppailuun mukaan juuri Henkan siirtymäkolarin ansiosta. Siinä vaiheessahan Henkalla oli ihan mukava johto?

Korsikalla, kohtalokkaassa rallissa, kannattaa katsoa Löysän pätkäaikoja ennen hänelle harvinaista ulosajoa. Ei pyörinyt Henkka kahdeksikkoa Löysän ympärillä, ei todellakaan.

Salonen ajoi erittäin hyvin, mutta tuskin olisi Henkkaa kyennyt kuitenkaan haastamaan. Salosen keskeytyshetkellä eroa oli 1min 16s Henkan hyväksi.

Olen tämän ennenkin sanonut ja sanon taas, vuosien 1985-1986 nopein kuljettaja oli Timo Salonen.

Tämä on totta - jos tuota kahden vuoden periodia katsoo, niin Salonen nousee sieltä ohi Vatasen ja Toivosen hetkittäisten hallintajaksojen tuon aikakauden parhaimpana.

 

[ettelbruck]

Hetkinen? Eikös se kuitenkin mennyt niin, että Salonen nousi voittokamppailuun mukaan juuri Henkan siirtymäkolarin ansiosta. Siinä vaiheessahan Henkalla oli ihan mukava johto?

Kolari siirtymällä tapahtui Burzetin jälkeen (EK12), eikä vapaiden huoltojen ansiosta tullut edes AT:ta. Salonen nousi johtoon EK:lla 23. Eli ei mennyt.

 

[anti-lag]

Kolari siirtymällä tapahtui Burzetin jälkeen (EK12), eikä vapaiden huoltojen ansiosta tullut edes AT:ta. Salonen nousi johtoon EK:lla 23. Eli ei mennyt.

Tuli siitä jotain pinnoja: https://youtu.be/8sZqrAEXtUs?t=15m41s . Tuonkin jälkeen autoa rakenneltiin kuntoon joka välissä, eikä tainnut aivan suoraksi tulla siltikään.

 

[carl]

.

 

[carl]

Olen tämän ennenkin sanonut ja sanon taas, vuosien 1985-1986 nopein kuljettaja oli Timo Salonen.

.

Varmasti. Ainakin vuonna-85. Peugeot taisi sopia Saloselle kuin nenä päähän. Tuohon aikaan hän ajoi kyllä ihan eri tasolla kuin koskaan muulloin urallaan. Uskon kyllä, että Peugeot oli autona aavistuksen Lanciaa parempi, mitenkään silti vähättelemättä Salosen vauhtia. Ainakin videoiden perusteella näyttää että Pösö kääntyy ja kulkee ketterämmin ja on ajo-ominaisuuksiltaan parempi kuin kömpelömpi Lancia. En tiedä sitten onko oikeasti näin, kun en ole päässyt kumpaakaan autoa kokeilemaan
Vaikka aihe nyt vähän karkaakin, niin Salosesta muistui vielä mieleen eräs hauska tapaus: Datsun-aikana hän ajoi Norsunluurannikon rallin maalikorokkeelle hankalan kisan jälkeen ja haastattelija kysyi englanniksi Löysän kommentit kisasta. Hän vastasi suorat sanat, että kisa on aivan perseestä eikä tule enää ikinä tänne ajamaan. Haastattelija käänsi hieman vaivautuneena ranskankieliselle paikallisyleisölle ,että ajo sujui hyvin ja kisa oli ihan hyvä ja kaunisteli kommentit yleisölle sopivaksi

 

[Vämpylä]

No vertailu saloseen on sikäli vähän epäreilua, että varsinkin alussa kun S4 tuli kuvioihin niin Peugeot oli jo pitkälle & pitkään hiottu evoluutiomalli ja S4 taas vielä enemmän tai vähemmän raakile. Luotettavuuden ja ajettavuuden osalta ainakin.

Ja Toivosen -85 jyskälän ulosajosta Henkalta tuli kommenttia että jarrut olivatkin itse kisassa huomattavan takapainoiset verrattuna testeissä tehtyihin säätöihin.